Luettuani vuoden ajan näitä keskusteluja ajattelen, että monet haluavat elämäänsä "ihmeen tunnetta". Scifikirjat tarjoavat sitä - se on suorastaan hyvien kirjojen tunnusmerkki. Niinpä suosittelen: lukekaa scifiä.
Varhainen esimerkki hyvästä kirjasta on H.G.Wellsin "Maailmojen sota". Wells oivalsi jo aikoinaan tärkeän asian, joka usein sivuutetaan UFO-kirjallisuudessa. Hänen tarinassaan Marsin kummajaiset tulevat Maahan ja voittavat ihmiset, mutta tuhoutuvat bakteerihyökkäykseen.
Lyömätön teos on myös Arthur Clarken "Rendezvous with Rama", joka on suomennettu käsittämättömän huonolla nimellä "Uhka avaruudesta". Siinä Aurinkokuntaan saapuu muukalaisten avaruusalus.
John Wyndhamin kirjat ovat kaikki (Triffidien kapina, Käenpojat, Uhka syvyydestä) kannatettavaa luettavaa. Clifford Simakin "Väliasema" on yksi näyte muukalaisten kohtaamisesta. Alastair Reynoldsin kirjat vastaavat omalla tavallaan Fermin paradoksiin "Missä ne kaikki ovat?"
Ihmeen tunne on ylittämätön Ray Bradburyn novellikokoelmassa "Marsin aikakirjat".
Lopulta ihminen ja avaruus -asetelma tulee unohtumattomasti esiin Harry Martinsonin runoelmassa "Aniara".
Halu kokea "toisen" kohtaaminen tulee esiin kaunokrijallisuudessa. Monet kysymykset avaruudesta, elämästä ja muukalaisista on myös käsitelty scifissä ja vastaukset antavat työkaluja myös tietopuolen pohdintaan.
Varhainen esimerkki hyvästä kirjasta on H.G.Wellsin "Maailmojen sota". Wells oivalsi jo aikoinaan tärkeän asian, joka usein sivuutetaan UFO-kirjallisuudessa. Hänen tarinassaan Marsin kummajaiset tulevat Maahan ja voittavat ihmiset, mutta tuhoutuvat bakteerihyökkäykseen.
Lyömätön teos on myös Arthur Clarken "Rendezvous with Rama", joka on suomennettu käsittämättömän huonolla nimellä "Uhka avaruudesta". Siinä Aurinkokuntaan saapuu muukalaisten avaruusalus.
John Wyndhamin kirjat ovat kaikki (Triffidien kapina, Käenpojat, Uhka syvyydestä) kannatettavaa luettavaa. Clifford Simakin "Väliasema" on yksi näyte muukalaisten kohtaamisesta. Alastair Reynoldsin kirjat vastaavat omalla tavallaan Fermin paradoksiin "Missä ne kaikki ovat?"
Ihmeen tunne on ylittämätön Ray Bradburyn novellikokoelmassa "Marsin aikakirjat".
Lopulta ihminen ja avaruus -asetelma tulee unohtumattomasti esiin Harry Martinsonin runoelmassa "Aniara".
Halu kokea "toisen" kohtaaminen tulee esiin kaunokrijallisuudessa. Monet kysymykset avaruudesta, elämästä ja muukalaisista on myös käsitelty scifissä ja vastaukset antavat työkaluja myös tietopuolen pohdintaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Nuo kaikki kirjat mitä esittelit käsittelivät muukalaisten ja ihmiskunnan välistä sotaa???
lue koko Clarken, Asimovin tai Simakin tuotanto. Itse asiassa havaintosi on väärä, koska vain about puolet Sharynin kirjoista käsittelee sotaa teemana ja esim 'Väliasema' on jotain aivan muuta. Kannattaa lukea myös Vonnegutin 'Titanin seireenit', joka on aivan riemastuttava kokemus.
Populatiivinen tiedekirjallisuus on mielelestäni usein lähes yhtä kiinnostavaa jos ei kiinnostavampaa, koska se on "totta" ja tunnettuahan on, että totuus on tarua ....
Varsinkin fyysikot (perusteekkarit?) kirjoittavat yleensä hyvin luettavaa tekstiä. Esimerkkinä (olikohan Ridley)
"Oleta pyöreä lehmä" Kieli poskella täyttä faktaa. Weinbergin kolme ensimäistä minuuttia on klassikko kuten kosmoksen yksinäiset (?) Sandage (?) Muisti pätkii, kun ei ole omassa kirjahyllyssä. Mielestäni näillä palstoilla kirjoittelevilla olisi todella tarpeen lukea myös "virallisen tieteen" näkemyksiä maailmankaikkeudesta.Niitä kirjoja kun löytyy nykyään sellaisellekin ihmiselle, jolle lukion pitä matikka on vaipunut unhon yöhön, jos sitä edes on koskaan ollutkaan. Useimmiten esim. ArtHousen ja Ursan julkaisemat kirjat ovat myös lukuelämyksinä viihdyttäviä niiden antaman tiedon lisäksi.
Loistavaa! Scifi on oikein mainio esiinveto tällä aihealueella, sillä kaikki täällä on spekulaatiota, skenaarioita ja ennustuksia koska mitään 'ufoa' ei oikeastaan ole vielä tapahtunut. Scifissä päästään todellakin juuri siihen, mitä ufoilulla haetaan, päästään jännittäviin tunnelmiin, mielikuvituksen lentoon ja tylsyyden korvaamiseen kiinnostavilla mietteillä.
Vielä tulevat suosituslistalle liitettäviksi mm.Asimovin säätiö-trilogia ja Stanislav Lemin hurjat jutut.
Muistatteko Lemin tarinan, jossa avaruuden kaatopaikalla syntyy keinoäly kun sattuma heittelee sopivasti sopivia komponentteja sopivaan paikkaan? Uusi äly synnyttää kuvitelmissaan maailmankaikkeuden. Ehkä mekin elämme kuvitelmaa. (Tässäpä muuten mm. Matrix-tarinoiden esi-isä)
http://ftp.funet.fi/pub/doc/bible/finnish/1992/
On hyvä kirja.Osviittaa maailmankaikkeuden ja tulevaisuden mahdollisuuksista antaa myös esim."Rengasmaailma",kukahan senkin nyt sitten taas olikaan kirjoittanut.Parhaiten löydän itse ideoita scifi-novelleista;Lyhyitä väläyksiä kaikesta siitä mikä voi olla mahdollista,koskapa joku on sen pystynyt kuvittelemaan.../Suositeltavaa ruokaa tulevaisuuden kuvien nälkään ovat tietenkin myös televisiossakin pyörivät scifi-sarjat.Positiivisimpana esimerkkinä Star Trek...
Aijoo sä olit sä:D Hittojako näitä nyt scifi-kirjailijalle selittämään,mutta menköön nyt:)