kuka pelkää herra kuolemaa?

Eihän tällaista tapahdu kuin kirjoissa
eihän kulta?
eihän?

[emmekä me ole roskaromatiikkaa]

Sinun kalvenneet poskesi
murheen uurtama otsasi
sammuneet silmäsi
eivät enää muista
kuinka paljon
toisen ihmisen kosketus parantaa

Niin, eihän se haavoja paranna
eikä pahoja piruja kehossasi
mutta särkylääkkeenä se toimii
sielun märkiville ruhjeille

[antaisin korvanikin jos se parantaisi sinut]

Minun voimani eivät riitä
sinun kuihtumistasi katsomaan
eikä rohkeuteni kertomaan
pienestä ihmeestä
jonka sinä itse olet sisälleni
istuttanut

Niin, ethän sinä siitä jaksaisi iloita
etkä korvaasi vasten vatsaani painaa
mutta muistaisitko että elämän
annoimme hänelle yhdessä

[haluaisin niin auringon hänelle näyttää]

Ethän sinä muuta taivaaseen
ethän kulta?
ethän?
2124
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

ja kaunis. Toisen tekstiä on tyhmää/turhaa käydä kritisoimaan :0
Kuitenkin.. olisin itse päättänyt runon toisin (lue liikaa toistoa). Muuten tän rakenne ja kaikki oli aika "magee" (ja ne sivulauseet). Vai miksiköhän noita "välilauseita" kutsutaan?
t,toinen joka mielellään kirjoittaisi

Äänestä

toisto oli tehokeino ja siksi aivan paikallaan, piirtelet hienoja kuvia sanoillasi, lähdin niitä oikein katsomaan (tänne taaksepäin).
Ymmärsin lukiopuheestasi, että olet vielä nuori, elät silti rankkoja aikoja. Myös oma elämäni on ollut raskas, siksi "tiedän", ettei ole muuta keinoa kuin elää läpi. Toivon, että jaksat. Haluaisin luvata sinulle, että vielä helpottaa, en vain osaa kertoa milloin. Puhuminen (joskus jopa ammattiauttajalle) ja kirjoittaminen ovat tärkeä tie tyynemmille vesille. Voimia Sinisiivillesi!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


NeitiSinisiipi kirjoitti:

Eihän tällaista tapahdu kuin kirjoissa
eihän kulta?
eihän?

[emmekä me ole roskaromatiikkaa]

Sinun kalvenneet poskesi
murheen uurtama otsasi
sammuneet silmäsi
eivät enää muista
kuinka paljon
toisen ihmisen kosketus parantaa

Niin, eihän se haavoja paranna
eikä pahoja piruja kehossasi
mutta särkylääkkeenä se toimii
sielun märkiville ruhjeille

[antaisin korvanikin jos se parantaisi sinut]

Minun voimani eivät riitä
sinun kuihtumistasi katsomaan
eikä rohkeuteni kertomaan
pienestä ihmeestä
jonka sinä itse olet sisälleni
istuttanut

Niin, ethän sinä siitä jaksaisi iloita
etkä korvaasi vasten vatsaani painaa
mutta muistaisitko että elämän
annoimme hänelle yhdessä

[haluaisin niin auringon hänelle näyttää]

Ethän sinä muuta taivaaseen
ethän kulta?
ethän?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu