Helsingin Sanomat:
"Riski sairastua aikuisiän astmaan kasvaa, jos esimerkiksi työympäristössä on sekä kokolattiamattoja että kosteusvaurioita tai homeongelmia. Kosteat kokolattiamatot tarjoavat suotuisan kasvualustan mikrobeille."
http://www.hs.fi/henkkoht/artikkeli/Työpaikan pintamateriaalit voivat kasvattaa astmariskiä/HS20060812SI1YO01reb
"Riski sairastua aikuisiän astmaan kasvaa, jos esimerkiksi työympäristössä on sekä kokolattiamattoja että kosteusvaurioita tai homeongelmia. Kosteat kokolattiamatot tarjoavat suotuisan kasvualustan mikrobeille."
http://www.hs.fi/henkkoht/artikkeli/Työpaikan pintamateriaalit voivat kasvattaa astmariskiä/HS20060812SI1YO01reb
Vastaukset 33
Vanhimmat
Arno Forsius
Sienitautien historiaa
Sienitaudeilla on ollut tärkeä osuus lääketieteellisen mikrobiologian kehityksessä. Eräät tauteja aiheuttavat mikrosienet olivat havaittavissa jo vähemmän tehokkailla mikroskoopeilla.
Ihminen on aika hyvin suojattu sienien tartunnoilta, ihoa ja kynsiä lukuun ottamatta. Ihmisellä suuri osa vakavien sienitautien aiheuttajista on ns. opportunistisia mikrobeja, jotka aiheuttavat sairauden vain "tilaisuuden" tullen, paikallisen tai yleisen vastustuskyvyn alentuessa. Näitä "tilaisuuksia" onkin nykyään lisääntyvästi, sillä niitä luovat kortisonin, solunsalpaajien, sädetyksen ja laajakirjoisten antibioottien käyttö sekä hoidon ansiosta pitkään jatkuvat sairaudentilat, kuten diabetes, leukemiat ja muut pahanlaatuiset kasvaintaudit, agranulosytoosi sekä muut immuunipuutostilat, HIV ja AIDS mukaan lukien.
Rajanveto sienien ja bakteerien välillä on ollut usein vaikeaa. Aikaisemmin sienitauteihin luetuista sairauksista mm. aktinomykoosi ja nocardioosi katsotaan nykyään bakteerien aiheuttamiksi. Toisaalta alkueläintautina ennen pidetty coccidioidomykoosi luetaan nyt sienitauteihin.
Italialainen Agostino Bassi (1773—1856) totesi vuonna 1834 ensimmäisenä sienen aiheuttaman sairauden, silkkiperhostoukkien muskardiini -taudin, jonka syyksi osoittautui sieni Botrytis paradoxa. Saksalainen Johann Lucas Schönlein (1793—1864) saattoi jo vuonna 1839 osoittaa, että ihmisellä ihon rupisilsa eli favus oli sienisairaus. Se olikin ensimmäinen varmuudella mikrobin aiheuttamaksi todettu sairaus ihmisellä. Kyseinen sieni sai löytäjänsä mukaan nimen Achorion schoenleinii, nykyään Trichophyton schoenleinii. Sekä ruotsalainen Berg että saksalainen Langenbeck varmistivat vuonna 1839 sammaksen aiheuttajaksi hiivasienen Candida albicans (aikaisemmin Oidium albicans).
John Hughes Bennett (1812—1875) kuvasi vuonna 1842 Aspergillus fumigatus -sienen aiheuttaman aspergilloosin, ihon ja limakalvojen kroonisen granuloivan tulehduksen. Rudolf Virchow (1821—1902) totesi vuonna 1856 ensimmäisenä ruumiinavauksessa aspergilloosin keuhkosairauden syynä. Hän alkoikin nimittää sienten aiheuttamia sairauksia mykooseiksi. A. Paltauf havaitsi Saksassa vuonna 1885, että keuhkojen sienisairaus voi aiheuttaa tulehduspesäkkeitä aivoihin, aivan samoin kuin bakteeritkin. Aspergillus niger -sieni oli yleinen ns. otomykoosissa, korvakäytävän sienitaudissa. Sen tutkijana tunnetaan erityisesti sveitsiläinen Siebenmann vuodesta 1883 alkaen. Fonseca totesi vuonna 1911, että sieni Hermodendrum pedrosoï aiheuttaa syylämäisiä ihomuutoksia.
Sienimikrobien viljelyn uranuurtajaksi kohosi ranskalainen Raymond Sabouraud (1864—1938) , joka kehitteli vuodesta 1903 alkaen elatusaineita ihosienten diagnostiikan parantamiseksi. Diagnostiikan vaikeuksia kuvaa hyvin, että varsin yleinen eczema seborrhoicum todettiin vasta 1980-luvun lopulla sienen aiheuttamaksi. Sekin tapahtui tavallaan sattumalta, kun huomattiin eräiden sienitautien hoitoon käytetyn lääkityksen tehoavan siihen. Sen jälkeen selvisi myös, että kyseessä oli sama sieni, joka aiheuttaa Pityriasis versicolorin ja päänahan hilsetaudin. Sienestä oli käytetty aikaisemmin nimityksiä Pityrosporum ovale ja orbiculare, mutta nyt sen nimenä on Malassezia furfur.
1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku olivat sisäisten ja yleisten sienitautien löytämisen aikaa. Paltauf kuvasi vuonna 1885 ihmisellä ensimmäisen mucormykoosin, jota esiintyy erityisesti sokeritaudin ja leukemian yhteydessä, useimmin pään, keuhkojen ja ruoansulatuskanavan alueella. Yhdysvaltalainen Thomas Gaspar Gilchrist (1862—1927) löysi vuonna 1892 taudin blastomycosis verrucosa, jonka aiheuttaa Blastomyces dermatitidis. Samana vuonna Posadas ja R. Wernicke kuvasivat coccidioidoosin, jonka aiheuttaja on Coccidioides immitis. O. Busse ja Buschke eristivät vuonna 1894 eräästä tautiin menehtyvästä potilaasta hiivamaisen organismin, josta on käytetty nimiä Cryptococcus neoformans ja Torula histolytica. Cryptococcoosia tai toruloosia on pidetty ensisijaisesti keskushermoston sienitautina, mutta se pesii useimmin keuhkoissa.
B. R. Schenck eristi Yhdysvalloissa vuonna 1896 ihon ja ihonalaisen kudoksen tulehduksesta sienen, joka sai löytäjänsä mukaan nimen Sporotrichum schenckii. S. T. Darlingin vuonna 1906 kuvaaman histoplasmoosin aiheuttaja on Histoplasma capsulatum. Muita sieniä, jotka voivat aiheuttaa syvien kudosten tulehduksia tai yleissairauksia, ovat Torulopsis (tai Candida) glabrata, Geotrichum candidum sekä aikaisemmin mainittu Candida albicans. Myöhemmin on todettu, että Aspergillus glaucus -ryhmän sienillä saattaa olla osuutta homepölykeuhkon synnyssä.
Pinnallisia sienitauteja hoidettiin aikaisemmin erilaisilla liuoksilla, hauteilla ja voiteilla. Niiden vaikuttavia aineita olivat metallien ja puolimetallien suolat ja muut yhdisteet sekä eräät väriaineet ja antiseptiset orgaaniset yhdisteet. Syvien tulehdusten hoitona käytettiin yleisimmin kaliumjodidia suun kautta annettuna.
Varsinaiset antimykoottiset lääkkeet, jotka vaikuttivat sienten kasvua ja kehitystä estävästi, kehitettiin 1950-luvun lopulta lähtien. Ne voidaan jakaa bakteerilääkkeiden tavoin antibiootteihin ja kemoterapeutteihin. Antibiooteista vanhin on griseofulviini, joka löydettiin jo vuonna 1958. Muita sieniin tehoavia antibiotteja ovat amfoterisiini B, nystatiini ja natamysiini. Kemoterapeuttisia sienilääkkeitä ovat mm. undesyleenihappo, tolnaftaatti, flusytosiini, atsoliyhdisteet, terbinafiini, amorolfiini ja siklopiroksiolamiini. Pinnallisissa sienisairauksissa käytetään enimmäkseen paikallista hoitoa. Systeemisissä sienisairauksissa sisällisesti käytettäviä lääkkeitä ovat mm. amfoterisiini B, flusytosiini, mikonatsoli, ketokonatsoli, flukonatsoli ja itrakonatsoli.
Julkaistu aikaisemmin: Suomen Lääkärilehti 1998: 9: 1034. Tarkistettu lokakuussa 2000.
Kirjallisuutta:
Bynum, W. F. and Porter, R. (editors): Companion Encyclopedia of the History of Medicine, Volumes 1 and 2. Routledge, London and New York. First published 1993. Reprinted Great Britain 1994
Cecil, R. L. (editor): A Textbook of Medicine. Seventh Edition, Illustrated. W. B. Saunders Company. Reprinted, Philadelphia 1949
Müller, R.: Medizinische Mikrobiologie, Parasiten, Bakterien, Immunität. Vierte, neubearbeitete Auflage, Urban & Schwarzenberg, Berlin-München 1950
Mäkelä, O. ym. (toim.): Lääketieteellinen mikrobiologia. 6. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim. Jyväskylä 1993
Schott, H. (und Mitarbeiter): Die Chronik der Medizin. 1. Auflage 1993. Printed in Belgium 1997
Yleiset hakuteokset
TAKAISIN LÄÄKETIEDETTÄ HAKEMISTOON
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/mycosis.html
" Arno Forsius
Sienitautien historiaa .... (osa tekstistä)
Myöhemmin on todettu, että Aspergillus glaucus -ryhmän sienillä saattaa olla osuutta homepölykeuhkon synnyssä. "
aiheuta astmaa!
Pitää lukea teksti hieman tarkemmin!
" in particular in the presence of mold problems (adjusted OR = 4.64, 95% CI: 1.11, 19.4)."
Ei tässä Erkon Pravdan artikkelissä ole englantia.
Tottakai siellä missä on homeongelmia on myös kosteutta. Tämä kosteus aiheuttaa näiden tasoteaineiden liukenemisen ja sitä kautta mahdollisesti astman.
En ainakaan minä.
Tarkoitatko HN ? vai HN ?
Minulla on astma ja olen se nuorempi HN.
Unohtui tuosta ylläolevasta tekstistä varastopunkit.
Varastopunkit viihtyvät samoissa tiloissa, joissa on kosteusvauriomikrobeja.
Varastopölypunkit saattavat aiheuttaa astmaa ja allergista nuhaa.
Minulla on molemmat, enkä kestä yhtään hometaloja.
Kuka on Heh Heh ?
Ainakin Pekka on kirjoittanut sillä nimimerkillä ja laittanut allekirjoitukseksi oman nimensä.
Terveisin astmaatikko HN
Nykyisen tiedon ja tutkimustulosten perusteella on todettu.. että VAIKKA astmaatikon koti olis pölypunkki saneerattu. On pölypunkkisuojat ym sängyssä. NIIN se ei oo yhtään vähentänyt oireilua.
ELI tää lääkäri sanoi.. että ne EI vaikuta mitään! ne pölypunkit. (yleislääketieteen lääkäri)
Siitä en tiedä onko perää vai ei..
Oisko kenelläkään tietoa kyseisen?? tutkimuksen luotettavuudesta?
Kiitos!
tri, joka enklantia kirjottelee. Oli vähän vaikeuksia ymmärtää näin kansalaiskoulun enklannilla.
artikkelissa ollut selvä viittaus mistä tutkimus löytyy netistä (siis se alkup.ngl. kielinen)
emissiot, jotka sitä astmaa aiheuttavat.
Ei Erkon Prvdassa mitään linkkiä ole. Pistä linkki tänne, niin täti lukee mitä siellä sanotaan.
Ei HS:n artikkelissa mitään sanota, että homeet aiheuttaisivat astmaa. Ei HS nyt sentään joka päivä valehtele. Vaikka onkin olemassa seuraava sanonta:
"Lue Erkon Pravda tämänpäiväinen, valehtelee enemmän kuin eilinen!"
Eipä selvemmin voi enää sanoa kuin artikkelissa, eli että riski astman puhkeamiseen kasvaa jos lisäksi kosteusvaurioita ja hometta. Ei ole vaikea löytää alkuperäistä tutkimusta kun on annettu sekä julkaisun että tutkimuksen tehneen nimi. Siellä se homeen lisäävä vaikutus astman puhkeamiseen osoitetaan oikein numeroiden valossa.
ovat eri lajikkeita.
Varastopölypunkit elävät yli 85 % kosteudessa ja käyttävät ravinnokseen viljaa ja homeita (kosteusvauriomikrobeja). Varastopunkit saattavat aiheuttaa astmaa ja allergista nuhaa. Olen allerginen yhdelle varastopölypunkkilajikkeelle.
Pölypunkkeja on jokaisen kotona. Lakanat on vaihdettava usein ja sänky imuroitava. Pakkasella on hyvä laittaa patjat ja muut vuodevaatteet useaksi tunniksi ulos. Peitteet ja tyynyt on pestävä 60 asteessa muutaman kerran vuodessa.
Voi kotipölypunkeillekin olla allerginen. Sitä allergiaa minulla ei kuitenkaan löytynyt. Puhtaana ja pölyttömänä minun on pidettävä kotini niin voin paremmin, vaikka en ole kotipölylle (pölypunkit) allerginen.
Mistähän ne oireesi johtuvat?
Mitä tutkimuksia sinulle on tehty?
Onko työpaikallasi tai kotonasi hometta?
Onko sinulla kotieläimiä?
Käytätkö hajustettuja pesuaineita ja huuhteluaineita?
Toivottavasti syy oireiluusi löytyy !
me viimeistään TTL:n altistuskokeissa lopullisesti terveytensä menettäneet autamme toisiamme ja laitamme linkit valmiiksi.
Mikset sinä voi sitä tehdä?
Taidat olla Jakkolan pariskunnan perheystävä. He ovat oikein hikipäissään tehneet "tutkimustyötä" osoittaakseen, että eräät ulkoilmassa normaalisti olevat homeet (Alternaria,Cladosporium) saattavat aiheuttaa astmaa. Kyllä tämä on ollut kaikkien tiedossa jo vuosikymmeniä. Tavallinen kansakin sen on tiennyt radion siitepölytiedotuksista.
Mutta pointti onkin se, että KOSTEUSVAURIOMIKROBIT eivät aiheuta astmaa!
Jos Jaakkolan pariskunta on pyytänyt humpuuki-tutkimuksiin apurahoja (joita tekivät TTL:llä), niin rahat voidaan vielä ottaa heiltä pois korkojen kera.
Kyllä se vaan näin on, että tässä prof. Jaakkolan tutkimuksessa kosteat rakennusmateriaalit aiheuttavat päästöjä, jotka sitten puolestaan aiheuttavat astmaa. Eivät homeet.
lääkärini vahvisti: epäillessään astmaa ei ollut tarpeellista pohtia eri homelajeja ja niiden merkitystä, vaan hän puhui no. m-VOC:sta, jotka sen astman aiheuttavat (pölypunkkien tai muiden vastaavien pieneliöiden aiheuttamia astmoja unohtamatta).
kaasuja merkitään VOC-lyhenteellä. Nimenomaan nämä saattavat aiheuttaa astmaa.
Mikrobien erittämistä haihtuvista orgaanisista käytetään lyhennettä M-VOC. Kirjain M viittaa siihen, että haihtuvan orgaanisen yhdisteen (VOC) lähteenä on mikrobi. Mikrobien päästöt aiheuttavat sairauden viivästyneen soluvälitteisen allergian mekanismilla. Juuri sellainen on esim. yliherkkyyskeuhkokuume eli allerginen alveoliitti.
Ei näytä vaan tulevan linkkiä kosteusvauriohomeastmaprofessori Jaakkolan tutkimukseen. Pitääkö kenties olla käyttäjätunnus ja niitähän ei tunnetusti saa kuin lääkärit?
Ajatella, että Birminghamin yliopistokin on mennyt mukaan tähän astmasalaliittoon.
Kyseessä oikea rehellinen tieto, vaiko ns. salaliitto josta nyt puhutaan. Oireet eivät ole yksiselitteisiä, mutta onko kyseessä kuitenkin astma.
Ja jos on, se on kuitenkin vaikeampi kuin normaali astma ja tarvitsee erilaista hoitoa ja erityisesti sitä, että et altistu jatkuvasti uudelleen ja uudelleen. Kyllähän siihen kuolee ihan takuuvarmasti oli sitten kyseessä mikä allergia tahansa, jos oireet ovat päällä rajuina jatkuvasti.
Ja se joka täällä näitä salaliittoteorioita viljelee voisi vaihtaa sanoja, on ärsyttävää lueskella jostakin salaliitoista yms. naurettavasta pödystä. Jo on päätetty jotakin virheellistä ko. sairaudessa ei se nyt kuitenkaan ole salaliitto. Noiden teorioiden viljely antaa vain lisää vettä myllyyn niille jotka jo nyt karsastavat sairastuneita.
ELI EI MITÄÄN TEORIOITA ENÄÄ!!! Asiat asioina ja niistä faktat kehiin, ei muita höpinöitä. Ja jos tänne vielä tulee näitä salaliittoteorioita minä sanoudun irti koko touhusta välittömästi.
Siinä jää sitten kokoukset kokoustamatta!
Sun pointtisi on, että kosteusvauriohomeet eivät aiheuta astmaa. Minun pointtini ei.
Tarkoitatko todella, että kaikilta niiltä altistetuilta joilla TTL on todennut käyttäessään keuhkoaltistuksessaan KOLMEA LUONNONHOMETTA: Asbergillus fumigatusta, Cladosporiumia ja Acremoniumia ja todennut heillä olevan ammattiastman, vakuutusyhtiön pitäisi lakkauttaa ammattiasmaan kohdistuvien tutkimus- ja hoitokulujen, päivärahojen ja jopa tapaturmaeläkkeen maksaminen siksi, koske ne ovat luonnonhomeita?
An Extract of Stachybotrys chartarum Causes Allergic Asthma-like Responses in a BALB/c Mouse Model
http://toxsci.oxfordjournals.org/cgi/content/abstract/70/1/98
kommentointi, joten ymmälläni olen itsekin.
Ja vaikka miten väitetään, kyllä mullakin astman oireet on. Pari yötä olen jo nukkunut putkeen ottamalla illalla myöhään avaavaa myös ennen nukkumaan menoa. No keuhkolääkäri kertoi, että avaavaa pitäisi joutua käyttämään vain muutaman kerran viikossa tms., mutta ei mene niin. Vaikka se ei nyt niin hirveästi muuta noita pef arvoja, niin auttaa kyllä muutoin.
Ärsyttävää tässä on se, että ei enää voi uskoa juuri kenenkään teorioihin. Lähinnä tuntuu, että sairastuneiden kaikkinaisista korvauksista yritetään päästä eroon tavalla millä hyvänsä.
Itse olen kieltänyt oman nimeni käytön muissa kuin faktatiedoissa, joten sillä yritän pitää linjan, jolla nojaudun olemassa olevaan todelliseen tietoon, en uskomuksiin, väittämiin tms.
Silti ei tuo lääketiede nyt kovin vakuuta noine toimineen. Jos ei voi tutkia, lähetetään potilas jolla epäillään olevan alveoliitti takaisin siihen työpaikkaan töihin, jossa hän mahdollisesti on sairastunut. Ihan hirveää tietoa tuokin.
Pahinta on se, että asiat tuntuvat olevan ristiriidassa niin moneen suuntaan. Omat oireeni, altistuksessa tulleet reaktiot, kirjoitetut faktat mm. tuosta alveoliittireaktiosta, muiden kertomukset ja kokemukset. Ei ole yhtä oikeaa punaista lankaa jota seurata. Näin ollen kun toisaalle kumarrat toisaalle pyllistät, eikä suunta aina ole se sama.
vaan ASTMAA kun ottaa henkeen!
Uskokaa nyt jo, että myös kroonisessa bronkiitissa esiintyy myös ahtaumaa. Samoin alveoliitissa ja emfyseemassa.
Ammatti-astmassa on löydyttävä ahtauman aiheuttajan IgE-vasta-ainetta ja eosinofiilisia valkosoluja. Jos näitä ei ole, niin kyseessä on krooninen keuhkoputkitulehdus. TTL:n altistuskokeet saavat nimenomaan aikaiseksi keuhkoputkitulehduksen, ne eivät ole merkki astmasta.
Tri Haahtela kirjoittaa Allergia-kirjan (1985) sivulla 76 seuraavaa:
"Astma ja krooninen bronkiitti ovat molemmat keuhkoputkia ahtauttavia sairauksia. Sairauksien hoidettavuus ja ennuste ovat niin erilaiset, että niiden erottaminen toisistaan on tärkeää"
Keuhkoputkitulehdus on myös ammmattitauti. TTL:n altistuskokeessa syntyvä keuhkoputkitulehdus ja alveoliitin paheneminen on puolestaan RIKOS!
ASTMAA!
On meinaan hieman pienempi hiiren keuhkoputki kuin ihmisellä. Jos ne kerran ihmiselläkin aiheuttavat astmaa (eräs TTL:n nolla-tutkimus), niin kyllä ne hiirilläkin aiheuttavat. Ilmeisesti TTL:llä luettiin hyvinkin tarkkaan tämä tutkimus ja päätettiin tehdä oma, jotta olisi edes yksi sellainen tutkimus, joka osoittaisi astmaa.
Mutta nyt tuleekin ISO MUTTA! Astma on lastenleikkiä sen rinnalla, mitä Stachybotryksen aineenvaihduntatuotteet aiheuttavat. Ne nimittäin tappavat!
Kuvitelkaapa tilanne, että ette olisi koskaan sairastuneet kosteusvauriomikrobeista. Miten hieno tilanne se olisi! Millaista elämää voisittekaan viettää! Toivokin elää tulevaisuuden suhteen, mitä nyt pieniä vastoinkäymisiä aina silloin tällöin sattuu. 1/3 suomalaisistakin sairastuu esimerkiksi syöpään.
Kuvitelkaapa nyt tilanne, että olette kosteusvaurioisella työpaikalla. Oireilette iho-oirein, (mm. kutinaa, punoitusta) silmät ullottavat, kärsitte voimakkaasta väsymyksestä. Kenties on ylähengitysteiden tulehduksia, kuten toistuvaa poskiontelo- ja keuhkoputkivaivaa. Koetatte selvitä oireidenne kanssa omin avuin.
Vähitellen oireiluun tulee mukaan tavaton voimattomuus, tuntuu ettei happi riitä, kenties alatte voida pahoin, kehon lämpötila vaihtelee luvattoman paljon, nivelet kipuilevat jne. Päätätte tässä vaiheessa käydä työterveyslääkärillä.
Kerrotte oireenne, joissa pääpaino on rasitusväsymyksessä ja lämpötilanvaihteluissa. Työterveyslääkäri tarjoaa reseptiksi PEF-mittaria. Ja lääkefirman kustantamaa avaavaa lääkettä.
Lähdet vastaanotolta ja olet kuin puulla päähän lyöty. "Enhän oireile astmaattisesti. Eihän minulla ahdista keuhkoputkessa." Ihmettelet, miksi lääkäri ei huomioinut muita lukuisia oireitasi. Ihmettelet, miten PEF-mittari auttaa sinua pysymään terveenä.
Menet takaisin työpaikalle ja päätät pärjätä astmapiipun avulla. Se ei kuitenkaan ota onnistuakseen ja joudut aloittamaan muun muassa lisääntyvien nivelkipujen vuoksi kortisonitablettilääkityksen. Sama oirekuva jatkuu huolimatta PEF-puhalteluista ja avaavasta lääkkeestä.
Vähitellen alkaa keuhkoputkessakin tuntua ahtautumista. Puhallukset alkavat tippua. Käyt kokeissa, mutta edelleenkään verestäsi ei löydy eosinofiilisiä valkosoluja.
Vihdoin alat ajatella, josko tautisi olisikin jotain muuta kuin astmaa. Eihän astmaan liity kokemasi oireilu lämpötilanvaihteluineen yms.
Mutta samalla kun alat epäillä sairastuneesi homepölykeuhkoon, alkaa lääkäreiden myötämielisyys loppua. Samalla sinulle aletaan tarjoilemaan vierailua mielenterveystoimistossa. Ihmettelet sitäkin, sillä eihän sinua päässä viiraa. Vaikka ajattelet, että mikäpä ihme tuo olisi tällaisen elämänmuutoksen myötä. Mutta ajatellessasi et vielä tiedä, mitä on edessä odottamassa.
Lopulta joudut niin huonoon kuntoon, että sinulta löydetään sieni poski- ja otasonteloista. Sitten lääkärit sanovat: No nyt sinulla on OIKEA tauti. Mietit, eikö minulla ole ollut tauti jo kauan?
Pääset eroon sienestä, mutta immuunijärjestelmäsi on tuossa vaiheessa jo niin down, että mikäli jatkat työssäoloa, joudut syömään vähän väliä antibioottia ja kortisonikuurikin vain jatkuu. Sinulle on puhjennut hyppivä nivelreuma tai fibromyalgia, reuma on mennyt keuhkoihin ja sädesieni on syövyttänyt luustosi. Saat sille diagnoosin epätyypillinen luusto. Muistat, että sitähän ne muuten sanoivat astmastanikin!
Samalla alat miettiä, että millainenkohan se naapurin astma onkaan, kun hän on jatkuvasti ollut askeleen päässä astmasta, vaikka on tajuttoman sairas. Mitään muuta diagnoosia ei vissiin ollut saanut. Muuta kuin hyperventilaatio- ja paniikkihäiriöarveluja.
Lopulta etsit käsiisi Keuhkosairaudet -krjan,jossa kerrotaan vastaavat oireet kuin omasi allergisen alveoliitin kohdalla. Tunnet suurta vääryyttä siitä, että sinua ei ole hoidettu oikein.
Kiehut, kun huomaat, että varhainen diagnosointi olisi säästänyt sinua puhjenneilta muilta sairauksilta, kuten keuhkoputken ahtautumiselta. Ehkä eniten syytät kuitenkin itseäsi siitä, ettet suostunut näkemään totuutta aiemmin ja etsinyt tietoa oireistasi. Halusit tuudittautua astmauskoon, vaikka tiesit jo varhain, ettet pysy terveenä astmalääkkeiden voimalla homeisissa paikoissa.
aitoa astmaa, koska tekstissähän luki englanninkielellä ASTMANKALTAINEN!
Ei astmankaltainen = astma. Se voi olla myös keuhkoputkitulehdus tai emfyseema tai jopa ALLERGINEN ALVEOLIITTI!
Ei tänne homesairaudet palstalle kannata nyt ihan kaikkea paskaa tunkea!
että tulevaisuudessa TTL jättäisi altistamatta kosteusvauriorakennuksissa sairastuneet. Ero entiseen olisi siten siinä, ettei altistus enää pahentaisi jo pahoin sairaiden tilaa.
Vanhat diagnoosit jäisivät voimaan tai ne muutettaisiin vastaamaan oikeaa diagnosointia. Uusien sairastuneiden kohdalla varhainen diagnosointi estäisi taudin etenemisen rappeumasairaudeksi, keuhkoputkelle ym. Heidän kohdallaan tulisi tietysti oikea diagnoosi, kun homepölysairauden mahdollisuus myönnetään.
Tiukassa diganoosien muuttaminen tulee olemaan, sillä se tietäisi tapaturmaeläkkeen maksamista kymmenille tuhansille. Se olisi kuitenkin jokaisen sairastuneen etu. Tiukassa se on senkin vuoksi, että todellakin kosteusvauriorakennuksissa sairastuneiden oireilun jättäminen huomiotta ja altistaminen homeuutteilla on kaikkien voimassa olevien lakien vastaista.
Tämä ei muutu muuksi, vaikka sitä kuinka pyörittelisi. Kosteusvauriomikrobit eivät aiheuta astmaa, vaan rehellisen astman synnyttävät mahdollisesti pölypunkit tai rakennusmateriaalien kostuessa niistä haihtuvat emissiot.
Astman kaltainen tila sen sijaan syntyy, mikäli puhkeaa allerginen alveoliitti, johon liittyy sekä pienten ilmatiehyeiden obstruktiota että keuhkoputken supistumisalttiutta.
kysymyksen: Luuletteko, että homeista sairastuneiden ihmisoikeuksien mukainen kohtelu koskaan pääsee osaksi suomalaista arkea, kun sairastuneilta itseltään ei löydy vilpitöntä halua työskennellä vähättely- ja kiistämismantran sekä väärän diagnosoinnin kumoamiseksi?
ovat PARHAAT koskaan tälle palstalle kirjoitetu kirjoitukset!
Minä 56 vuotias mies aloin itkeen liikutuksesta niiden johdosta!
parhain terveisin
Pekka Nikkola
tutkiva homeallergikko
mutta käytetään oikeita sanoja eikä lähdetä leikkimään mitään salapoliisileikkejä. Salaliittoteriasta en halua kuulla enää koskaan sanaakaan.
On ikävä aloittaa toimintaa, jos jokainen vastaantuleva on mahdollinen vihollinen. Lähdetään siitä liikkeelle, että ensin tutkitaan, todetaan ja sen jälkeen keskustellaan. Ihan sama vaikka olisi mitä teorioita, ne vain masentaa, koska silloin et enää voi luotaa Suomessa yhteenkään päättävään elimeen. Ja eihän se voi olla totta. Jossakin täytyy mennä raja siinä miten asioita käsitellään. Riitelemällä ei voiteta yhtään mitään. Ei yhtään sotaakaan ole sotimalla voitettu.
Töitä tehdään, mutta yhteistyössä ja siten, että erimieltä saa ja tuleekin olla. Näin demokratia toimii, ei ole yhtä ainutta jumalaa tässäkään asiassa.
>>silloin et enää voi luotaa Suomessa yhteenkään päättävään elimeen.
keskustelut kandeis hoitaa henk.koht.osoitteissa???
Astmakuolleisuus
Astmaan kuolee vuosittain hiukan toistasataa henkilöä. Määrä on pysynyt pitkään suhteellisen vakaana, mutta aivan viime vuosina se on osoittanut pienenemisen merkkejä. Suhteessa astmaa sairastavien kasvaneeseen määrään astmakuolleisuus on parissakymmenessä vuodessa pienentynyt noin neljäsosaan (kuva 1).
http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00033
Aika järkyttävää on, että näinkin helppoon ja mukavaan, ihan työpaikan järjestämään sairauteen kuolee yhä edelleen hyvinvointi valtiossa noinkin paljon astmasairaita vuosittain.
Mistä nuo astmakuolemat johtuvat?
liian suuresta altistumisesta IgE-välitteiselle allergeenille.
kosteusvauriorakennuksessa saadut "astmat" taas johtavat kuolemaan, mikäli kosteusvauriomikrobialtistus jatkuu ja syykin lienee selvinnyt aikapäivää sitten.