niin siis, mun kaverin serkku joka on mun rinnakkais luokalla, on ihastunu muhun, se ei tiiä että mä tiiän. must tuntuu et mäki oon siihen, mutta haluisin olla pelkkä kaveri, koska jos alettais olee yhes, nii erottais kuiteki joskus, mut ystäviä vois olla vaik koko ikänsä...mitä mun pitäis oikee tehä? se luulee etten tykkää siit ja nii on kyl iha hyvä, mutta ongelmana myös se etten voi sanoo ett sopiiko jos oltais pelkkii kamui vaa, koska se alkais ihmettelee... oon siis seiskal, meinasin kokonaan unohtaa sanoo.
poika ystävänä
*koala**
2444
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sinulla on vähän pessimistinen kuva seurustelusta. Olet aika varma, että kaikki kuitenkin joskus päättyy eroon. Tuo luulo on ensimmäinen virhe. Jos ajattelee noin, varmasti tulevat suhteet päätyykin eroon. Ei saa pelätä, pitää uhrautua kokonaan ja uskoa juttuun.
Niin no aika marginaalinen osa seiskaluokalla sattuneista seurustelusuhteista on yli yläasteen selvinnyt (jos kuukauttakaan).
Okei, et tuohon hakenut edes vastausta, mutta mainitsinpa kuitenkin.
Itselläni on parhaana ystävänä tyttö (itse siis olen poika) ja täytyy sanoa, ettei se ole lainkaan helppoa. Aina eivät edes ole omat ajatukset pysynyt pelkkinä "ystävä-ajatuksina" ja uskon, että pojasta on vaikea saada ystävää. Kaverin voi saada helpostikin, mutta asiat ja pelisäännöt pitää tosiaan tehdä selviksi. Jos kaverisäännöt ei kelpaa pojalle, ei niin hyvä asia. Siinä tapauksessa hän ei tahdo muuta kuin omistaa sinut ja muu ei kelpaa. Ystävälle ja kaverille sopii säännöt, että ollaan "vain"* ystäviä/kavereita
*kirjoitin vain-sanan lainausmerkkeihin, sillä ystävyys ei ole vain ystävyyttä vaan jopa ystävyyttä
Ei sitä voi tietää loppuuko se, jos se ei ole edes alkanutkaan. :D
ja yrittänyttä ei laiteta.