Mulla on ollu jo jonkun aikaa kamala vauvakuume.
Opiskelen nyt ekaa vuotta lähihoitajaks, en millään malttais odottaa kolmea vuotta..
Täytän siis 17 vuotta tänä vuonna.
Tiedän mitä elämä lapsen kanssa on, siskoni on myös ollut teiniäiti.
Tuntisin vastuuni.
Sanokaa te muut TEINIäidit että mitä mun pitäis tehdä?
Asiallisia kommentteja kiitos.
Opiskelen nyt ekaa vuotta lähihoitajaks, en millään malttais odottaa kolmea vuotta..
Täytän siis 17 vuotta tänä vuonna.
Tiedän mitä elämä lapsen kanssa on, siskoni on myös ollut teiniäiti.
Tuntisin vastuuni.
Sanokaa te muut TEINIäidit että mitä mun pitäis tehdä?
Asiallisia kommentteja kiitos.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ai niin..
Mieheni on 20v ja ollaan oltu yhdessä kohta 2v ja kihloissa yli 1v
Asutaan yhdessä.
..että odottaisit opiskelujen loppuun. Sanon nyt mielepiteeni vaikken mikään teiniäiti olekaan vaan 22 ja eka kasvaa massussa. ;)
Sä oot kuitenkin vielä niiiin nuori, että nauttisit siitä vapaudesta mikä sulla on; menisit menot ja opiskelisit ammatin ni olis sitt mukava teidän kaikkien kannalta ett voisit suoraan äippälomalta mennä vaikka töihin eikä takas kouluun.
Jokainen tietenkin tekee loppupeleissä omat ratkasunsa ja hyvä niin, eihän ne muille kuulukaan, mutta sinuna miettisin vielä. Teillä on kuitenkin viel pitkä elämä edessä!
Mutta tsemppiä kuiteskin!! :))
hei olen itekkin 17.v (89)pokaystävä 21.v olemme seurustellu kaks vuotta ja kihloissa 1.5 vuotta oltu.Opiskelen ekaa vuotta ravintolakokiksi.Ja lasta ollaan hankkimassa.Minä ainakin oon sitä mieltä että kyllä lapsen kanssa pärjää jos vain oikeesti haluaa ja opiskeluja voi jatkaa myöhemmin. olisithan sinä jo käyny ykkösen loppuun ennen kun lapsi syntyis...Jos haluat ja jos kiinnosta niin lähetä mulle sähköpostia niin vois jutella enemmän! [email protected]
Kannataa ehkä kuiteski käydä se koulu loppuun. Suotta pidät välivuosia. Se opiskelu on aina vähän erilaista lapsen kanssa-> ei välttämättä niin helppoo :)
Itselläni on nyt myös hirveä vauvakuume, enkä millään jaksaisi odottaa, mutta miekkosella on koulu viel aika pahasti kesken, saattaisi tulla liian raskasta kahden lapsen kans.
Ja sekin valitettava tosi asia, että suhteenne on kuitenkin vielä aika nuori. En tarkoita mitään pahaa, vaan vielä saattaa ilmetä uusia puolia kumppanista. Meillä ilmenee vielä 4v jälkeenkin..
Ootkos jutskannu miehes kaa asiast? Mitä on mieltä?
no mikäppäs siinä jos vaavin haluaa ja on valmis ottamaan suuren vastuun,niin onnea vaan.toisaalta kyllä myös kannattaa odottaa vielä pari vuotta ja ottaa kaikki irti vapaudesta.itse sain esikoiseni 18-vuotiaana,jolloin mieheni oli 20v.Nyt olen 22v ja mieheni 24v ja kotona tuhisee jälleen uusi vaavi.vauvat eivät olleet "vahinko" lapsia vaan toivottuja ja odotettuja ja vanhemmilta saat varmasti tukea ja apua vauvan-hoidossa :)
meidän lapset Antti Mikael 4v ja Sanni Sofia 5kk :)onnea valintaasi ja hyvää syksyä
En ole teiniäiti, mutta huomauttaisin, ettei tuo vapaus ole ainoa syy olla hankkimatta lasta vielä, nimittäin opiskelujen jälkeen rahaa tulee paljon helpommin. Ja opiskeleminen loppuun asti on paljon helpompaa ilman lasta.
Sulla on sentään vain kolme vuotta, kyllä sen aikaa voi hyvin odottaa. Mun peruskoulunjälkeiset opinnot tulee kestämään ainakin yhdeksän vuotta.
Siis kunhan tää poikaystäväs ei oo mikään pakolainen... sori kaikki, vähän viinipäis näin maanantain kirojoittelen...tyttöni seurustelee kurdin kans eikkä vieläkään oo tullu kotiin...
Uhraudu, uhraudu vaan, niinku minäkin! sit se palkitaan...!!!!
...on suurempi, kun olet ensin töissä tai jopa työttömänä. Opiskelija saa kaikista paskinta äitiyspäivärahaa, mikä on ihan törkeää.
Tähän joku voi sanoa, että ei se ole rahasta kiinni, vähemmälläkin pärjää, mutta miksi tehdä asioista hankalampia hätiköimällä?
tulot vaikuttavat äippärahaan, mutta jos on työttömänä niin se ei vaikuta.. silloinkin saa vain minimin (saman ku jos opiskelis)!
sanoisin, että odota ihmeessä.
Ei tämä ole sitä mitä kaikki luulevat.
että se on ihan susta itestä kiinn!
Pienen vinkin annan. Ihan käytännönsyistä saattaisi olla ihan fiksuakin tehdä lapset opintojen välissä. Äippäloman jälkeen voi sitten jatkaa koulun loppuun ja ja astua suoraan valmistuttua työelämään. Jos jäät samantien valmistuttuasi äippälomalle, niin kynnys astua työelämään voi olla sitten suurempi. Ellet sitten jatka opintoja.
Tietenkin on vaihtoehto myös se, että opiskelet ensin loppuu, menet töihin ja vasta sitten teet lapset. Sehän riippuu ihan siitä, millainen ihminen olet ja mitä jaksat.
Itse lähdin opiskelemaan lasten ollessa 2 ja 3! Voin sanoa, että rankkaa se on mutta kaiken voi järjestää. Itselläni esim. oli periaatteita, et kun tuun koulusta hoidetaan oleelliset asiat ja ollaan lasten kanssa. lapset aikasten (kahdeksalta) nukkumaan ja itse tein sitten kouluhommia. Välillä saattoi päivät venyä pitkälle yöhön, mutta viikonloppuisin en ajatellutkaan kouluhommia, enkä lomilla.
Se on ihan susta itsetä kiinni. Me kun ollaan niin erilaisia ihmisiä. Mutta itse selvisin todella rankasta elämästä niin uskon että melkein kuka tahansa selviää lasten kanssa opiskelusta. Itselläni kun oli opintojen ohella kaikennäköistä.. mummo kuoli, toinen halvaantui, täti sai infarktin, itse sain keskenmenon ja ku, mies sairastu etc etc. Että henkisesti oli todella raskasta. Silti valmistuin samaan aikaan kuin kaikki muutkin ja vieläpä kiitettävillä papereilla. Sitten vietinkin perheen parissa kolme kuukautta ja lepäsin ennenkuin lähdin töihin.
En mä nää siin mitää pahaa, et hankkisit lapsen, jos sul on lapselle hyvä isä, jonka kans uskot eläväs lopun ikääs... Ite oon 17v. ja rv14 4 menos.. En oo hetkeekää katunu päätöstäni hankkia näin "nuorena" lapsi(a)..
Nii ja peruskoulun olen vaan käyny.. Joskus myöhemmin meen sit ehkä opiskelee, jos löydän jonku hyvän opiskelupaikan.. En meinaa oo mitää koulu-ihmisiä, viihdyn paremmin töis ja saan siit rahaaki paremmin, ku jos opiskelisin..