Kyselisin,onko kellään ollut samantapaista ongelmaa tai onko kellään antaa neuvoa,kuinka päästä kyseisetä ongelmasta eroon?
Eli siis ongelmani on se, että koiramme alkaa vinku/ulista/ulvoa/kiljua autossa lähes joka kerta kun se siellä matkustaa. Tätä ei ole tapahtunut aina,pentuna koiramme lähestulkoon voisi sanoa että rakasti autossa matkustamista. Nyt tilanne on se,että laitamme koiran farkun takatilaan ja suljemme luukun ja menemme istumaan eteen. LÄhdetään liikkeelle ja koira istuu nätisti omassa tilassaan. Hetken ajettuamme se alkaa olla levoton,nousee seisomaan ja laittaa pään joko niskatuen päälle tai sitten penkin selkäosan päälle ja alkaa pitää meteliä,siis vinkumaan ja kiljumaan. Koira ei näytä mitenkään pelokkaalta tai hätääntyneeltä,se ei yritä tulla omalta alueeltaan pois eikä raavi seiniä eikä lattiaa tms. Se vain kiljuu.
Olen miettinyt,voiko tämä johtua innostuksesta kun yleensä menemme metsälenkeille tai koirapuistoon autolla.Mutta jotenkin se ei siltä vaikuta,sillä koira on aivan erilainen innostuessaan.
Joka tapauksessa käskyt eivät auta,ei auta että koiraa menee silittämään. Kehuminen koiran ollessa hiljaa ei auta. Olen myös vaihtanut makuualustoja,mutta ei niilläkään tunnu olevan vaikutusta. Lämpötilalla ei ole vaikutusta(siis että koira kiljuisi kylmyyttä/kuumuutta). Maahan komentaminen auttaa hieman,mutta vain hetkellisesti sillä koira nousee hetken päästä ylös ja jatkaa vinkumista tai sitten vinkuu ollessaan maassa.
Ja kyse on mielestäni enemmän kiljumisesta,joka siis käy korvaan.
Alan olla epätoivoinen..
Ja kun koiranolisi pakko kulkea autossa,koska matkustamme usein vanhempiemme luo reilun 300 kilometrin päähän ja alkumatka on yhtä tuskaa koiran kiljuessa takana.
Joten rakkaat koiraihmiset,olisiko teillä neuvoa??
Eli siis ongelmani on se, että koiramme alkaa vinku/ulista/ulvoa/kiljua autossa lähes joka kerta kun se siellä matkustaa. Tätä ei ole tapahtunut aina,pentuna koiramme lähestulkoon voisi sanoa että rakasti autossa matkustamista. Nyt tilanne on se,että laitamme koiran farkun takatilaan ja suljemme luukun ja menemme istumaan eteen. LÄhdetään liikkeelle ja koira istuu nätisti omassa tilassaan. Hetken ajettuamme se alkaa olla levoton,nousee seisomaan ja laittaa pään joko niskatuen päälle tai sitten penkin selkäosan päälle ja alkaa pitää meteliä,siis vinkumaan ja kiljumaan. Koira ei näytä mitenkään pelokkaalta tai hätääntyneeltä,se ei yritä tulla omalta alueeltaan pois eikä raavi seiniä eikä lattiaa tms. Se vain kiljuu.
Olen miettinyt,voiko tämä johtua innostuksesta kun yleensä menemme metsälenkeille tai koirapuistoon autolla.Mutta jotenkin se ei siltä vaikuta,sillä koira on aivan erilainen innostuessaan.
Joka tapauksessa käskyt eivät auta,ei auta että koiraa menee silittämään. Kehuminen koiran ollessa hiljaa ei auta. Olen myös vaihtanut makuualustoja,mutta ei niilläkään tunnu olevan vaikutusta. Lämpötilalla ei ole vaikutusta(siis että koira kiljuisi kylmyyttä/kuumuutta). Maahan komentaminen auttaa hieman,mutta vain hetkellisesti sillä koira nousee hetken päästä ylös ja jatkaa vinkumista tai sitten vinkuu ollessaan maassa.
Ja kyse on mielestäni enemmän kiljumisesta,joka siis käy korvaan.
Alan olla epätoivoinen..
Ja kun koiranolisi pakko kulkea autossa,koska matkustamme usein vanhempiemme luo reilun 300 kilometrin päähän ja alkumatka on yhtä tuskaa koiran kiljuessa takana.
Joten rakkaat koiraihmiset,olisiko teillä neuvoa??
Vastaukset 3
Vanhimmat
Meillä on aivan sama tilanne, koira on kohta 10 kk ja pentuna mökkimatkat meni todella hyvin. Nyt on ainakin menomatka haukkumista ja päänravistelua, välillä se laittaa myös kuononsa meidän olkapäälle ja on jotenkin niin surkean näköinen, sen olen huomannut että kaupunki/taajama-alueella aloittaa heti haukkumisen,moottorien osuus tuntuu menevän vähän paremmin,lelut yms. eivät kiinnosta matkan aikana ollenkaa, olisi kiva jos joku osaisi antaa vinkkejä mistä moinen käytös johtuu ja olisiko siihen jotain konstia millä sen saisi loppumaan.
saksanpaimen narttu ikää tänään juurikin se 10kk. Autossa on ihmisten ja koiran välissä metalliristikko, joka estää pääsyn auton etuosaan. Pahimpina aikoina pidin hihnan kiinni pannassa ja kun konsertti alkoi, sanoin tai huusin tiukasti EI ja kiskaisin hihnasta. Rauhoittui jonkin verran.
Kasvattaja neuvoi lisäksi tekemään luoksetulo ja koiran jättämisharjoituksia. Koira sidotaan johonkin tolppaan. Jätetään rauhassa. Jos vikisee, ulvoo tms. niin omistaja kieltää ja näyttää "rumaa naamaa" mutta ei mene lähelle. Koiraa lähestytään rauhallisesti ja jos on hiljaa mennään perille asti ja koiran on istuttava rauhallisesti ja otettava siinä kehut vastaan. Samalla kertaa pari kolme toistoa ja toisena päivänä uusiksi.
Ehkäisee kuulemma myös auton syöntiä, mitä meillä on myös tapahtunut. Tavaratila on hyvin entinen;)
tuollainen käytös. Opettakaa niille ettei ole mitään pelättävää vaikka ei ihan kiinni aina ollakaan toinen toisissaan :)