Multimammojen raskaudet

Eli esikoinen 6v, yks keskeytys ja nyt rv 21.
Kaikki on ollu niin totaalisen erilaisia.
Eka ja toinen (9vko) oli yhtä pahoinvointia, tästä ei lievää lukuunottamatta mitään, myös painon lisääntyminen täst hitaampaa. Tässä myös hiukan taspainoisempi olo.
Tää raskaus ollu tähän mennessä "ihanin", vaikka kyllä sitä kerkee kaikenlaista vielä tulemaan ;o )

Joka raskaudessa mulle tullut painoa kovin vähän,en tiedä mikä syynä vaikka olen 55 kiloinen.5-7 kiloa tuli,tuo isompi luku tuli kaksosista.ELi takana kolme raskautta,eka oli poika ja silloin olin elämäni kunnossa,kaksosista kuvotusta ja öklötystä mut en oksentanut.Kolmannesta tuli tyttö ja oksensin 6-16 viikot!

Liikkeet tuntui eka,16 vko
toka 14(tuplat siis) ja
kolmannessa 14 viikolla.

Kohtu oli "tuntevaisempi" siis tunsin herkemmin kaikki supparit ja muutenkin tuntemukset olivat vahvemmat.(myös orgasmi!)

Masu näkyi ekasta 25 viikolla
kaksosista 20 viikolla ja kolmannessa raskaudessa
26 viikolla.

sinänsä viimeisestä osasin nauttia parhaiten,ei ollut esikon "vainoharhaisuutta" eikä tuplaraskauden pelkoja.
Vauva-aika aivan ihana viimeisestä samaten osasi nauttia siitäkin yövalvomisineen kaikkineen!

No,nämä tuli mieleen tällä erää!!

Ensimmäinen raskaus:
Kerran oksensin, lievää aamupahoinvointia aamuisin. Raskaus eteni, kuin oppikirjasta olisi lukenut. Ensimmäiset liikkeet tunsin viikolla 19. Synnytys, käynnistämällä rv 42 3. Painoa tuli 21kg (olin alipainoinen ennen raskautta), joista jäi n. 7kg.

Ensimmäisessä raskaudessa ei ollut oikeastaan mitään vaivaa, näin jälkeen päin ajateltuna. Esim. pyöräilin viikolle 30, talven tulo pakotti lopettamaan pyöräilyn. kävimme vielä rv41 viereisessä suuremmassa kaupungissa ostoksilla. Supistuksia ei ollut. Muutamaa päivää ennen käynnistystä alkoivat liitoskivut.

Toinen raskaus:
Kuudesti oksensin, aamupahoinvointia aamulla. Ensimmäiset liikkeet tunsin viikolla 14 ja parin viikon tauko ja sitten rv16 alkaen säännölliset liikkeet. Synnytys käynnistyi itsestään rv40 2. Painoa tuli 15 kg, josta 14 kg jäi sairaalaan.

Toisessa oli jonkin verran esim. liitoskipuja oli viikolta 25 eteenpäin ja satunnaista supistelua viikolta 30 lähtien. Pahoinvoiti oli jonkin verran pahempaa.

Kolmas:
Sanoinkuvaamattoman ällöttävää iltapahoinvointia, viikolta 3 viikolle 12. En oksentanut kertaakaan, mutta syöminen... yäk... vain kylmä ruoka suostui menemään alas ja sekin valikoiden. Varsinaiset potkut alkoi viikonloppuna (rv15), sitä ennen satunnaisia hipaisuja (2-3 kertaa viikossa) jo viikolta 13. asti.

Nyt tässä kolmannessa. Kuvottaminen on ollut pahinta, hajut ei ole kertaakaan saanut voimaan pahoin. Liitoskivut on alkaneet jo rv13.

Samaa on ollut tietty karvasmaku suussa rv3 alkaen ja kuvotuksen alkaminen ennen kuukautisten myöhässä oloa.

Erilaista on ollut pahoinvoinnin määrä ja kellon aika, sekä se että mitä on voinut edes kuvitella syövänsä. Oman erilaisuutensa saa siitäkin että lapsia on jo entuudestaan. Ei ole aikaa miettiä miltä tuntuu. Lapset pitää sen verran touhukkaana että kaikkia kivistyksiä ei jouda kuuntelemaan...

Syksyllä 2002 tein testin ja plussaa näytti, en ollut uskoa silmiä..viikolla 8 alko verenvuoto mutta onneksi vaavilla ei ollut mitään hätää..Samana päivänä kun aloin vuotaa verta lopetin tupakan polton.Raskaus meni kuin unelma ei mitään erikoisia oireita tyttö synty sectiolla huhtikuussa 2003...Syksyllä 2003 tein testin taas näytti plussaa.Mutta nyt olo oli "outo" ei tuntunut siltä että kaikki on kunnossa....Kävin äippäpolilla monta kertaa ultraamassa vaavi kasvo hitaasti eikä oikein kunnolla kehittynyt 20 marraskuuta vaavi tuli pois! Suru oli musertava!Vaikka tämän jälkeen ajattelin että en ikinä selviä, tein uuden testin helmikuussa 2004 ja taas näytti plussaa...Olin onnesta sekaisin ja peloissaan että tämäkin raskaus päättyy...olo oli huono sokeria oli heti virtsassa ja todettiin raskausdiabetes ja niin alko kova sokeriseuranta ja insuliinin käyttö!! Poika synty hätäsectiolla viikolla 37 6 ja oli huikeen iso 53cm ja 5060g! Mutta kaikki ei ollut ihan hyvin ja poika lähetettiin Ouluun, mutta onneksi lääkärit oli "arvioinut" pojan kunnon huonommaksi ja poika olikin terveempi ja pääsi kotiin....Ikävä kyllä 5 päivää synnytyksen jälkeen Appiukko kuoli sydäninfarktiin...Huhtikuussa 2006 tein testin 4 päivää ennenkuin menkat edes oli myöhässä olo oli kuvottava oksetti ja muutenkin kaikki väsytti alko kova lääkärissä hyppy! Hormoonitaso oli kohollaan ja lääkärit epäili kohdunulkopuolista raskautta...kävin ultrassa 3-4 kertaa mutta onneksi vauva kasvoi hyvin...Viikolla 11 sain sitten "pienen" yllätyksen... vaaveja olikin kaksi!! HUH,HUH kun oli lievä shokki...Elikkä tämä raskaus on mennyt muuten hyvin lukuunotamatta pahoinvointia ja sitä että heti alkuraskaudesta lähtien olen joutunut laittaa insuliiniä.. Nyt eletään viikoja 28 4 ja kymmenen viikon päästä ois aika sectioon ( pelottaa) siis jos sinne asti päästään..Olin sairaalassa viikon loppuna supistuksien takia ja nyt mut määrättiin lepoon...Että päivä kerrallaan....

ja kyllä nää kolme edellistä oli helpompia, kuin tämä. Mitä nyt toinen raskaus voin alusta loppuun pahoin ja loppu aikaa oli mielettämät selkäsäryt.

Kaikissa raskauksissa on näkö huonontunut pysyvästi (tosin tässä ei vielä tiedä, onko pysyvä huonontuminen, vai palautuuko näkö mitä oli ennen raskautta) ja hampaat mennyt huonommiksi.

Tämä raskaus alussa mielettömät pahoinvoinnit aamusta iltaan, väsymys, tolkuttomat mielialan vaihtelut, chilin&pepperonin vetämiset keskipaikkeilla pahoinvoinnit loppuivat, mutta mielettömät pääkivut ja silmäongelmat ja nyt viime viikot ollut väsymystä, pahoinvointia aamusta iltaan, selkäsäryt (kuten toisessakin) supistelut pienemmistäkin ponnisteluista, närästykset, nilkka/polvi säryt (varmaa johtuu liika painon noususta) istuminen hankalaa painaa kylkiluihin ja muutenkin kaikki vaikeeta, johtuen ehkä ikää enempi, kuin kolmen muun raskauden aikaan.

Kolmannessa raskaudessa lihoin aika reippaasti ja kävin sokerirasitustesteissä. Tässä neljännessä lihonnut vielä enempi reippaasti yli 20kiloa siitä huolimattakin, ettei ruoka ole pariin viikkoon maistunut. Huomenna sokerirasitustesti.

Tulipa tekstii ja tulis lisääkin, mut jaksa ei kirjoittaa enempää, kymmenisen viikkoa vielä jälellä onneksi :)))