Saako vl:t adoptoida lapsen tai lapsia, jos ei omia tule?
adoptio
lapsirakas
6578
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
-----
Luultavasti adoptio on tuollaisessa tapauksessa jopa velvollisuus, kun ottaa huomioon mitkä vaatimukset vl-piireillä on. Mutta sitä en ymmärrä, mikä vl-sääntö kieltäisi adoption?
Vanhoillislestadiolaiset adoptoivat lapsia. Aivan niin kuin muutkin ihmiset: jos ei esimerkiksi biologista lasta syystä tai toisesta kuulu, harkitsee moni adoptiota. Niin vanhoillislestadiolaiset kuin muutkin. Yksinkertaista.
Ja lakatkaa se vanhoillislestadiolaisten säännöistä ja rajoituksista sopottaminen! Mitään sääntöjä tai rajoituksia ei ole olemassakaan, sydämessään aidosti uskova ei vain tahdo tehdä tiettyjä asioita, koska ne sotivat omaatuntoa vastaan.
Täällä liikkuu niin paljon perättömiä juttuja, että aivan yököttää. Jos jotakin oikeasti kiinnostaa vanhoillislestadiolaisten elämä, voi käydä vaikka seuroissa tutustumassa ja kysellä asianomaisilta ennemmin kuin uskoa kaiken maailman huhupuheita ja kaunaisten panetteluja. Etsi faktaa äläkä usko kaikkeen, mitä silmiesi eteen tarjotaan!
En tiedä, mutta olisi kamalaa (anteeksi vl:t) jos minut olisi adoptoitu vl-perheeseen.
Minun mielestäni ei ehkä ole hyvä ajatus antaa lapsia adoptoitavaksi mihinkään kiihkouskovaan paikkaan. Mutta toisaalta sitten ainakin ulkomaiset katulapset tms.. No, heille se olisi ilman muuta parempi vaihtoehto.
Olen omaa tahtoani kysymättä tullut synnytetyksi vl perheeseen.
Elämäni absolutistiperheessä oli yhtä hirveyttä. Koska vanhempani eivät eronneet ollessani pieni, olen joutunut alttiiksi sekä miehen että naisen malleille. Huolehtivaisuus iltamenojeni suhteen ja muu välittäminen oli ahdistavaa. Kun isäni haki minut pois "kylältä" keskellä yötä, koin sen loukkaavana. Tuolloin olin 14-v, siis täysin harkitsemaan kykenevä nuori aikuinen. Entäpä seurat sitten. Sinne veivät joka sunnuntai. Kun tulin murrosikään, olin niin aivopesty, että halusin niihin vapaaehtoisesti myös keskiviikkoisin ja lauantaisin. Kotona en saanut katsoa telkkaria. Siksi minulle muodostui muita vapaa-ajan viettotapoja, kuten urheilu, metsässä vaeltelu, lukeminen jne. Minulle kuuluva osa ylipainosta sohvalla hankittuna on jollain muulla. Tämäkin on vanhempieni syytä!
Koulussa kavereiden kanssa opin polttelemaan tupakkaa. Vl kaveriporukka kitki minusta tuon ihanan tavan pois. Terveysfasistit! Fasisti-sanasta tulee mieleen armeija. Sen kävin tietysti nuorena ja reippaana. Vl armeijakuntoisista miehistä armeijaan menee 100%. Sotahulluus on siis vanhoillislessujen syytä. Nyt, kolmekymppisenä olen ihmisraunio, joka käy töissä, rakastaa puolisoaan ja äänestää Keskustaa tai Kokoomusta. Annan 10,5 litraa tilastollista raakaa alkoholia muiden juotavaksi. Teen työni hyvin, niin uskon, ja siksikin kärsin erilaisuudestani.
Miksi minut synnytettiin kärsimään vanhoillislestadiolaisuudestani? Miksi en saanut normaalia, rikkinäistä lapsuutta yksinhuoltajaperheessä? Miksi en saa elää niin, että ainoa yhteisö johon kuulun, olisi työyhteisö? Miksi jouduin jo pienenä jakamaan leikkini veljien ja siskojen kanssa? Olisin halunnut erakoitua jo äitini rinnoilla.
huumoria. :D
Pelkäänpä vaan, että puolet näistä vajukeista täällä ei ymmärrä hienoista ironiaa.