nousevat laskuvarjot

Normaalisti hyppääjät hyppäävät niin, että eivät mene nostaviin ilmavirtauksiin, ja vähänkin kokeneempi hyppääjä osaa "ajaa" varjoaan alas nopeasti.

Nousevat ilmavirtaukset ihan tavallisena kauniina kesäpäivänä voivat olla kumpupilven alla 6-7 m/s. Jo se saattaa nostaa kevyttä hyppääjää.

Varjon liitokulma on sellainen ettei se nouse. Saa olla vähän älyttömän kova noste, ennenkuin niin tapahtuu. Ja yleensä kerhon hyppymestari osaa valita oppilaalle sopivankokoisen varjon...

Valituissa paloissa oli vuosia sitten juttu "Ukkospilvi nappasi meidät"

nuorena hyppäsin malmilla ja olin ottanut ylisuuren varjon oppilasvarjoista. ylitin kiitorataa yli kolmensadan metrin korkeudessa ja oli hellepäivä. asvaltista nouseva kuuma virtaus ravisteli varjoa ja tunsin että valjaista tempaistaan ylöspäin. totesin tämän nosteen myös korkeusmittarista. ei kestänyt kuin kymmenen sekuntia. jatkuvaa nostetta olen kuullut nimenomaan ukkos/sadepilven alla olevan.

Juu, on vanha ja kuollut aihe, mutta jos joku muu selailee ja löytää:

Aloittaja ilmeisesti on nähnyt videoita, joissa vapaapudotuksessa mukana ollut kuvaaja kuvaa toisen hyppääjän avauksen.

Silloin kieltämättä näyttää siltä, kuin toinen varjo ampaisisi hyvän matkaa ylöspäin.
Tämä on vain harha, joka johtuu siitä, että avautuva varjo hidastaa hyppääjän vauhtia radikaalisti ja kuvaaja jatkaa entistä nopeutta alaspäin (200-300 km/h)
Todellisuudessa se avautuva varjokin vajoaa kehittymisen aikana vielä useita kymmeniä-satoja metrejä (kuputyypistä riippuen).

Siinä vaiheessa se ei todellakaan nouse metriäkään missään ilmavirtauksessa johtuen siitä, että hyppääjällä on vielä melkoinen määrä liike-energiaa alaspäin.

Täysin kehittyneen kuvun kanssa sitten on hetkellisesti mahdollista nousta ylöspäinkin kun osuu kunnolliseen nostavaan.