Tää on tällainen ei-IT-alalaisen kysymys:
Pystyykö kaupallisen tasoisia ohjelmistoja kehittämään yhden hengen voimin, vai kuinka monta henkeä tarvitaan tekemään esimerkiksi laskutus- ja kirjanpitosoftaa?
Pystyykö kaupallisen tasoisia ohjelmistoja kehittämään yhden hengen voimin, vai kuinka monta henkeä tarvitaan tekemään esimerkiksi laskutus- ja kirjanpitosoftaa?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Koodaamiseenhan menee helposti 10h päivässä. Eli jos itse koodaat niin tarvitset ainakin jonkun myymään ja kouluttamaan kyseistä softaa.
Kaikki taloushallinto kannattaa ulkoistaa sitten jonnekin firmalle.
Jos koodaamisella tarkoitetaan ohjelmakoodin kirjoittamista ja siihen menee suurin osa projektin ajasta, niin kannattaa ehkä tarkistaa vähän omia metodeitaan joilla niitä ohjelmistoja suunnittelee.
Itse sanoisin ehkä että tuollaisissa taloushallintosoftissa määrittely 40 %, suunnittelu 30 %, ohjelmakoodin kirjoitus 10 %, testaus 20 %. Luonnollisesti ohjelmiston valmistuttua tulee sitten tietysti mahdollinen koulutus, käyttöönotto, ylläpito, jne. joita en tähän laskenut ollenkaan.
Jos järjestelmä on sellainen että se on järkevää toteuttaa oliopohjaisena, ohjelmakoodin rungon pystyy melko pitkälle generoimaan automaattisesti vaikkapa UML:n pohjalta, ja ainoa kirjoitustyö tulee sitten siitä että täytetään tuo valmis pohja suunnitelmiin kirjatuilla algoritmeilla.
"Pystyykö kaupallisen tasoisia ohjelmistoja kehittämään yhden hengen voimin, vai kuinka monta henkeä tarvitaan tekemään esimerkiksi laskutus- ja kirjanpitosoftaa?"
Kyllä pystyy. Paljolti riippuu sitten tämän yhden henkilön osaamisesta se, minkälaista jälkeä saa aikaiseksi. Osaava henkilö pystyy kyllä tekemään laadukkaasti melkein mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, kyse on enemmänkin vain siitä kuinka paljon siihen kuluu aikaa.
Esimerkiksi laskutussoftassa ei ole mitään kovin vaikeaa itsessään, jos tietää tarkalleen mitä ominaisuuksia sen tulee sisältää. Jonkin verran työtä se kyllä vaatii etenkin testauksen osalta, koska kukaan tuskin haluaa yrityksensä käyttöön laskutussoftaa joka tekee virheitä...
Jos softaa tehdään tilaustyönä asiakkaalle, yleensä suurin työ tehdään määrittelyvaiheessa eli kun kuunnellaan asiakkaan toiveita ja muutetaan niitä ihan konkreettisesti toimiviksi ideoiksi. Se ei aina ole kovin yksinkertaista...
Jos aiot tehdä jotain ohjelmaa niin tutki onko vastaavia jo olemassa. Etsi niistä joku halpa mutta "toimiva"versio. Katso sen hintaa (vähennä ALV). Mieti paljonko sinun pitäisi myydä kyseistä tuotetta että tienaisit sen tekemisen ja myyntiin kuluvan ajan kulut siitä (eli saisit toimistasi haluamasi korvauksen).
Mieti myös onko markkinoilla tarpeeksi ostajia tuotteellesi?
Onnea yrityksellesi
Riippuu projektin koosta ja aikataulusta. Kaksi henkilöä tekee kahden kuukauden projektin 1.5 kuukaudessa jne.
Jos kyseessä on pienprojekti, joka tietenkin tehdään jonkun olemassa olevan päälle, ja henkilö tietää mitä tekee, niin eiköhän sitä tavaraa synny.
Laskutus on muistaakseni helppo nakki. Kirjanpidossa tilaaja voi vaatia lainsäädännön osaamista.
Kyllä sitä kannattaa laskutuksen yhteydessäkin vaatia, koska laki asettaa monia edellytyksiä sille mitä tietoja laskusta tulee löytyä ja missä muodossa. Lisäksi on tietysti kaikki viivästyskorkojen laskennat ja muut, joissa ei parane tehdä virheitä, mikäli ei halua päätyä huijarin maineeseen...
Viivakoodit ovat sitten vielä yksi tärkeä pointti. Niitä varten on pankista saatavilla tarkat speksit, jotka toteuttajan tulisi hallita. Esim. monet ulkomaalaiset valmispalikat käyttävät eri koodausta viivakoodien yhteydessä kuin mitä suomalaiset pankit hyväksyvät.
Nykyisin myös nettimaksaminen on melko yleistä, jolloin toteuttajan tulee hallita myös tietojen salaaminen ja tietoturva muutenkin erinomaisesti.
Monesti kun kyse on jostain kasvottomasta yrityksestä kuten vaikka matkapuhelinoperaattorista, itselleni ainakin lasku on yksi suuri tekijä, jonka perusteella muodostan mielikuvani kyseisestä yrityksestä. Jos laskussa on asiat miten sattuu, en välttämättä uskalla ainakaan mitään tärkeitä asioita antaa sellaisen firman hoidettavaksi.
Kirjanpito on tietysti vielä astetta tärkeämpi, koska virheellisestä kirjanpidosta voi päästä vaikka valtion hoidettavaksi...
sellaisia ohjelmistoja, joita ammattilaiset haluaisivat käyttää koska
A) Määrittelyssä on puutteita, mikä johtuu liiketoiminnan ymmärtämättömyydestä speksien tekijällä.
B) Koodaaja ei ymmärrä speksien tekijää, joka on tehnyt monimutkaisen speksin yksinkertaiselle asialle.
C) Testausta ei ole riittävästi, koska testaaja ei ymmärrä liiketoiminnassa käytettäviä sovelluksen kohtia ja sitä liiketoimintaa, jolla ohjelmistolla pitäisi suorittaa.
Ilmaisiakin ohjelmistoja on, joten niistä voisi aloittaa käyttämisen. Jos ne eivät miellytä, niin tilaa sitten kaupallisen valmisohjelmiston. Jos sekään ei miellytä, niin sitten tilaa jonkun ammattilaisporukan koodaamaan juuri sellaisen ohjelmiston kuin itse haluaa. Jos sekään ei miellytä, niin sitten voi harkita itse koodaamista, niin tulee tasan tarkkaan sellainen kuin osaa ja haluaa itse koodata.
Kun puhutaan kaupallisen tasoisista puhutaan yleensä nelinumeroisista hinnoista. Tällöin ostajalla on ihan aiheesta odotuksia esimerkiksi siitä, millä tasolla on firman puhelintuki ja manuaalit.
Iso kysymys onkin sitten se, onko kaikkea aina pakko tehdä "kaupallisen tasoisesti". Yhtä hyvin voisi tehdä shareware -softan jolla suomalainen yksityisyrittäjä tai yhdistys hoitaa kirjanpitonsa ja laittaa sen download.comiin jakoon vaikka 49 euron hintalapulla. Jos latauksia tulee tuhat, hommassa voi olla jotain järkeä. Jos ei, on aika katsoa peiliin.
Sinänsä positiivista oli että ketjun aloittaja oli 'ei-IT alalainen'. Tämä on iso plussa jos oikeasti tiedät mistä kirjanpidossa on kyse. Jo pelkästään arvonlisäveron kaikkien poikkeustapausten toteuttaminen softassa on kohtuullisen haastavaa sellaiselle, jolle kirjanpito on lähinnä tositteiden laskemista yhteen.
yksi ihminen tuottamaan markkinoille ohjelmistotuotetta, joka ei olisi jo valmiiksi vanhentunut.
Taloushallinnon alalla ja varmaan monella muullakin alalla ongelma on se, että yhdellä ihmisellä harvoin on riittävästi sekä ohjelmistokehityksen että toimialan tuntemusta. Yleensä on vain liian suuret luulot jommankumman suhteen.
"Kuinka monta henkeä tarvitaan tekemään esimerkiksi laskutus- ja kirjanpitosoftaa?"
Riippuu siitä, kuinka monta henkeä saat mukaasi nykyisestä työpaikastasi ja kuinka paljon uskallatte käyttää entisen työnantajan koodia :-)