millainen taloon kannattaa laittaa varaava tietty mutta muuten millanen???
tulisija
lämmittäjä
132583
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
leivinuuni, niin siitä on muutakin hyötyä, kuin pelkkä lämmitys.
Se millaisen haluaa muuten laittaa on pitkälti ns. makuasia, josta ei voi kinata. Vaihtoehtoja on ainakin vuolukivitakka, tiilitakka (rapattuna tai ilman) ja kaakelitakka. Valmistakan voi tilata joltain valmistajalta tai teettää (tehdä) itse. Massaa pitä tietysti olla riittävästi talon pinta-alan mukaisesti. Tällaisen varaavan takan laittaminen edellyttää myös sitä, että rakenuksessa on varauduttu massiivisen elementin tuloon eli perustus on takan alla asianmukaisesti rakennettu. Takkoihin saa myös leivinuunin, jos on kova laittamaan ruokia. Muutamalta jotka ovat laittaneet, on aika tällaiseen puuhasteluun kuitenkin ollut kortilla ja sanovat, että turhanpäiten tuli laitettua. Mutta kun ihminen usein varautuu kaikenlaiseen, niin mikäs siinä.
Omassa talossa on Kermansaven Helmi-takka (kaakeloitu, helmen harmaa, n. 210cm korkea). Lämmitystehot ovat erinomaiset, kaakelit pysyvät puhtaina ja on mielestäni erittäin tyylikkään näköinen. Vuolukivitakat ovat varmaan ihan hyviä myös tehoiltaan, mutta vuolukivi on huokoista ja imee helposti likaa. Oma takkani maksoi noin 3500 euroa pari vuotta sitten.
Sellaisen yksityiskohdan mainitsen, että meinasi tulla laitetuksi aluksi liian matala takka. Tämä huomattiin vasta kasausvaiheessa, jolloin päätettiin tilata elementtejä yksi kerros (n. 20cm) lisää. Tällaisia asioita näkee vasta usein paikan päällä, kun katselee valmista takkaa sieltä, mistä sitä yleensä asuessa tiiraillaan. Johonkin toiseen kohtaan olisi matalampi versio voinut hyvinkin riittää. Tehoja tuli tietysti myös massan mukana lisää. Tuollaisen asennus on mielestäni ammattimiehen puuhaa, vaikka ei sivusta katsoen niin kummoiselta vaikuttanutkaan, kun elementit ovat selvästi merkitty.
Vuolukivi ei ime likaa. Omassa takassani tuli makkarasta rasvaa takana reunaan ja sain sen puhtaaksi tiskirätillä pyyhkäisemällä. Sama juttu oli kun lämpökynttilästä jäi jotakin rasvaa takan päälle.
Kuulin muurarilta joka laittoi veljelleni vuolukivi uunin taloon, että hän oli pitänyt vuorokauden vedessä tavallista tiiltä ja vuolukiveä ja punninnut ne. Vuollukiven paino ei ollut noussut.
Minä olen ostanut kaikki kolme kaakeli-takkaa Uunisepiltä.Olen ollut erittäin tyytyväinen kaikkiin toimintoihin mitä takka pitää sisällänsä.Varaa lämpöä miellyttävän kauan,on helppo pitää puhtaana ja malleissa löytyy paljon vaihtoehtoja. Muurari on ollut paikkakunnallani sama ,koska hän on valtuutettu Uunisepillä ne tekemään,vaikkakin toimii yksityisenä yrittäjä heille.Työn jälki on ollut moitteetonta.Ja takka on kuin koriste,joka on kiva katseltava huoneessa.Huomasin eräässä kaupassa käydessäni,että kerman savella oli nättiä takkoja myös,ikävä kyllä en tiedä niistä käytössä millaisia ovat,kertokaa kokemuksia,vetääkö hyvin ja onko kaakelointi ollut siistiä.
En oikein ymmärrä että miksi sen takan pitää olla hyvin varaava?!? Varaavan takan ideahan on se että suuri massa varataan ja se luovuttaa lämpöä hitaasti. Usein kestää lämmityksen jälkeen tunteja, ennen kuin lämpö pääsee pintaan asti ja alkaa lämmittää huoneilmaa ja sittenkin yleensä varsin pienellä teholla, esim. 2kW.
Jos taas käytetään pienempää tulisijaa, niin lämpö saadaan ulos nopeampaa ja suuremmalla teholla.
Jos talossa on esimekrkiksi suorasähkölämmitys, joka reagoi viiveettä takasta tulevaan lisälämpöön, niin eikö ole paljon parempi ottaa nopeasti hieman suurempit teho, kuin hitaasti pieni teho? Voihan olla että seuraavana päivänä onkin lauhaa ja varaava takka lämmittää taloa vasta sitten kun ei enään tarvitsisi.
sinä tietenkin asennat syvälle uunin vaippaan lämpöanturin joka haistaa hyvissä ajoin ennakkoon vuolukiviuunin armottoman hehkutuksen ja liität tämän ohjelmoitavaan logiikkahässäkkään.
Ei silti ole kieltämistä etteikö monen tonnin varaava kivikasa olisi lämmönsäädön akilleen kantapää. Ohjelmoitavat termostaatit esimerkiksi alkavat oppimaan itsekseen aivan uusia luonnolakeja kun vaihtelevilla talvisäillä hehkutellaan varaavaa uunia milloin mitenkin sattuu huvittamaan.
Itselläni oli vuolukivitakka noin 10 vuotta.
Nyt on ollut vuoden verran Uuniseppien kaakelitakka, jossa palotilojen materiaali on jotain valumassaa.
Vuolukivitakkani palotila ei palanut koskaan täysin puhtaaksi, vaan se nokesi luukut ja savukanavat joita täytyi tuon tuosta skrabata kun sitä nokea oli paksulti. Mustaa hommaa oli.
Nyt tämä uusi palaa täysin puhtaaksi noesta niin kauas kun pystyn näkemään. Eli eroa on paljon.
Olisko syynä vuolukiven suurenpi massa/varauskyky jolloin kiven pintalämpötila ei nouse niin helposti niihin lukemiin, joka polttaisi noet pois.
Onko kellään muulla samansuuntaisia kokemuksia?
Meillä on tulipesä aina originaalin vaalea. Tulipesä on muurattu tulikivistä ja pidän huolen siitä, että noet palavat aina pois. Sen vähempää en lämmitä. Lasiosat puhdistuvat niinikään kunnon tulista (UPO erkkeriluukut).
Kituvalkea nokeaa. Onko tosiaan niin, että jossain takkamallissa ei saa polttaa nokea pois?
Jo pesäsi on ollut musta, olet lämmittänyt joko märillä puilla tai antanut palamiselle liian vähän ilmaa tai arinasi on ollut tukossa. Voit kokeilla näitä asioita omalla uunillasi ja huomaat, että näillähän uunin pesän saa mustaksi. Jos olet harrastanut nokeamista kauan, kannattaa ensin tutustua valmistajien antamiin käyttöohjeisiin. Itselläni on kolme vuonna 1948 valmistettua vuolukiviuunia ja yksi 1998 valmistunut vuolukivi-uuni ja niissä ei ole koskaan ollut mitään murheita minun tai vanhempieni aikana. Entisessä talossani oli kaakeliuuni ja siitä ei ollut kuin harakoiden lämmittämiseen, koska sinne se taisi suurimmat lämmöt päästää. Mitä tulee kaakeliuuniin niin Kunigaskuluttajassa taisi olla jotain niiden kestosta jossain Oulun suunnalla.
...Uuniseppien valmistamiin kaakeli-uuniin sitä juttua.Tarkoitatko kentien tapausta,joka oli ainakin esillä kerran Karpon ohjelmassa.Satuin katsomaan sen,ja tiedän asiasta sen verran,että se valmistaja oli muistaakseni Kerman savi.Juttelin toissa päivänä sattumoisin olessani kaakelikaupassa,jossa oli Kerman saven uuni-edustus,juuri niitten maineesta kaikenkaikkiaan uunina. Tällä hetkellä televisio-tapausta koskevassa talossa on Uuniseppien valmistama uuni,joka oli toimitettu seuraavana päivänä sinne,kun ohjelma tuli ulos telkusta.Tämän kertoi minulle mies jolta olen ostanut kaikki kolme uunia,kaksi itselleni ja yhden asiakkaan taloon.Tuli vaan puheeksi siinä kauppoja hieroessa kuluneena kesänä viime vuonna,että luotettavaa tietoa.
Kuvaamasi oireet viittaavat selvästi jonkinlaiseen "vajaatoimintaan" tulisijassa tai veto ongelmat piipussa. Yleensähän noki palaa tulipesästä kun sen lämpötila nousee riittävän korkeaksi. Jos tulipesä ja luukut jäävät mustiksi voi vika hyvinkin olla vajaa lämmityksessä. Muita aihuettajia voivat olla märät puut tai kituuttamalla polttaminen.
Jotkut ajattelevat, että polttamalla puut mahdollisimman hitaasti ja pienellä vedolla saadaan kaikki lämpö ja energia talteen, mutta tässä mennään vikaan. Kun tulisijassa poltetaan puuta em. tavalla ei kaikkien savukaasujen lämpötila tulipesässä nouse edes syttymispisteeseen, jolloin osa poltettavista kaasuista menee harakoille. Siis kunnolla vetoa jolloin alkaa tapahtua.
Nykyaikaiset kunnossa olevat tulisijat kyllä kestävät ihan reilua lämmitystä. Esimerkkinä vaikka mainittakoon, vaikkapa jenkkilän testi, jossa testattavaa tulisijaa lämmitetään 14 h yhtä mittaa lisäämällä puita 7 minuutin välein. Ja tulisijan pitää kestää tämä ja läpäistä lisäksi vielä päästörajat. Aika raju testi.
Ja kun tulisijoista on puhetta niin pitäisi olla itsestään selvää, että piipun päässä on kunnollinen hattu, joka estää sadeveden valumisen hormiin ja sen imeytymisen rakenteisiin. Joka pitää tätä huuhaana, niin sahatkoon kattoonsa 14x 28 cm olevan reiän ja katselkoon vuoden ajan, että paljonko sitä vettä sisään oikein tulee.
Minullakin on valinta edessä. n.40 neliön tila !Vaihtoehtoina on 300 kg paianva Balladi tai 900 kg paianva Kummeli?? Kumpiko kannattaisi valita. Painavempaa täytyy ilmeisesti lämmittää harvemmin , kun siihen varastoituu enemmän lämpäöä.
niitä lämmitetään. Kevyempi antaa heti paljon lämpöä ja raskas hitaasti vähemmän kerrallaan. Minusta on hauskempaa lämmitellä parin päivän tai kolmen päivän välein kuin joka päivä, joten silloin otan painavamman. Jos mahdollista, niin ottaisin molemmat... eri puolille taloa tietysti. Kovalla pakkasella olisi kiva rätkäistä paljon lämpöä kerralla.