Masennukseta puhutaan kovin paljon, tämä on hyvä asia. Ihmisillä tosin tuntuu olevan vahvoja mielipiteitä siitä miten sitä tulisi hoitaa ja mikä sen aiheuttaa.
On aivan turha ottaa tietty asennetta tai puolta asian suhteen, sillä kukaan ei tiedä tarkalleen ottaen mistä on kyse.(Asiaa tutkitaan, mutta ihminen on monimutkainen kokonaisuus.)
Esim. Itse olen aina ollut "alivireinen", ihan niin kauan kuin muistan.
Masennukseen puuttuminen on kovin vaikeaa, sillä jokaisella yksilöllä on erilainen genomi (perimä) ja ympäristö, jossa kukin vaikuttaa.
Ympäristötekijöiden ja perimän suhteesta masennukseen väitellään kovasti. Asia on vielä monimutkaisempi kokonaisuus kuin pelkkä ihminen.
Siten ongelman ei ole, eikä kannata toivoa, "sopii kaikille" ratkaisua.(Ihmiset eivät ole samanlaisia, eivätkä reagoi esim. lääkkeisiin tai ympäristöön samalla tavalla.)
Pitää yrittää olla avoin erilaisille hoito muodoille, ja toivoa että jostain löytyy kaivattu apu.
Se mikä tekee sinut onnelliseksi, ei välttämättä tehoa kaveriisi. Toisiin ihmisiin se saattaa toimia, mutta näiden ihmisten löytäminen on vaikeaa.
(ns. kliiniset tutkimukset ovat aina vähän "onnettomia", sillä niissä oletetaan ihmisten jakavan tiettyjä yhteisiä ominaisuuksia.) Ei kannata uskoa kaikkea mitä lukee...
Yrittäkää jaksaa toivoa, että apu löytyy. Se voi löytyä yllättävältä taholta. (Lemmikki, Lääke, Terapia, Luontaistuotteet, uusi rakkaus jne. Tai kaikki yhdessä). Tsemppiä syksyyn, ja talveen.
On aivan turha ottaa tietty asennetta tai puolta asian suhteen, sillä kukaan ei tiedä tarkalleen ottaen mistä on kyse.(Asiaa tutkitaan, mutta ihminen on monimutkainen kokonaisuus.)
Esim. Itse olen aina ollut "alivireinen", ihan niin kauan kuin muistan.
Masennukseen puuttuminen on kovin vaikeaa, sillä jokaisella yksilöllä on erilainen genomi (perimä) ja ympäristö, jossa kukin vaikuttaa.
Ympäristötekijöiden ja perimän suhteesta masennukseen väitellään kovasti. Asia on vielä monimutkaisempi kokonaisuus kuin pelkkä ihminen.
Siten ongelman ei ole, eikä kannata toivoa, "sopii kaikille" ratkaisua.(Ihmiset eivät ole samanlaisia, eivätkä reagoi esim. lääkkeisiin tai ympäristöön samalla tavalla.)
Pitää yrittää olla avoin erilaisille hoito muodoille, ja toivoa että jostain löytyy kaivattu apu.
Se mikä tekee sinut onnelliseksi, ei välttämättä tehoa kaveriisi. Toisiin ihmisiin se saattaa toimia, mutta näiden ihmisten löytäminen on vaikeaa.
(ns. kliiniset tutkimukset ovat aina vähän "onnettomia", sillä niissä oletetaan ihmisten jakavan tiettyjä yhteisiä ominaisuuksia.) Ei kannata uskoa kaikkea mitä lukee...
Yrittäkää jaksaa toivoa, että apu löytyy. Se voi löytyä yllättävältä taholta. (Lemmikki, Lääke, Terapia, Luontaistuotteet, uusi rakkaus jne. Tai kaikki yhdessä). Tsemppiä syksyyn, ja talveen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olen samaamieltä,että olemme erilaisia ja koemme asiat erilailla.Sairastin useita vuosia masennusta,nyt on helpompaa.Mutta minulle ei kaikki kehoitukset ja ohjeet olleet avuksi,piti ajan kanssa löytää sopiva parantava apu.Itselläni se oli terapia,viikottainen vuosia jatkuva.Hirveän vaikeaa se oli ja vei voimia elää jatkuvasti masentuneena,kun tuntui ettei ikinä toivu.Terapeuttini kannusti minua ja jaksoi ne vuodet,kuunnella ja tukea.Halusin nyt antaa minäkin tässä toivoa teille joilla nyt on vaikeaa.Toipuminen on mahdollista.