Itsekin yli viisi vuotta ajoin polttonesteitä Keski-Suomeen autoilla, joissa hätäisesti 360-380 hepukkaa. Oli vähän elektroniikkaa ja muuta nykyapuvehettä vaihdelaatikossa. Kuormat olivat painoiltaan samoja, kuin nytkin. Kertaakaan en kaivannut 640 tai enempää. Ei siellä kilpailla 50000 litraa takana henkilöautojen kanssa! Ei yritetä lähteä Naantalin liikennevaloista samaa viivaa Borchen kanssa! Joskus lasti vietiin painuvaa sivutietä hyllyen asiakkaalle. Sitä varten oli pieniä vaihteita laatikossa. Nykykuskit eivät kai tiedä, että vääntöä saadaan niillä pikkuvaihteilla, eikä kutosilla.
Ajoin kesälomatuurausta nyt isolla Volvolla kaikilla herkuilla. Tunnustan, että jo tyhjällä Naantaliin meneminen oli kokemus. Varmasti olisi saanut repiä, kuin Rosberg F1:ssä 80-luvulla vaihdetta vaihteen perään ja parinkymmenen sekunnin päästä olisi rajotin vastassa, mutta miksi? Tampere - Turku välillä ysitietä ei voi montaa kilometriä ajaa lastilla täysillä. Aina on edessä kääntyjää, tienylittäjää, traktoria ja muuta, että joutuu ennakoimaan. Tietysti, jos ajaa mallilla kaasu alhaalla ja sitten jarru alhaalla, niin saahan sitä vinguttaa yli kuuttasataa heppaa. Taas kysyn miksi? Se lasti ei ole Orivedellä tai Jämsänkoskella, kuin minuutin pari ennen minun tyyliäni, vaikka ajaisin vain niillä 380 heppaisilla.
Ammattikuski, joka huutaa suuria moottoreita avukseen ei ole ammattilainen, vaan pakettiautokuski, joka on vahingossa rekan veturin ratissa!
Ajoin kesälomatuurausta nyt isolla Volvolla kaikilla herkuilla. Tunnustan, että jo tyhjällä Naantaliin meneminen oli kokemus. Varmasti olisi saanut repiä, kuin Rosberg F1:ssä 80-luvulla vaihdetta vaihteen perään ja parinkymmenen sekunnin päästä olisi rajotin vastassa, mutta miksi? Tampere - Turku välillä ysitietä ei voi montaa kilometriä ajaa lastilla täysillä. Aina on edessä kääntyjää, tienylittäjää, traktoria ja muuta, että joutuu ennakoimaan. Tietysti, jos ajaa mallilla kaasu alhaalla ja sitten jarru alhaalla, niin saahan sitä vinguttaa yli kuuttasataa heppaa. Taas kysyn miksi? Se lasti ei ole Orivedellä tai Jämsänkoskella, kuin minuutin pari ennen minun tyyliäni, vaikka ajaisin vain niillä 380 heppaisilla.
Ammattikuski, joka huutaa suuria moottoreita avukseen ei ole ammattilainen, vaan pakettiautokuski, joka on vahingossa rekan veturin ratissa!
Vastaukset 30
Vanhimmat
on teho tärkeää, mutta enhän ole ajanut , kuin vasta 22 vuotta ammatikseni.
Oma ajokkini 470 heppainen Scania, mutta kun omani oli remontissa, ajoin firman toista autoa, jossa heppoja 580:tä ja voin sanoa, että tällainen kokematon kaveri ainakin huomasi nämä 110 lisä hevosta.
Itse ajelet varmaan Transpointin väreillä kymppi Volvoa, jossa matala päivä ohjaamo ja 5 akselinen kärri perässä.
eiköhän se oo siitä kii, et auton teho valitaan työn mukaan. jos ajetaan pelkkiä terveisiä, niin et sä tarvii mitää kuuttasataa heppaa. aina kantavuuskuormilla ajettaessa tehoa oikeasti tarvitaan, tasaisellakin. kuinkaa moni muuten tietää sellaisen lakipykälän et alle 400 heppaisilla ei saa ajaa 60-tonnin kokonaispainoilla?
Siis tarkemmin ottaen se luku on nykyään 420 hv ja laissa määritelty niin. Olet oikeassa.
Voi se olla asetuksessakin. No jossain pykälässä kuitenkin.
Jos oikein tarkkoja ollaan niin se on 5kW/tonni eli 300kW, heppoina 408. Näinollen esim. 2541 Mersu riittää, vaikkakin xx44, xx46 tai vielä isommat ovat suositumpia.
andersson ainakaan tiedä kun on yks FH 340 täysperänä 4 akselinen kärry perässä dhl:n ajossa!
Anderssonin Simo maksaa TESsin mukaisen palkan, joten sen auton kuskilla ei ole niin kova kiire.
Itse olen tuntipalkalla ajanut 1831L Actrosilla 4-akselinen kärry perässä eikä mulla niin kiirusta ollut.
on styckellä väärää tietoa!
Voi olla tieto vanhentunutkin, tai sitten se on vain valikoidusti tietyille kuljettajille...
en tiedä mut kyl on ollu läpituntipalkka niin kauan ku oon kyseisen firman kuskeja tuntenut! vaikka nyt tämä juttu on lipsahtanut väärille raiteille! eikös se 340 hv ole hiukan laiton härveli 60 tonniseen! vaikka sais vähän yli tessin?
Tuo 5kW/tonni-sääntö on voimassa kuukaudesta x/1999 rekisteröidyissä autoissa, eli jos auto on riittävän vanha niin se on laillinen. Sitähän Simon kalusto aika pitkälti on...
Tutulla oli 310hv jakoauto ja siihen laitettiin kita perään, rekisteriotteeseen tuli merkintä "modulimittaisen ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu kokonaismassa 60 000kg". Auto oli '99 alkuvuodesta rekisteröity. Onneksi se autoparka pääsi n. vuosi sitten takaisin nuppihommiin parin vuoden kärrynrepimisen jälkeen ja tilalle tuli 3-akselinen auto jossa on sitten riittävämpi määrä hevosiakin.
Ajat puolikkaalla norjan tai eteläeuroopan väliä!Suomessa eri juttu ku täällä ei isoja korkeuseroja ole.ja välimatkatkin aika lyhyet,että keskinopeuden pitämisellä 80:pin yläpuolella ei kuormaa kohti paljo merkitystä.
... linjoilla. Menee vaikka ajeleen esim. madridista suoraan pohjoseen silla 380 heppasella. Voi mieli muuttua
Siellä ovat mäet kasvaneet nykyaikana
niin helppoa ja nopeaa etenemistä kun on sitä voimaa.omistajakuskeille ei makseta tuntien mukaan.
palkkarengille ois tieten ihanneajokki joku 165 hp leylanti.tulis tunteja !!!
meneppä kokeilemaan norjan ajoa pienellä tai paremminkin tehottomalla moottorilla.itselläni on kaks autoo,toinen scania 470 100 hv ja toinen R580 120 hv.vaivatonta menoa toisinsanoen.Antti Kaasalainen Porin Tehotuonti osasi hommansa hyvin ja tyytyväinen oon ollut.
Älkää nyt olko amispoikia! Prosentti pari teistä käy Norjassa. Miksi 99% pitää olla samaa kalustoa. Eihän postikaan jaa täysperävaunulla kirjettä laatikkoonne, vai jakaako? Järki hoi, jos on!
Aloittaja kirjoittaa asiaa. Onhan tässä muutkin ajaneet 70-luvulta alkaen ja ulkomaillakin, voi jestas! En myöskään ole koskaan tarvinnut repiä kilpaa henkilöautojen seassa. Kertokaan nyt ihmeessä, mihin te tarvitte niitä kuuttasataa? Polttonestelitkut, joka on aina tulomatkalla täysikuorma likkuu kyllä 400-sarjan vehkeillä. Niissä toisaankin on vaihdelaatikko, jolla saa kyllä pykälää ylös, mutta myös alaskin.
vähemmän näkee puolikkaan veturina suomen rekisterissä.ja kun semmosen näkee ni se kyllä yleensä mäkimaihin ajaa,vaikkakin paljon vielä suomalaiset norjaankin 420:llä ajelee.
AIVAN LIIKAA
lisää tohon 470, kun se on työn ja tuskan takana saada kestämään edes se 470hv,
niin ei taida kestää sitä 570........... voivoi
Tippuiko kulutus kun Porin tehotuonnin mies sääti Scaniota ja kuinka paljon? Itse mietin juuri FH 16 520 lastuttamista. Tehoa ja vääntöä tulee ainakin.
Tiedän tuon kuskityypin. Pitäisi mieluummin olla automaatti ja tuhat konia, jotta "viitsii tätä mälsää bilikkaa ajaa hei, kun oon niin ammattikuski". Ne lähtee kutonen silmässä kehäkolmoselta pohjoiseen ja vaihtaa vasta Esson paarissa Lempäälässä tai Mikkelissä vapaalle. Ajattelua poikaset!
Huvikseni lueskelin tätä ketjua, vaikka en ole vuosikymmeniin raskasta kalustoa ajanut.
Jonkin verran olen ajattanut, Suomessa ja muualla. Yleisesti ottaen muualla pyritään yhä kevyempään kalustoon.
Toisaalta myös Suomessa joillakin on alkanut ajatus raksuttaa; kynä, paperia, taskulalaskin ja terve järki apunaan eräs kuljetusliike havaitsi saavansa juuri sen tarvittavan marginaalin, siis leivän pöytäänsä, vaihtamalla veturit 100 hv alempitehoisiin.
Pääomakuluissa ja eritoten polttoainekuluissa tuli niin suuri säästö että se käänsi yrityksen toiminnan mukavasti voitolliseksi. Ainakaan sen yrityksen alalla ei rahtimaksu määräydy hevosvoimien määrän mukaan, vaan kilometrien.
Hevosvoimahullutus toki on paljon karmeampaa kevyen kaluston puolella: 3500 kg (ja vähän yli) kokonaismassaisiin pakuihin hommataan 160 hv, parhaimmillaan jo pitkälti yli 200 hv. Erityisesti pakuina niillä sitten päästellään moottoritiellä, esimerkiksi viime sunnuntaina lähes järjestään, 140 km/h.
Ranskassa kun saman tekisit niin tulisi linnaa ja kortti pois kolmeksi vuodeksi.
Nooh, se siitä. Tottahan 800 hv on mukavampi kuin 420 hv, mutta ne kustannukset...
Mitä niissä kurssikeskuksissa opetetaan pojuille? Seuraavaksi ne vaatii lämmitetyt suorat tiet ja burgeriauton ajamaan edeltä ja cöyccäkölää kilometrin välein suukkuun, jotta matka sujuu.
Musa pitää olla US rökkiä ja jonkun toisen painettava kytkintä ja vedettävä uusi pykälä päälle. Sitten kurssikeskuspojut suostuu ajamaan 6.95 euroa tunti ressuautoa Vantaalta Vaasaan.
Asiaa. Onhan se tietty köykäistä menoa, kun yli kuussataa kaakkia laukkaa alla, mutta ei se teho ilmaiseksi tule ja joku senkin maksaa.
Kyllä ne autot on ennekin syöny ainetta ja paljon. Vanhat 16-litraset Volvot oli tosi syöppöjä verrattuna uuempiin 16-litrasiin. Se on vaan niin että autohommissa kate on tippunu etenkin puunajossa niin huonoks että joka asiassa pitää yrittää säästää ja sillon ensinmäiseks puhutaan polttoaineen kulutuksesta ja kuskin palkasta.
Kuskin palkkaan kajoamista voisi pitää jo perisyntinä. Eihän se hänen vika ole, jos ei taksat ole kohdillaan. Käsittämätöntä, että talkoisiin pitäisi alkaa.
Luulisi, että ne puuyhtiöidenkin pellet ymmärtäisivät, ettei taksoja voi alentaa, kun kuskit loppuu. Ja tähän ei kelpaa selitykseksi, että rajan takaa tulee miehiä. Niiden ammattitaidoilla ei tämä maa pystyssä pysy.
Ne ovat noissa puuyhtiöissä vaan samassa juonessa mukana, kuin Fortumin Lilius eli oma tasku ensin, muille rippeet.
Maailman taloustilanne on nyt semmoisella mallilla, että tehokilpa on vihelletty hetkeksi poikki.
Kauppaa tehdään tänä päivänä hyväksi koetelluilla talouskoneilla.
On toisaalta selvää, että marginaaliset tehomallit ovat valmistajille kunniakysymys.
Ja senkin tiedämme, että nykytekniikka tuottaa siinä sivussa aiempaa enemmän tehoa. Tulevat Euro5 (ja Euro6) koneet CommonRaileineen ja piezosähköisine suuttimineen puhkaisevat helposti 700 hevosvoiman rajan ...mutta ne toisaalta tuottavat entistä taloudellisempia 400 heppaisia...
... voi myös ajaa taloudellisemmin jos viitsii. firmassa jossa itse ajan on kaksi autoa joilla olen ajanut ja ne ovat lähes samassa suhteessa tehon ja painon mukaan. Renaulteja molemmat, 14.220 (kantavuus 5,3tn) ja 12.180 (kantavuus 4.9tn). Pienemmän keskikulutus on täydellä pokalla 22,8l/100km ja isommalla ehkä yllättäen 20.5l/100km. Fakta on että isommalla ei tarvitse polkea niin pitkään poljin pohjassa saadakseen täyden marssi nopeuden. Korostuu kaupunki ajossa.
Neljä tonnia tavaraa siirrettäessa 100 km, niin pa-kulutukseen vaikuttaa enemmän ajotottumukset, kuin moottorin litramäärä. Fysiikan laki sanoo, että dieselmoottori käyttää polttonesteestä parhaassakin tapauksessa 40% lämpöhyödyn. Vetopyöriin tulee 26-28 hyötyprosenttia. Tuo mainitsemasi 2,3 litran ero (noin 10% kokonaismäärästä) kulutuksessa mahtuu vielä toleransseihin. Niitä ovat jo sitten ilmanvstuskerroin, rengasvierintävastus ja joitakin muita 2-3 % tekijöitä. Rautateillä osataan laskea nykyään hyvin tarkkaan, minkä tehoinen veturi tai veturit laitetaan vetämään tavarajunat paikasta toiseen. Siellä teholuku kuljetettavaan tonniin on aivan kilowatin tarkkaan tiedossa eri rataosuuksilla.
ei ole yksikään vanha puukuski valittanu liikaa tehoa olevan!tulkaahan mettään niillä "voima vaunuilla"!