Onko Anteeksi - Sana luotu vain pyhittämään huono omantunto?
Taitaa olla liian helppoa sanoa sana 'Anteeksi', sanoa vaikkei oikeasti tarkoita tai edes ymmärrä, mitä anteeksipyyntö tarkoittaa. Sori, Sory, Sorry, ... niin nopea kuin amerikkalaisilla ai,lav,juu.
Välinpitämätön Anteeksipyytäminen tavan vuoksi on väärin. Hyvin kaunista SanaHelinää, PirunSarwet punoittavat sielumme syövereissä.
Kova paatunut ihminen ei pyydä anteeksi keneltäkään, kovaa kohtaloaan. Pystyisikö Hän antamaan anteeksi elämälle, että juuri hänelle kävi niin? Pystyykö hän asettumaan jonkun toisen ihmisen asemaan sillä tavalla, että kokee anteeksipyytämisen tarvetta?
Onko AnteeksiPyytäjä "anteeks-nieminen", vai "TodellinenTorwi" vai järkevä ihminen, joka tietää loukanneensa toista, tahattomasti tai tahallisesti?
Katuuko oikeamielinen anteeksi pyytäessään tekoa vai sitä että on tuottanut toiselle jotain anteeksipyydettävää?
Vastataanko anteeksipyytämiseen kevyesti; ikään kuin : tuota odotinkin; että pyydät anteeksi. No olkoon menneeksi, saat anteeksi,,,,
((tapahtuuko tässä se että teko saattaa uusiutua liian helpolla tavalla ratkaistun tilanteen vuoksi, kunhan saamme vain ohitettua, pois päiväjärjestyksestä, "maton~alle" ?=?)
Onko olemassa asioita, mitä emme pysty antamaan anteeksi edes itsellemme? Mihin se ajaa?... Miltä se tuntuu ruokkia tilaa ... jossa raivo, wiha, riita tai epäselvät tunteet wellowat?
Lapsena opetetut hyvät sanat ; kiitos, olehyvä ja Anteeksi... osaammeko käyttää niitä tarpeen tullen?
Miksi joutuu pyytämään anteeksi? Ehkä väärinkäsityksen takia, ehkä tahallisen teon takia, ehkä vahingon vuoksi.
Mitä läheisempi ystävä, sitä enemmän anteeksi sana vaikuttaa. Ystävyys on hento,kukkanen, jota pitää hoitaa. Joskus ystävyyden kukka joutuu koetukselle, se joko katkeaa tai jatkaa kasvuaan.
Jos ystävyys on kuollut, anteeksipyyntö on myös turha. Sama se . mitä sanotaan, jollei asioilla ole oikeasti merkitystä enää, kun anteeksipyyntökään ei enää auta...
Anteeksi - sanaa en lausu turhaan. Hyvä Rehellinen tarkoitus pyytää anteeksi aiheuttamaansa ... sitä ei voi vähätellä, ei vääristellä eikä kuitata epäillen.
Tahdon unohtaa kaiken pahan, mikä sattuu sydämessä. Haluan antaa muistoilleni anteeksi, toivon että ne värittyvät mielessäni positiivisesti.
Itsensä kanssa voimailu, kamppailu onkin Minun mielenkiintoinen puuhatupani; tarkastelen itseäni, mitä tahdon raahata mukanani, mitä tahdon jättää taakseni; annanko toisille anteeksi ja pystynkö antamaan itselleni myös Anteeksi ?
Yritän ajatella; Tein sen mitä tein. Tein sen itse. Jos se ei muille sovi, onko se minun ongelmani? Pitääkö minun ottaa kantaa heidän mielipiteisiinsä? ... Jos pitää, voin pyytää anteeksi , jos olen heilauttanut .. heidän elämäänsä ... Ehkä voin pyytää anteeksi ihan sen takia, että he niin toivoisivat... Ehkä en.
Jos teemme sen mitä tahdomme, jos teemme kaikenlisäksi parhaamme, Olemme tehneet sen mitä olemme nähneet itsellemme soveltuvan; eikö se pitäisi riittää? Emme voi elää toisten ajatuksissa, toisten haluissa, toisten mieltymyksissä. Emme voi tehdä enempää kuin sen, mitä katsomme itsellemme olevan hyväksi.
Jos teemme virheen, teemme sen etupäässä itsellemme, joudumme itse siitä kärsimään, yksin. Emme saa kenenkään toisen niskoille heitettyä omaa elämäämme , vaikka haluaisimmekin. (jos olemme vastuuntuntoisia).
Osaatko Sinä Pyytää Anteeksi?
Osaatko Sinä Antaa Anteeksi, ennenkuin "joku" on sitä edes kerinnyt tai tajunnut pyytää?
Voiko ihmiselle antaa Anteeksi, vaikkei varsinaista anteeksipyytämisTilaisuutta järjestäisikään :D
Hyvää Syksyä :D
tv. Ellen
Taitaa olla liian helppoa sanoa sana 'Anteeksi', sanoa vaikkei oikeasti tarkoita tai edes ymmärrä, mitä anteeksipyyntö tarkoittaa. Sori, Sory, Sorry, ... niin nopea kuin amerikkalaisilla ai,lav,juu.
Välinpitämätön Anteeksipyytäminen tavan vuoksi on väärin. Hyvin kaunista SanaHelinää, PirunSarwet punoittavat sielumme syövereissä.
Kova paatunut ihminen ei pyydä anteeksi keneltäkään, kovaa kohtaloaan. Pystyisikö Hän antamaan anteeksi elämälle, että juuri hänelle kävi niin? Pystyykö hän asettumaan jonkun toisen ihmisen asemaan sillä tavalla, että kokee anteeksipyytämisen tarvetta?
Onko AnteeksiPyytäjä "anteeks-nieminen", vai "TodellinenTorwi" vai järkevä ihminen, joka tietää loukanneensa toista, tahattomasti tai tahallisesti?
Katuuko oikeamielinen anteeksi pyytäessään tekoa vai sitä että on tuottanut toiselle jotain anteeksipyydettävää?
Vastataanko anteeksipyytämiseen kevyesti; ikään kuin : tuota odotinkin; että pyydät anteeksi. No olkoon menneeksi, saat anteeksi,,,,
((tapahtuuko tässä se että teko saattaa uusiutua liian helpolla tavalla ratkaistun tilanteen vuoksi, kunhan saamme vain ohitettua, pois päiväjärjestyksestä, "maton~alle" ?=?)
Onko olemassa asioita, mitä emme pysty antamaan anteeksi edes itsellemme? Mihin se ajaa?... Miltä se tuntuu ruokkia tilaa ... jossa raivo, wiha, riita tai epäselvät tunteet wellowat?
Lapsena opetetut hyvät sanat ; kiitos, olehyvä ja Anteeksi... osaammeko käyttää niitä tarpeen tullen?
Miksi joutuu pyytämään anteeksi? Ehkä väärinkäsityksen takia, ehkä tahallisen teon takia, ehkä vahingon vuoksi.
Mitä läheisempi ystävä, sitä enemmän anteeksi sana vaikuttaa. Ystävyys on hento,kukkanen, jota pitää hoitaa. Joskus ystävyyden kukka joutuu koetukselle, se joko katkeaa tai jatkaa kasvuaan.
Jos ystävyys on kuollut, anteeksipyyntö on myös turha. Sama se . mitä sanotaan, jollei asioilla ole oikeasti merkitystä enää, kun anteeksipyyntökään ei enää auta...
Anteeksi - sanaa en lausu turhaan. Hyvä Rehellinen tarkoitus pyytää anteeksi aiheuttamaansa ... sitä ei voi vähätellä, ei vääristellä eikä kuitata epäillen.
Tahdon unohtaa kaiken pahan, mikä sattuu sydämessä. Haluan antaa muistoilleni anteeksi, toivon että ne värittyvät mielessäni positiivisesti.
Itsensä kanssa voimailu, kamppailu onkin Minun mielenkiintoinen puuhatupani; tarkastelen itseäni, mitä tahdon raahata mukanani, mitä tahdon jättää taakseni; annanko toisille anteeksi ja pystynkö antamaan itselleni myös Anteeksi ?
Yritän ajatella; Tein sen mitä tein. Tein sen itse. Jos se ei muille sovi, onko se minun ongelmani? Pitääkö minun ottaa kantaa heidän mielipiteisiinsä? ... Jos pitää, voin pyytää anteeksi , jos olen heilauttanut .. heidän elämäänsä ... Ehkä voin pyytää anteeksi ihan sen takia, että he niin toivoisivat... Ehkä en.
Jos teemme sen mitä tahdomme, jos teemme kaikenlisäksi parhaamme, Olemme tehneet sen mitä olemme nähneet itsellemme soveltuvan; eikö se pitäisi riittää? Emme voi elää toisten ajatuksissa, toisten haluissa, toisten mieltymyksissä. Emme voi tehdä enempää kuin sen, mitä katsomme itsellemme olevan hyväksi.
Jos teemme virheen, teemme sen etupäässä itsellemme, joudumme itse siitä kärsimään, yksin. Emme saa kenenkään toisen niskoille heitettyä omaa elämäämme , vaikka haluaisimmekin. (jos olemme vastuuntuntoisia).
Osaatko Sinä Pyytää Anteeksi?
Osaatko Sinä Antaa Anteeksi, ennenkuin "joku" on sitä edes kerinnyt tai tajunnut pyytää?
Voiko ihmiselle antaa Anteeksi, vaikkei varsinaista anteeksipyytämisTilaisuutta järjestäisikään :D
Hyvää Syksyä :D
tv. Ellen
Vastaukset 12
Vanhimmat
osaan kyllä pyytää anteeksi,jos näen siihen tarvetta,mutta joskus on vaikea antaa anteeksi,jos toisen teko on sellainen,mitä ei tahdo hyväksyä...
Olen eräälle ihmiselle antanut niin anteeksi,että voin kyllä keskustella hänen kanssaan ystävällisesti,mutta sydämmessäni hänen tekonsa kyllä kaivelevat mieltä.
Ne pahat teot kun koskivat toiseen rakkaaseen läheiseeni....
tai pyytäminen ei välttämättä pois sulje teon varsinaista merkitystä,
olen samaa mieltä kanssasi.
anteeksipyyntö ja anteeksianto ovat verhoja jotka sulkevat taakseen sen mikä meni vikaan.
Minä ehkä olen liian herkkä pyytämään anteeksi, joskus pyydän anteeksi sellaisiakin asioita jotka ei ole toista edes loukanneet, edes hätkäyttänyt mitenkän.
Todellinen anteeksianto vatii rakkautta. sellasita rakkautta jota on harvoin keneläkään.
usein kun ns. rakkaus lopuu nousevat vanhat (anteekiantamattomat haamut) haudastaan ja silloin vasta näkee mitä kaikkea ei oikeesti antanut koskaan anteeksi.
yksinkertaisesti, selvästi.
Näin se menee minunkin mielestäni.
Miksi tuhlata anteeksiantoa tyhjänpäiväisille tuttaville, esim. virtuaalissa?
Anteeksianto kokee inflaation jos sitä viljellään tuntemattomien suuruuksien vittuiluun.
Tapakiusaajaan pitää suhtautua niin, etteivät sanat loukkaa eikä anteeksipyyntöä tarvitse odottaa ts, antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Anteeksiantamattomia sanoja ja tekoja ei ole, on vain typeryksiä jotka uusivat pahoja sanojaan ja tekojaan. On ymmärretävä näiden ihmisten vajetta sosiaaliseen kanssakäymiseen, joka on synnynnäistä, heikon itsetunnon tai kemikaalien aiheuttamaa.
Ihminen on niin monipuolinen vuorovaikutuksessaan,
niin hyvässä kuin pahassa.
peräänkuulutetaan. /- nolla oli kyllä oikeilla
jäljillä, mutta mennäänpä itse sanaan.
Anteeksi, mistä puhuimmekaan? Aijjuu joo no, sori
vaan mä oon hieman hakusessa, mutta hei et sä voi
väittää olevas pahoillas, jos joku idiootti nolaa
ittensä tyhjillä nooteilla. Hei, anteeks vaan ett
mä oon olemass. Eks skjuus miii!!!
Merkillistä, kyllä sanasta on tullut helinää, ri-
vitäytettä hampaiden väliin, pehmennyssana seu-
raavaan viiltävään iskuun. Inflaatio on suoras-
taan valtava. Itse joudun käyttämään sanaa pa-
hoillani, koska anteeksi sana kuulostaa jo ontol-
ta arkikielen keskeytyssanalta. Jos joku pyytää
tuhannesti anteeksi, on vaikea asettua samalle
tunnetasolle pyytäjän kanssa - ei vakavaa, siis.
Elokuvamaailma opettaa jo kuinka anteeksi-sana
riittää kuittamaan tapahtuneet hölmöydet ja kun
anteeksipyyntö ei ihan riitä, kiljutaan vihaisena
perään: Hei, minähän pyysin anteeksi! Ikään kuin
se sovittaisi korjaamattoman vahingon ja pyytäjä
jatkaa kuin ei olisi koskaan vahinkoa tehnytkään.
Tämä opittu malli toistuu nuorten arkikielessä ja
iskostuu moniin myöhempään ikään.
---
Osaan pyytää anteeksi. Siis pyytää. Anteeksi-sa-
nallekin on asetettava oikeat kehykset ja kontak-
tin on oltava uskottava. Silloinkin sen tulee
huokua vilpittömän, kirjeenomaisen tekstin läpi.
Pelkkä sana ei riitä.
eikö totta, Anteeksi -sana on jotenkin kulunut tai sen arvostus on hurjasti laskenut; ihmiset eivät käytä niin kaunista sanaa oikeissa paikoissa, oikeaan aikaan.
Minulla ei ole tuohon sinun kommenttiisi mitään lisättävää. Totta joka sana :)
yhtä mielenkiintoinen asia on Hymy/Itku,
nekin voivat olla niin erilaisia ja kuitenkin niin samanlaisia, aitoudessaan.
Annatko oikeasti anteeksi - pyytääkö toinen tosissaan anteeksi?
Olen pyytänyt ja antanut elämässäni anteeksi asioita, mutta yksinkertaista se ei aina ole ollut.
Minun luottamukseni on petetty niin, että se vei taloudellisen pohjan loppuelämältäni.
Onneksi kykenin antamaan anteeksi exälleni, kun aloin miettimään asioita hänen kannaltaan - mitä, miksi, kuinka jne. Ymmärsin ne syyt ja seuraukset, jotka ajoivat hänet silloiseen syöksykierteeseensä.
On eräs asia, jota olen pyytänyt/saanut anteeksi, mutta itse en osaa sitä vieläkään kunnolla antaa itselleni anteeksi, vaikka asian vatvominen ei enää mitään muuta:(
Anteeksianto ei siis vienyt omantunnon tuskaani, vaikka tiedän etten aikoinaan olisi kyennyt toimimaan toisin...
jolloin huomaa
ettei ''anteeksi'' sana oikeastaan merkitse mitään,
ettei sanoilla ole mitään merkitystä;
sanottiin ne sydämestä tai ei;
Teot puhuu puolestaan loppuelämän.