Kertokaa te kokeneet vaakanaiset, miten meidän herkkien ja vapautta kaipaavien sielujen on mahdollista tulla onnellisiksi. Turvallinen parisuhde houkuttaa, mutta sielu tuntee itsensä kahlituksi. Onko vaa'alle mahdollista kasvaa henkisesti niin paljon, että ymmärrystä ja toisen kantamistakin löytyisi pitkään parisuhteeseen.
Onnellisuus
tänään ja huomenna
61056
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
siitä vaan jos löydät sopivan kumppanin!! Siitä se on kii :)
Jos kaipaa vapautta ja ajattelee kuitenkin tulevansa onnelliseksi vain pitkässä parisuhteessa kahlittuna, kuulostaa se jo vähän erikoiselta.
Luulen, että itse kullakin löytyy kykyä pitkään parisuhteeseen, mikäli vain on haluja tai löytää vertaisensa kumppanin. Tiettävästi se vain ei ole muodikasta nykyään, ei ole ollut vuosikymmeniin. Eikä se kysy horoskooppimerkkiä.
Esim. vihkikaavassa ei tosin kysytä haluatko vaan tahdotko, mikä käsittääkseni on astetta vaativampi asia.
Voisitko täsmentää, mitä tarkoitat vertaisensa kumppanin löytämisellä?
Oisko luovuttava "leikistä" jos vaikka epäilisi, ettei itse ole ihan kumppaniehdokkaan vertainen? :)
tarkoittaa tässä nyt sitä mikä sattuu miellyttämään, se ei nyt välttämättä aukea heti, mutta pikku hiljaa avautuu ja saavuttaa päämääräänsä = löytänyt vertaisensa. Siinä löytämisen (avautumisen) ajassa jo saa tietää senkin onko itse toisen vertainen. Siis ei saa hoppuilla, mennä asioiden edelle.
Ei parisuhteessa tarvitse olla kahlittu. Olen asunut nyt mieheni kanssa samassa asunnossa kaksi vuotta ja aina sanonut hänelle, milloin minua ahdistaa ja tarvitsen omaa tilaa, hän ymmärtää sen ja antaa sitä minulle koska rakastaa minua.
Ei vakituisessa parisuhteessa ole mikään tarve olla toisen kanssa jokainen päivä ja maata koko ajan vierekkäin sohvalla katsoen romanttisia komedioita....sinulla saa olla myös oma elämä!
Vaaka tarvitsee parisuhteen missä saa pitää myös oman vapautensa, joka ei tarkoita sitä että heti hypättäisiin sänkyyn toisen miehen/naisen kanssa. Esimerkiksi mun on saatava mennä kaverien kanssa ja mun on saatava olla minä eikä mua voi laittaa kotirouvan rooliin. Haluan oman päätösoikeuden. Ei sovinisteille!!! Jos haluan mennä vaikka metsätöihin niin sitten menen sinne tai vaikka armeijaan....kukaan ei saa sanoa mulle että eihän se nyt sulle sovi koska sinähän olet nainen.
Minä teen itse elämäni päätökset eikä kukaan muu ja jos mies rakastaa niin kyllä hän sitten ymmärtää eikä kahlitse!
Ja sen verran ainakin vaaoilla ja yleisesti naisilla on munaa, että kyllä he yksinkin pärjäävät! Ei ole pakko saada lapsia tai olla miehen kanssa naimisissa ollakseen menestyvä hieno nainen!
Tulipas feminististä textiä :)))))
:).. vaan parisuhteessa tietty pitää (ja haluaakin) ottaa myös sen toisen osapuolen toiveet huomioon. tasapainoilua, sehän on meillä vaa'oilla jo verissä, heh.