Siitä on jo 5kk kun lopetin tupakanpolton, ja vieläkin tekisi mieli mennä röökille. Eikä auta vaikka menisinkin, kun se on niin pahaa, etten kuitenkaan polttaisi sitä loppuun. Eli tekee mieli, muttei kuitenkaan tee mieli. Kuin kauan tätä jatkuu? Koska mun lakkaa tekemästä mieli tehdä mieli polttaa tupakkia? Ei tässä oo enään mitään mieltä koko touhussa..
Eikö tää koskaan helpota?!
Lopettanut
71402
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Heroiini ja nikotiini ovat monilla mielessä koko loppuelämän sen jälkeen kun niiden käytön on lopettanut. Kuka minkäkin. Se niillä on yhteistä; kova psyykkinen riippuvuus vielä fyysisten vieroitusoireiden loppumisen jälkeenkin.
Mulla loppui parissa kuukaudessa.
Ts: otan osaa.
Koita sitä että kun sun tekee mieli röökiä niin teet aina jotain muuta. Hanki vaikka taskupeli jota pelailet kun röökinhimo iskee. Silloin on mahdollisuus että se hinku laantuu kun se kohdistuu johonkin muuhun.
Tai vaikka runokirja josta luet aina runon. (Et lue kirjaa muulloin ettei se "kulu loppuun" liian nopeasti) Jotain mistä pidät ja jonka toistaminen periaatteessa on kivaa ja mieluisaa.
Yks kaveri käytti tota runokirjaa... tai oikeastaan kolmea runokirjaa. Oppi lopulta ne ulkoa :)
helpottaa.Älä anna periksi kun olet noin kauan ollut polttamatta.
olen ollut polttamatta ainoatakaan tupakkaa.En tarvinnut korvikkeita. Oli tosi helppoa lopettaminen n. 35 vuoden tupruttelun jälkeen. Olen tehnyt etelänreissun ja risteilyjä ym., eikä siellä ole tullut mielihaluja polttamiseen, jossa kaikki vetävät posket lommollaan tupakkaa, kuten minäkin ennen. Mutta nyt parin viikon aikana on alkanut tekemään mieli määrätyissä tilanteissa, on oikein pitänyt olla tiukkana etten sortuisi. Isäni sanoi, joka lopetti n. 50 vuotiaana tupakoimisen, että vielä kymmenen vuoden jälkeen tuli joskus mielihaluja esim. ruuan tai kahvin jälkeen tupakkaan. Ei kait ole ihme että näin vähän ajan kuluttua on tupakka mielessä.
Täytyy varmaan keksiä jotain korviketekemistä. Kahvinjuonti voisi toimia minulle. Se on sellaista rentouttavaa välitekemistä kouluhommien lomassa. Siinä välissä missä ennen tuli käytyä tupakilla.
Omega-3. Vaikka kyse voi tietysti olla placebosta niin juuri omalla kohdalla tuo tuntui vievän parin päivän käytön jälkeen sellaisen pahimman terän tupakanhingulta. Ehkä enemmän kyse oli päättäväisyyden kasvusta. Placeboisuuden mahdollisuus ei näytä haitanneen pahemmin. :)
Hengitysharjoituksia. Tupakanhingun hetkellä tein hengitys- ja mielikuvaharjoituksia, missä keskityin rentoutumaan hieman ja mietin sitä, kuinka paljon parempi on hengittää kun ei enää polta tupakkaa. Nuo ajatukset siitä kuinka paljon parempi olo on yhdistettynä tuohon hengitysharjoitukseen tuovat osaltaan mielihyvää ja vahvistaa mielikuvaa hyvästä elämästä ilman tupakkaa.
oon nyt kolme viikkoa ollut korvaushoidoilla, ja ihmettelin tätä jokseenkin hermostunutta oloa, aattelin jo joutuvani hankkimaan jotain rauhoittavia purkan ja laastarin lisäksi, enpä olisi hoksannut tuota rentouttamisharjoitusta, lämmin kiios sinulle :)