pikeytynytkattila

Sen verran lisäystä, että sitä alempaa ilmaluukkua voi hyvin pitää nykyistä pienemmällä (häkäpolttoa jos ylemmästä ei ilmaa) ja ylemmän ilman kanssa palaa häkä. Tästä on se etu ettei tarvitse polttaa hormin vetoa suuremmalla liekillä (teholla).

Nyt poltetaan täysillä, niin puuta kaasuuntuu kovasti, mutta kattilassa ei riitä happea kaiken kaasun polttamiseen. Kaasuuntunut puu tiivistyy pieksi. Korjauksena rajoitetaan puun kaasuuntumista (alempi luukku pienemmällä) ja ylhäältä ilmaa loppuun palamiselle. En usko että se piki tulee juurikaan koivun tuohesta, jos puut ovat _kuivia_.

horminkoko on ns:täudentiilen reikä,piipunhattu on.Kattilassa ei ole toisio ilmamaluukua vaan kaikki ilmamenee ala lunkasta.

ei tietoa kirjoitti:

horminkoko on ns:täudentiilen reikä,piipunhattu on.Kattilassa ei ole toisio ilmamaluukua vaan kaikki ilmamenee ala lunkasta.

Kyllä siinä täyttöluukussa yleensä on sellainen toisioilmaluukku, jota voi ruuvilla säätää.

..... kirjoitti:

Kyllä siinä täyttöluukussa yleensä on sellainen toisioilmaluukku, jota voi ruuvilla säätää.

Sellaisen pienen luuku voisi tarvittaessa tehdä itsekin, mutta parempi ruuvailla sitä isomman luukun keskellä olevaa pienempää luukkua.

Säädön vaikutksen näkisi parhaiten happi- ja häkäanturin kanssa -- jos haluaa nähdä lukemia. Onnistuu se säätäminen vähän kerrassaan tekemällä.

Juffe kirjoitti:

Sellaisen pienen luuku voisi tarvittaessa tehdä itsekin, mutta parempi ruuvailla sitä isomman luukun keskellä olevaa pienempää luukkua.

Säädön vaikutksen näkisi parhaiten happi- ja häkäanturin kanssa -- jos haluaa nähdä lukemia. Onnistuu se säätäminen vähän kerrassaan tekemällä.

Lue lisää

Näyttää siltä ainakin kuvan perusteella, että tuosta kattilasta puuttuu täyttöluukusta tuo toisioilmaläppä, joka mm. on jäspin kaksoiskattilassa.

...... kirjoitti:

Näyttää siltä ainakin kuvan perusteella, että tuosta kattilasta puuttuu täyttöluukusta tuo toisioilmaläppä, joka mm. on jäspin kaksoiskattilassa.

Esilämmitettyä ilmaa saa, kun pistää esim 50mm putkea arinalta ylöspäin. Se putki imee alhaalta ilman. Tuli vieressä lämmittää sen ja ilma nousee ylöspäin. Se putki nostaa hivenen hapekasta ilmaa ylös toisioilmaksi. Olennaista on että putki nostaa ilman puiden yläpuolelle, se ilma ei vaikuta hiilloksen palamiseen suoraan.

Jos intoa löytyy, niin kyllä sitä ilmaa saa ohjattua kattilassa ja palamista säädettyä.

..... kirjoitti:

Kyllä siinä täyttöluukussa yleensä on sellainen toisioilmaluukku, jota voi ruuvilla säätää.

Miten paljon sen toisioilmaluukun pitäisi olla ruuvilla auki? Joo anturilla sen näkisi, mutta ei satu löytymään pakista sellaista.

Että miten muilla yleensä on? Vai laittaako muutkin pari milliä kantta raolleen mutu-tuntumalla?

vävypoeka kirjoitti:

Miten paljon sen toisioilmaluukun pitäisi olla ruuvilla auki? Joo anturilla sen näkisi, mutta ei satu löytymään pakista sellaista.

Että miten muilla yleensä on? Vai laittaako muutkin pari milliä kantta raolleen mutu-tuntumalla?

Lue lisää

On noin 1,5-2,0cm luukku alareunasta mitattuna auki.
Tosin kattilakin on käänteispalo,mutta kyllä varmasti yläpalokattilassa saa olla 2,0-3,0cm auki.
Mutta siitähänsen näkee kuin puutpalaa ja onko mustaautua piipussa.Jos puut palaa hyvin ja piipusta eitule mustaa savua niin silloin ilmariittää palamiseen.
Ja muistakaa että sytytysvaiheessa tarvii enemmän ilmaa.

tarkoitatko mahdollisesti lataustermostaattia kattilan ja varaajan välissä?Kokemukseni kyseisestä lämmitysmuodosta rajoittuvat tähän syksyyn,joten ymmärrän tästä hommasta vielä yhtäpaljon kuin sika hopealusikasta.Otan kyllä kaiken kokemusperäisentiedon vastaa.Joten kiitoksia kaikille jotka ovat vaivaantuneet vastaamaan.

ei tietoa kirjoitti:

tarkoitatko mahdollisesti lataustermostaattia kattilan ja varaajan välissä?Kokemukseni kyseisestä lämmitysmuodosta rajoittuvat tähän syksyyn,joten ymmärrän tästä hommasta vielä yhtäpaljon kuin sika hopealusikasta.Otan kyllä kaiken kokemusperäisentiedon vastaa.Joten kiitoksia kaikille jotka ovat vaivaantuneet vastaamaan.

Lue lisää

Juurikin sitä!