Olen 30v mies ja ongelmani on oluen käyttö. Pidän fyysisestä kunnostani hyvää huolta, mutta joskus homma lipsahtaa niin, että on tissuttelumeininkiä, joka ahdistaa hirvittävästi.
Se on oikeastaan syy miksi en kehtaa lähteä ihmisten ilmoille ja jätän harrastuksiani väliin. Tänään tein päätöksen että saa riittää, kunhan haen 6olutta kioskista. Kuulostaako tutulta??????
Tällä viikolla mennyt n 35pulloa.
Kohtalontoveria ja täyttä raittiutta taidan kaivata???. Ongelmani ei ole töissäkäynnit, väkivaltaisuudet, velvollisuuksien laiminlyönnit, epätoivoisuus tms.
Mutta jos en nyt tee päätöstäni, niin saan sen perheen,kumppanin eikä ongelmia tulekaan. Päätös siis 6:en oluen päässä....eikö tämä ole sitä kujanjuoksua? Oikeasti haluan että se loppuu ja siksi on nyt mustaa edes jollakin valkoisella.
Onko tässä tapauksessa täysraittius paras vaihtoehto? Suhteessa ollessani olen ottanut vain n. kerran kk:ssa. Nyt alkaa lipsumaan.....
Se on oikeastaan syy miksi en kehtaa lähteä ihmisten ilmoille ja jätän harrastuksiani väliin. Tänään tein päätöksen että saa riittää, kunhan haen 6olutta kioskista. Kuulostaako tutulta??????
Tällä viikolla mennyt n 35pulloa.
Kohtalontoveria ja täyttä raittiutta taidan kaivata???. Ongelmani ei ole töissäkäynnit, väkivaltaisuudet, velvollisuuksien laiminlyönnit, epätoivoisuus tms.
Mutta jos en nyt tee päätöstäni, niin saan sen perheen,kumppanin eikä ongelmia tulekaan. Päätös siis 6:en oluen päässä....eikö tämä ole sitä kujanjuoksua? Oikeasti haluan että se loppuu ja siksi on nyt mustaa edes jollakin valkoisella.
Onko tässä tapauksessa täysraittius paras vaihtoehto? Suhteessa ollessani olen ottanut vain n. kerran kk:ssa. Nyt alkaa lipsumaan.....
Vastaukset 7
Vanhimmat
on just tuo ajatusmaailmasi. Pohdit ja mietit ja jopa tuon täysraittiudenkin otat esiin. Se ei ole niin paha mille se kuulostaa ensi alkuun.
Toteutus onkin sitten vaikeampi laji... Ainahan se on siellä sixpäkin takana se ajatus, että kun tämän juon, niin sitten ei enää... Infinity?
Kuulostaa kovin tutulta. Kokeile ensin alkuun olla kuukausi ihan ilman yhtäkään olutta ja jos se menee hyvin, niin alku kuulostaa lupaavalta. Alkoholia jos ei tarvitse miettiä sen kummemmin, niin ongelmia sinulla ei sen suhteen ole. "It´s normal not to drink." Tämän sisäistämiseen menee aikaa paljon enemmän kuin se kuukausi.
Hyvällä tiellä olet kun mietit. Pahinta on jos tiedostaa ongelman, muttei myönnä sitä muille, eikä varsinkaan itselleen.
Piristi mieltäni tuo kommenttisi, vaikkei se sellaiseksi ole tehtykään. Kiitos!
Olen jossainmäärin itsetutkiskelija, joten siitä se varmasti johtuu tuon ongelman myöntäminen ja analysointi. Ei se kuitenkaan katumusta vähennä, sillä se on niin inhoittavan tuntuista piilottelua ympäristölle, että saisi ne arvokkaat kasvonsa pitää.
Oletko ystävä ja pysyt palstalla, sillä haluan näyttää sen kuukauden ja kertoa mitä tapahtuu? Sovitaan vaikka vähintään yksi viesti viikossa sunnuntai-illan aikana?
Lupaan olla rehellinen, vaikkei sitä netissä kukaan uskokaan.
Käynpä täällä kurkkaamassa, jos ikinä muistan. Laitan lapun tuonne jääkaapin oveen.
Joo, et hyväksy itsellesi tuota tissuttelua. Silloin alkoholista on selvää haittaa sinulle. Jos osaat juoda kohtuullisesti, sivistyneesti eikä asia sinua yhtään vaivaa, ei sinun pidä silloin muuta kuin jatkaa entiseen malliin. Valtaosalle ihmisiä alkoholi ei suinkaan ole mikään ongelma.
Sisäinen minäsi ei hyväksy juomistasi. On aina väärin toimia omaa sisäistä ääntään vastaan. Olet viisas, kun kuuntelet omaa ääntäsi.
olin avuksi, sillä tällä palstalla saa ihan oikeastikin apuja ainakin alkuun ja siihen innostukseen, jota päätöksen tehnyt kokee. Minä ainakin joskus kirjoittelen tuolla nimimerkillä marita*, mutten ole saanut aikaiseksi rekisteröityä. Ehkäpä odottelen taas parempaa aikaa, jota ei välttämättä tule.
Minun historiani on se, että oli pakko lopettaa juomiseni kun siihen puututtiin jo ulkopuolelta ja minut ohjattiin hoitoon. Olin aluksi ällistynyt ja kielsin kaiken ja kovin koetin pistää vastaan, että eihän tässä mitään, vaikka olikin. Nyt olen aina välillä juomatta viikkoja ja parhaimmillaan se on kestänyt kuukausiakin, mutta juomishimo ja muka oman elämän hallinta ja itsemäärämisoikeus ovat korkeammalla kuin mikään muu, mutta juomattomuuttani en ole koskaan katunut ja olen ollut ylpeä niistä jaksoista kun en juo. Siinä näkee elämän oikeassa valossa ja tuntee väritkin ja valot. Kummallista selittää ihan normaalia elämää, mutta viinan kanssa mikään ei ole enää normaalia.
Ihan parasta on, kun ei juo ollenkaan. Ei tarvitse miettiä sen kummallisempia asioita. Ihan vain yksi asia: En juo ja muu tuleekin sitten luonnostaan.
Laita ihmeessä aina välillä toetoja itsestäsi. Kyllä me täällä luetaan joka päivä. Tämäkin voi olla riippuvuus... En ole vielä AA:han mennyt, mutta sekin voi olla yksi mahdollisuus. Eräs ystäväni on ollut raittiina jo vuosia sen ansiosta. Itse sinnittelen vielä näin, mutta heikkouteni myönnän.
et ole vielä mennyt AA:han, mutta pidät sitä yhtenä mahdollisuutena. Mitä merkkiä tai millaista tapahtumaa odotat sinne mennäksesi?
sinä se?
Olenko ihan liian itsenäinen vai mitä? Ehkäpä minua pelottaa se täysi antautuminen, ehkä se,ettei ole enää vastuussa omasta itsestään?
Suurempi voima? Kaikki nämä kysymykset jollain tavalla huolestuttavat minua. Olen kyllä valmis täyteen raittiuteen, mutta eihän minusta tule mitään hihhulia? Oletko oikeasti sitä mieltä, että AA on se oikea vaihtoehto kaikilla? Tottakai pohdin asioita ja moneltakin kantilta. Sitoutuminen on vain minulle tosi vaikeaa.
Ainakin luulen, että vielä toimin omillani. Olen suht vahva, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Ne askeleet ja sitoutuminen. Nytkin käyn terapiassa ja päihdelääkärillä... Ei siis riitä vaan se AA on kaiken ylin, niinkö?
joka etenee jokaisella omalla tavallaan. Itse olen ollut raittiina loppiaisesta lähtien. Vähän yli vuosi sitten hain ensimmäistä kertaa apua. Silloin menin mielenterveystoimistoon.
Luulin raitistuneeni. Pyörin joka päivä useita tunteja baareissa. Join kahvia kymmenenkin kupillista päivässä. Joskus lähdin kotoani vielä kahdentoista jälkeen yöllä baariin juomaan kahvia. Kun ensimmäinen kunnon (eikä se edes mikään paha ollut) kiusaus tuli, huomasin olevani juomassa.
Sitten sinnittelin. Join, en juonut ja taas join. Ei mennyt kauaa kun mopo karkasi käsistä ja olin keskellä elämäni rajuinta ryyppykautta. Rehellisyys itseäni kohtaan oli kadoksissa, mutta johonkin oli kuitenkin syöpynyt halu raitistua. Hieman kuin olisin halunnut juoda vielä viimeisen kerran kunnolla ennen kuin se on loppu.
Joulukuun lopulla sitten tein humalassa päätöksen lähteä myllyhoitoon ( jota minulle oli jo suositeltu useaan otteeseen mutta en ollut mennyt koska enhän minä nyt niin alkoholisti kuitenkaan ollut) ja se päätös piti. Loppiaisen jälkeisenä sunnuntaina sain sitten vielä elämäni ensimmäiset krampit ja se sinetöi päätökseni lopullisesti.
Vasta myllyhoidon kautta löysin tien aa:han. Nyt kun mietin, en voi muuta kuin tuntea suurta kunnioitusta niitä kohtaan jotka ovat marssineet aa:han ja löytäneet sieltä raittiuden ilman samanlaista hoitoa jonka itse kävin läpi.
Alkoholistit haluaisivat usein että muut raitistuisivat täysin samalla tavalla kuin itse on raitistunut. Se tuntuu monen mielestä ainoalta oikealta tavalta.
Asia on kuitenkin niin että toipumiskokemus on hyvin henkilökohtainen ja siihen saattaa liityä useita eri tahoja jotka vaikuttavat osaltaan asioiden kehitykseen. Itse näkisin aa:n juuri sinä hoitona jota alkoholisti tarvitsee raitistuakseen. Muut hoidot tuntuvat lähinnä antavan ensiapua.
Jos joku löytää raittiuden jotain muuta kautta, ei minulla ole siihen mitään vastaan sanomista.
Joku on jopa pystynyt jatkamaan kohtuukäyttäjänä. Joku päihdelääkäri oli kysynyt eräältä alkoholistilta kysymyksen kun tämä oli tiedustellut kohtuukäytön mahdollisuuksia :"Jos ajatellaan että edessäsi on kanava jossa ui tuhansia haita. Tehtävänäsi olisi uida kanavan läpi noin kahdensadan metrin matka. Tilastollisesti yksi kymmenestä tuhannesta selviytyy hengissä. Lähtisitkö uimaan?"
En minä lähtisi. Nykyään en onneksi ole enää ihannoinut kohtuukäyttöäkään. Aa:han on vaikea mennä koska se sotii alkoholistin sisäistä maailmaa vastaan. Miksi? Koska sillä tavalla raittius voidaan saavuttaa.