kertokaapa miten hyvin te noudatatte uskontonne.
sitoudutteko uskontoonne niin kuin se käskee...
olen huomannut että te noudatatte uskontoanne milloin haluatte.mitä järkeä siinä on!
sitoudutteko uskontoonne niin kuin se käskee...
olen huomannut että te noudatatte uskontoanne milloin haluatte.mitä järkeä siinä on!
Vastaukset 8
Vanhimmat
kuinka kauan aiot leikkiä täällä jankuttamalla samoja juttuja aina uudella aloituksella?? saatko siitä jotain fiboja, kun kirjoittanut- lista on nikkiäsi täynnä? lapsellista ainakin!! ethän vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin edes!! empä siis kerro minäkään, että miten olen sitoutunut ja noudatan uskontoani! en edes kerro, mikä on uskontoni!! sen verran voin paljastaa, etten ole kaltaisesi fanaatikko, mitä järkeä siinä olisi??
Palaa mahdollisimman pian takaisin kameliesi joukkoon ja elä siellä onnellisena elämäsi loppuun saakka.
Moi!
Noudatan ja sitoudun 100 prosenttisesti siihen mihin uskon.
Päätän myös ihan itse mihin uskon. Kukaan muu ei uskomiani asioita minulle määrää.
Ei ainakaan mikään vanha homeinen kirja.
Uskon, että vanhat homeiset kirjat ovat tarua ja elän sen uskoni mukaan 100 prosenttisesti.
Uskon, että saan uskoa uskomiini asioihin juuri silloin kun uskon että siltä tuntuu. Olen siis täydellinen uskovainen.
Mitä järkeä on uskoa johonkin, josta ei ole mitään päteviä todisteita?
Mitä järkeä siinä on?
Mitä järkeä on uskoa satuja todeksi ilman mitään todisteita niiden paikkansapitävyydestä?
Mitä järkeä on uskoa näkymättömään ja olemattomaan?
Katsos, täällä suomessa ei ole yhteisön puolesta pakko uskoa jumalaan niinkuin teillä siellä kotimaassasi, siellähän ei ole varaa valita uskooko vaiko eikö...mitä järkeä siinäkään on?
mieti samalla miksi olet olemassa!sinä itse olet todiste siitä että on olemassa jumala.ja niistä "saduista" niin että millä perusteella sanot niiden olevan satuja.oletko kenties itse kirjoittanut niitä?ja pakkoislamista että se on jokaisen oma valinta mihin uskoo.islamin mukaan ketään ei pakoteta muslimiksi se on jokaisen oma valinta.
Ei kukaan tiedä miksi olemme olemassa. Ei kukaan ole ainakaan antanut mitään pätevää näyttöä todisteeksi väitteilleen.
Mistä tiedät ettei kristinusko ole oikeassa? Se oli paljon ennen islamia? Koraani on monelta kohtaa vain raamatun lainausta?
Mistä tiedät ettei intiaanien luonnonuskot ole oikeassa? Nekin ovat vanhempaa perua kuin islam.
Mistä tiedät etteivät Hindut taikka Budhalaiset ole oikeassa?
Miten todistat, että islam on oikeassa?
Sanon koraania satukirjaksi sen perusteella mitä olen sitä lukenut, mitä siitä on tutkittu ja kirjoitettu...
n. 600 jkr Muhamed alkoi nähdä näkyjään. Big deal. Monilla ihmisillä on ns. ekstaattisia kokemuksia vielä tänäkin päivänä. Hekin voisivat halutessaan perustaa uuden uskonnon, tyylin Krishnat. Monet hullut ja mielenvikaiset näkevät näkyjä ja kuulevat jumalien yms. ääniä joka päivä.
Ei se todista mitään jumalien olemassaolosta.
Ja sitten ne lainaukset raamatusta...omiin tarkoituksiin ja niinkin tökerösti...mitä siihen lisäämään?
Monilla nykypäivän kirjoittajilla on paljon enemmän mielikuvitusta kuin Muhamedilla, johtuen Muhamedin sen aikaisesta suppeammasta tarinaperinnöstä.
Nykyään meillä scifiäkin, joka uskottavuudessaan ylittää ikivanhat kansanuskomukset ja tarinat...vaikkei totta olekaan.
En usko, että monissa muslimimaissa ihmiset saisivat itse päättää mihin uskovat. Huijaat ja tiedät sen itsekin.
Mitä järkeä on ajatella, että sika on niin saastainen eläin, ettei sitä voi edes katsoa jos sellainen tulee patsaan muodossa vastaan?
Loiko jumala sian vain kuvottaakseen muslimeja?
Hieman historiallisia syitä sille, että sekä juutalaiset että muslimit pitävät sikaa saastaisena.
Kun juutalaisten esivanhemmat tulivat Kanaanin maahan (Palestiinaan eli Filistealaisten maahan, kuten aluetta on myös kutsuttu), he olivat paimentolaisia, nomadeja, jotka kasvattivat pääasiallisesti vuohia, lampaita ja kameleita. Muun ruuan he saivat joko keräilemällä tai ostamalla tai vaihtamalla.
Uuden asuinpaikan alkuasukkaat olivat pääosaltaan maanviljelijöitä. Luultavasti alueen maanviljelyskulttuuri on maailman vanhimpia. Tämän hetkisten tietojen mukaan maailman ensimmäinen kaupunki (n. 2000 asukasta, perustettu ehkä n. 10000 eaa.) sijaitsi nykyisen Jerikon tienoilla. Uusien asukkaiden tullessa he kasvattivat muun karjan ohella sikoja. Paikallaan pysyvällä väestöllä sian kasvatus on kätevä keino muuttaa kasviksia eläinvalkuaiseksi ja ihmisen välttämättä tarvitsemaksi kolesteroliksi (jota me nykyihmiset saamme liiaksikin). Sitä paitsi sialle voidaan syöttää myös kaikki ruuantähteet, jotka muuten jäisivät pilaantumaan.
Liikkuvaa elämää viettävillä ja kuivilla alueilla vaeltavilla nomadeilla ei luonnollisestikaan voi olla sikoja. Sika vaatii kosteutta ja korkeakalorista ravintoa, toisin kuin vuohet, lampaat ja kamelit. Niiden paimentaminen pitkillä vaelluksilla olisi sitä paitsi käytännöllisesti katsoen mahdotonta.
Paimentolaisten ja paikallaan pysyttelevien maanviljelijöiden välit ovat kautta ihmiskunnan historian olleet tavallisesti hyvin kireät. Samalla alueella, varsinkaan niin pienellä alalla kuin Jordan virran liepeiden hedelmällisillä mailla, on vaikea tai suorastaan mahdoton harrastaa samanaikaisesti molempia elinkeinoja. Niinpä uusien asukkaiden asettautuminen ”maitoa ja hunajaa tihkuvaan maahan” johti pian riitaisuuksiin ja paikallisiin, pieniin sotiin, joista Vanhassa Testamentissa kerrotaan runsaasti. Jos joku nomadeista ryhtyi tulehtuneessa tilanteessa siankasvattajaksi ja siis paikallaan pysyväksi farmariksi, hänen etunsa olivat yhtenevät maan alkuasukkaiden kanssa ja hän oli taipuvainen sulautumaan heihin. Muut paimentolaiset pitivät tietenkin tällaista kaveria luopiona. Jeesuksen aikana tällaisia alkuperäisväestöön sulautuneiden jälkeläisiä, joiden uskonnolliset tavat poikkesivat jossakin määrin puhdasoppisista (he mm. rukoilivat evankeliumeiden mukaan pikemminkin ulkosalla kuin temppelissä) kutsuttiin kanaanilaisiksi ja heitä halveksittiin.
Sianlihakiellon olennaisena historiallisena syynä voidaan siis pitää alun perin nomadisen kansan halua pysyä tiiviinä, yhtenäisenä kokonaisuutena. Eräs historian erikoisuuksia on, että kielto säilyi myös juutalaisten asetuttua aloilleen ja ryhdyttyä viljelemään maata. Varsin todennäköistä on, että se tällöinkin oli eräs keino identifioitua omaan heimoon. Juutalaiset yleensäkin korostivat erillisyyttään: Heillä oli oma heimojumalansa (Jahve), he olivat voimakkaasti endogaamisia (avioliitot sallittuja vain oman heimon ja mielellään serkusten tai pikkuserkusten välillä) ja he harrastivat ympärileikkausta merkkinä liitosta oman Jumalansa kanssa (mahdollisesti perua egyptiläisiltä?). Vanhan Testamentti on täynnä varoituksia sekoittumisesta muihin kansoihin ja sotkeutumisesta heidän jumaliinsa.
Muhammedin aikoina suurin osa arabeista vietti paimentolaiselämää. Profeetta itse oli kaupunkilainen, mutta kun hän oli lapsi, hänet lähetettiin epäterveellisenä vuodenaikana erämaahan sukulaisten luo. Tapa oli yleinen tuon ajan Mekkassa ja muissa Arabian niemimaan kaupungeissa. Ne olivat karavaaniteiden risteyksiä ja taloudellisesti riippuvaisia paimentolaisista. Jokaisella kaupunkiin asettuneella perheellä oli sukulaisia paimentolaisten joukossa. Kaupungeissa harrastettiin myös maanviljelystä ja siten todennäköisesti myös sikojen kasvatusta, joskaan kokonaistalouden kannalta nämä elinkeinot eivät olleet kovin merkittäviä.
Muhammed oli ensimmäinen, joka kykeni yhdistämään keskenään kahakoivat villit arabiheimot. Koska väestön enemmistö oli paimentolaisia, yhdistymisen piti tietenkin tapahtua näiden tapoja kunnioittaen. Sikaparka uhrattiin tällöin yhteisen hyvän alttarille. Asiaan lienee vaikuttanut myös juutalainen perinne. Arabian niemimaalla asui myös juutalaisheimoja: Itse asiassa juutalaisten esi-isät olivat jo kielellisen sukulaisuuden perusteella luettavissa arabeihin tai olivat ainakin näiden sukulaiskansoja.
Erityisesti Muhammedista lähtien myös arabit korostivat erillisyyttään. He olivat endogaamisia eli avioituivat mieluiten sukulaisten kanssa. Tuhannen ja yhden yön tarinoissa viitataan paljon serkusavioliittoihin ja ne ovat tänäkin päivänä yleisiä arabian niemimaalla. Islamin kansainvälistyttyä valloitusten myötä arabian kielestä tuli Ummahin (islamilaisen yhteisön, ’seurakunnan’) yhteinen ja yhdistävä kieli. Sianlihansyöntikielto säilyi Koraanin ja perimätiedon vuoksi ja eräänä niistä säännöistä, jotka yhdistivät ja yhdistävät yhä muslimeja. Ehkä eräs syy oli myös se, että kristityt tunnetusti söivät mielellään sikaa ja kristityiksi muslimit eivät missään tapauksessa tahtoneet eivätkä tahdo muuttua.
Me länsimaalaiset olemme varsin hajanainen ja monella tapaa rikkonainen kokonaisuus. Nykyeurooppalaisten esivanhemmat olivat jakautuneet satoihin erikielisiin ja –kulttuurisiin kansoihin ja heimoihin, joista verraten harvojen kielet ovat säilyneet. Kansainvaellukset Länsi-Rooman tuhoutumisden aikoihin edistivät voimakkaasti kansojen ja kielten sekottumista ja sulautumista toisiinsa. Suomen kieli lienee yksi vanhimmista, joskin sekin on muuttunut aikatavalla vuosituhansien kuluessa. Keskiajalla ainoa yhdistävä tekijä oli katolilainen (=yleinen) kristinusko. Protestanttisuuden kasvun myötä tämäkin yhdistävä tekijä poistui, kuten ns. uskonsodat osoittavat. sekin hävisi. Kansallista yhtenäisyyttä alettiin korostaa uudestaan vasta uudella ajalla (n. 1500-luvusta eteenpäin). Nationalismi alkoi korvata paikallisesti yhdistävänä tekijänä uskontoa ja lopulta johti paikoitellen kiihkonationalismiin. Kansainvälisesti yhdistäväksi tekijäksi tuli kasvavassa määrin kauppa ja talous. Meidän on hyvin vaikea ymmärtää kulttuureja ja ajattelutapoja, joissa pyritään vaalimaan toisenlaista yhtenäisyytttä.
Se siasta.