Luther opettaa, että ehtoollisella saa synnit anteeksi. Miksi se ei riitä? Miksi vanhoillislestadiolaisuudessa opetetaan, että syntejä ei kukaan saa mitenkään muuten anteeksi, kuin että joku vl synnit anteeksi saarnaa? Miksi ehtoollisen merkitystä vähätellään, onhan se sakramentti. Luterilaisuudessa on vain kaksi sakramenttia; kaste ja ehtoollinen ja ne molemmat ovat erittäin tärkeitä.
Mutta miksi vl usko ei sano, että myös ehtoollisella saa synnit anteeksi, kun uskoo että ne anteeksi saa?
Mutta miksi vl usko ei sano, että myös ehtoollisella saa synnit anteeksi, kun uskoo että ne anteeksi saa?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Uskovaisille! Ensimmäisellä ehtoollisella olivat kaikki muut uskovaisia paitsi Juudas Iskariot,ja hän söi ja joi tuomiokseen.
Jeesus asettaessaan ehtoollista Hän kehoitti viettämään sitä Hänen muistokseen, eli se on muistoateria siitä,että Jeesus on sovittanut meidän syntimme
23 Sillä minä olen saanut Herralta sen, minkä myös olen teille tiedoksi antanut, että Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän,
24 kiitti, mursi ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan; tehkää tämä minun muistokseni".
25 Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni; niin usein kuin te juotte, tehkää se minun muistokseni".
26 Sillä niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tämän maljan, te julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kuin hän tulee.
27 Sentähden, joka kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran maljan, hän on oleva vikapää Herran ruumiiseen ja vereen.
28 Koetelkoon siis ihminen itseänsä, ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta;
29 sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomioksensa.
30 Sentähden onkin teidän joukossanne paljon heikkoja ja sairaita, ja moni on nukkunut pois.
31 Mutta jos me tutkisimme itseämme, ei meitä tuomittaisi;
32 mutta kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi.
33 Sentähden, veljeni, kun kokoonnutte aterioimaan, odottakaa toisianne.
34 Jos kenellä on nälkä, syököön kotonaan, ettette kokoontuisi tuomioksenne. Muista seikoista minä säädän, sitten kuin tulen.
Eli ehtoollisen sakramentti on uskovaisille tarkoitettu muistoateria, jossa ei saada syntejä anteeksi.
Matt 26
Jeesus asettaa ehtoollisen
26 Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: "Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini." [26:26-30: Mark. 14:22-26; Luuk. 22:14-20; 1. Kor. 11:23-25]
27 Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä, te kaikki. [1. Kor. 10:16]
28 Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. [2. Moos. 24:8; Sak. 9:11; Hepr. 9:15 | Jes. 53:12; Hepr. 9:28]
29 Ja minä sanon teille: tästedes en maista viiniköynnöksen antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon uutta viiniä teidän kanssanne Isäni valtakunnassa." [Ilm. 21:5]
Meinaatko siis että kirkon antama ehtoollinen on väärä ja huono? Puuttuuko siitä sakramentin vaikutus, minkä Jeesus lupasi?
28 Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.
Se on siis tehty Golgatan ristin puulla.
Mutta tämä ehtoollinen on siitä muistoateria, ja tarkoitettu USKOVAISILLE jotka ovat evankeliumin uskoneet omien syntiensä anteeksi saamiseksi. Tämä ehtoollisen sakramentti vahvistaa sitä uskoa, ei siis anna uskoa. Vanhassa Lutherin katekismuksessa on,;"että joka menee Herran pöytään tavan vuoksi, ulkonaisen muodon tähden ja ulkokullatusta sydämestä; he syövät ja juovat itsellensä tuomion ja kadotuksen."
Lutherin katekismus Svebiliuksen mukaan Kuudes pääkappale, Herran ehtoollinen ja Alttarin sakramentti.
kirkoissa käyvät hyvin uskonnolliset ei-vl ihmiset olisivat ehtoollisen armosta osattomia eli ei uskovaisia?
Luther ei opettanut vl-uskon mukaan.
Jeesus muistuttaa tuossa raamatunkohdassa että hänen verensä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. En usko hänen tarkoittaneen vuodattamisella viinin kaatamista. Kaste ja ehtoollinen ovat uskovalle tarkoitettuja sakramentteja, jotka synnyttävät ja vahvistavat uskoa. Tällä samalla uskolla omistamme syntien anteeksiantamuksen. Ilman uskoa jäämme tyhjin käsin.
Sakramentteja ei pidä sotkea ripissä saatavaan synninpäästöön, vakuutukseen syntien anteeksiantamuksesta. Rippi on suuri lahja, jonka Jumala on antanut ihmisille sitä varten, ettei kenenkään tarvitsisi kulkea syntitaakkaa kantaen. Ripissä voimme tunnustaa myös niitä syntejä, jotka pystymme erittelemään ja nimeämään. Rippi ei kuitenkaan ole tapa ansaita armoa. Ihminen voi pelastua vaikka ei ripittäytyisi kertaakaan elämässään. Henkilökohtaisessa ripissä tai yleisessä evankeliumin saarnassa saatava vakuutus syntien anteeksiannosta vahvistaa uskoamme ja hyvällä omallatunnolla jaksamme myös taistella paremmin synnin houkutuksia vastaan.
Jos uskomme, omistamme syntien anteeksiantamuksen joka hetki - myös ehtoollisen aikana. Jos emme usko, sakramentit eivät vaikuta yhtään mitään. Vaikutus ei siis ole aineissa tai nauttimisessa vaan Jumalan lahjoittamassa uskossa. Sakramentit ovat uskon vahvistukseksi. Näin myös Luther opetti.
Jeesus on läsnä ehtoollisella. Hänen ruumis ja veri ovat leipä ja viini. Synnit voi siis uskoa anteeksi ehtoollisella, koska itse Kristus on siinä tilanteessa läsnä. Ehtoollinen on tavallaan salaisuus, järjen ulottumissa oleva, koska sen voima ja vaikutus on niin suuri siksi kun Kristus on siinä läsnä.
Jeesus on läsnä siellä missä "kaksi tai kolme" kokoontuu hänen nimessään.
On ensivarvoisen tärkeää että uskomme syntiemme anteeksiantamukseen myös ehtoollisella. Syntiemme anteeksiantamus ja pelastuksemme on kuitenkin kiinni yksin uskosta Kristuksen sovitustyöhön - ei ehtoollisaineiden nauttimisesta tai Kristuksen salaisesta läsnäolosta. Uskon todella itsekin että Kristus on ehtoollisessa salatulla tavalla läsnä. Tämä ei kuitenkaan auta mitään, jos emme usko omakohtaisesti syntiemme sovitukseen. Kristus oli aikanaan tällä maailmassa näkyvällä tavalla läsnä, kulkien ja opettaen ihmisten keskuudessa. Tästä huolimatta kaikki eivät uskoneet. Eikö hänen näkyvä läsnäolonsa ja korvinkuultava saarnansa ole paljon enemmän kuin salattu läsnäolo, jota järkemme ja vähäinen uskomme ei voi edes täysin käsittää.
Luther opetti ettei ehtoollisaineiden mekaaninen nauttiminen ole mikään automaatti, joka vaikuttaisi meissä syntien anteeksiannon. Sakramentit vaikuttavat uskon kautta. Uskoon taas tarvitaan Jumalan sana ja Pyhä Henki. Usko tekee sakramentista vaikuttavan.
Tottakai ehtoollisella pitää olla usko siihen, että synnit ovat anteeksi! Siihen on uskottava ja koska itse Kristus on siinä läsnä, niin ehtoollisella saa synnit anteeksi uskoa. Jeesushan saarnasi ihmisille syntejä anteeksi ja miksi ei siis Kristuksena saarnaisi ehtoollisen kauttakin? Kalvinistit eivät usko, että Kristus on ehtoollisella läsnä, sillä heidän mielestään hän voi olla vain yhdessä paikassa kerrallaan eli nyt taivaassa Isän luona. Mutta kun luterilaisuudessa uskotaan, että Kristus on ehtoollisella läsnä, niin siinä kristus antaa synnit anteeksi häneen uskovalle.
Se pitää uskoa, että synnit saa anteeksi ja uskoa ehtoollisella synnit anteeksi. Näin voi uskoa kuka tahansa muukin Jeesukseen uskova, ei vain vl ihmiset.
On eri asia uskoa siihen, että määrätyn suorittamisen, esimerkiksi ehtoollisen nauttimisen perusteella saa syntinsä anteeksi, kuin uskoa siihen että syntimme on annettu anteeksi Kristuksen sovitustyössä. Meidän ei tarvitse enää uhrata vanhantestamentin Jumalanpalvelusuhreja syntiemme tähden vaan Jumala on antanut lopullisen ja täydellisen uhrin, oman poikansa. Tämän hän haluaa osoittaa konkreettisesti meille myös silloin, kun saamme omistaa Kristuksen ehtoollisella sisäisesti nautittuna. Uskon kohde on Kristus, ei sakramentti.
Sama pätee myös rippiin, jossa vaikuttavana tekijänä on usko Kristuksen sovitustyöhön, ei ripin ulkoinen muoto. Samaa periaatetta voidaan soveltaa koko evankeliumin saarnaan: Pyhä raamattu hyödyttää meitä yhtä vähän kuin läjä jätepaperia, jos emme usko sen keskeiseen sisältöön Kristuksen sovitustyöstä.
Kun ihminen, joka ei ole vanhoillislestadiolainen vaan muuten uskovainen ihminen, uskoo vahvasti että Jeesus sovitti ihmisten synnit ja synnit saa anteeksi uskoa.
Niin mikä ero siinä on vl-uskoiseen, joka uskoo samoin, että synnit saa anteeksi uskoa?
Saarnataanhan kirkossakin ennen ehtoollista evankeliumia. Evankeliumin sanaa Lutherkin kehoitti kuulemaan. Kirkossakin luetaan isä meidän -rukous ja rukouksessakin saa Lutherin sekä Raamatun mukaan synnit anteeksi uskoa. Jeesushan kehoitti rukoilemaan Isä meidän-rukouksen sanoin.
Kirkossakin saarnataan syntien anteeksiantamuksesta. Ja kun ei-vl uskoo tämän ja menee ehtoolliselle sitten, niin hänhän siinä vahvistaa uskoaan ja uskoo syntinsä anteeksi annetut olevan. Luterilaisuuden ideahan on juuri uskoa että synnit on anteeksi annetut, Jeesus ne sovitti ja anteeksi antoi. Tähänhän luterilaisuus perustuu. Moni uskova ei-vl rukoilee Jumalaa ja uskoo vahvasti synnit olevan anteeksi, lisäksi he voivat käyttää rippiä.
Luterilaisuus ei perustu katoliseen pakkorippiin, vaan vapaaehtoiseen rippiin. Luther selitti, että synnit saa anteeksi
- rukoillen
- pyyäten anteeksi lähimmäiseltään, jota vastaan on rikkonut
- sekä salaisessa, kahdenkeskisessä ripissä.
Mutta hän ei pakottanut tähän kahdenkeskiseen rippiin, kuten vl-uskossa pakotetaan. Vl uskossa uskotaan, että muuten ei syntejä anteeksi saa kuin pyytämällä että joku vl synnit anteeksi antaa ja pitää vielä tunnustaakin ne synnit, jotka haluaa anteeksi saavan.
Mitä yritit sanoa? Sitäkö että muiden uskovaisten usko syntien anteeksiantamiseen ei riitä millään tavalla, vaan ainoastaan vl-uskoisten usko?
Eihän ei-vl ihmiset usko ehtoolliseen suinkaan! Miten voit edes noin hassusti ajatella? Hehän uskovat Kristukseen ja Jumalaan. Kristus on ehtoollisella läsnä, siksi sinun pitää uskoa että se leipä ja viini ovat kristuksen ruumis ja veri ja että synnit ovat anteeksi! Siinä et usko sakramenttiin, vaan itse Kristukseen.
Kuten Lutherkin hienosti sanoi, että yksin uskosta, yksin armosta. Vanhurskas on elävä yksin uskosta.
...kuulosta ja kuuleminen Jumalan sanan kautta
..mutta ei Hän anna enää syntejä anteeksi, koska hän jätti sovintosaarnan viran opetuslapsillee antaessaan heille pyhän hengen.
..ei ole sannan- vaan hengen virka. Pelkät sanat ei vakuuta, vaan mukana pitää olla Pyhä Henki mukana.
"1 Meitä on siis pidettävä Kristuksen palvelijoina, joiden huostaan on uskottu Jumalan salaisuudet. [1. Kor. 3:5; 2. Kor. 6:4; Kol. 1:25]
2 Siltä, jolle on jotakin uskottu, vaaditaan, että hän osoittautuu luottamuksen arvoiseksi. [Matt. 24:45]
3 Mutta minulle on yhdentekevää, ryhdyttekö te tai jokin ihmisten tuomioistuin minua tutkimaan. En itsekään ryhdy tutkimaan itseäni.
4 Minulla ei ole mitään tunnollani, mutta ei minua vielä sen perusteella ole todettu syyttömäksi. Minun tuomarini on Herra. [Ap. t. 23:1]
5 Älkää siis tuomitko ennenaikaisesti, ennen kuin Herra tulee. Hän valaisee pimeyden kätköt ja tuo esiin sydänten ajatukset, ja silloin itse kukin saa kiitoksen Jumalalta. [1. Kor. 3:8,13]" (1. kor 4)
Enhän missään ole sanonut, että vain vl:t saavat uskoa. Kuinka hirvittävä ajatuskin. Jos joku on näin sanonut, se on suurta harhaa. Me haluamme tarjota tätä evankeliumia kaikille ihmisille. Liikkeemme ulkopuoliset ovat antaneet meille tämän vl-nimityksen.
Minulla ei ole mitään tarvetta lähteä tuomaroimaan ihmisiä oikein ja väärin uskoviin. Tähän ei anneta raamatussa edes lupaa. Jumalan sana on se joka erottaa ja sen tietää jokainen ihminen itse sisimmässään. Vain Jumala tietää ihmisen sieluntilan, me emme näe ihmisen sydämeen. Jumala sanoo tässä asiassa viimeisen sanan. Tehtävämme on tarjota ihmisille evankeliumia.
VL:ssa ei opeteta pakkorippiä, luithan sen jo edellisistä viesteistäni. Se on mahdollisuus, ei vaatimus. Ripittäytymällä ei myöskään pelastuta, vain uskomalla.
En ainakaan minä vl:na usko näin. Jos näin on jossakin yhteydessä opetettu, se on harhaoppia! Synnit saadaan anteeksi uskomalla. Rippi on niitä syntejä varten, joista emme saa tunnonrauhaa yleisestä evankeliumista. Se on mahdollisuus päästä omaatuntoa vaivaavasta taakasta.
En minä yrittänyt sanoa mitään rivien välistä, jos sitä ajattelit. Minkä kirjoitin, sen kirjoitin. Kerroin ajatuksistani liittyen ehtoolliseen, uskoon ja sinun viesteihisi. Miksi ylipäätään yrität kääntää tämän keskustelun koko ajan "vl - ei vl" -asetteluksi. Jos uskosi on vahva, mihin tarvitset hyväksyntääni. Enhän minä tiedä sieluntilaasi, kuinka voisin sitä tuomita.
Näkökulmani saattaa tuntua sinusta saivartelulta, mutta kysymyksessä on evankeliumin ydinasia. Luther opetti että pahoilainenkin uskoo Jumalaan ja Jeesukseen. Siis uskoo heidän olevan olemassa ja uskoo että Kristuksen sovitustyö on totta. Se ei häntä kuitenkaan pelasta. Oikea usko omistaa Kristuksen sovitustyön uskojalle itselleen. Minunkin tulee uskoa että Kristus sovitti juuri minun syntini ristillään ja voitti kuoleman ylösnousemuksellaan. Usko ei ole vain historiallisten tapahtumien tai raamatun totenapitämistä.
Viimeinen viestisi käänti keskustelun suunnan pois alkuperäisestä kysymyksestä. Laske silmiltäsi nuo ei-vl -silmälasit, joiden läpi arvioit tekstejäni. Jos keskustelemme teologisista kysymyksistä, emme saa antaa ennakkoasenteillemme valtaa. Jos olemme asenteidemme orjia, on turha edes keskustella. Vl:en joukoon mahtuu monia ihmisiä, jotka ymmärtävät määrätyt teologiset kysymykset hieman eri tavoilla, osa ei edes ajattele näitä kysymyksiä. Lisäksi ymmärryksemme on häilyvä. Tämä ei ole kuitenkaan suurin ongelmamme, vaan epäusko. Emme pelastu teologialla vaan omakohtaisella uskolla.
eli uskon vahvistus, ripissä saat syntisi anteeksi.
Ja myös ehtoollisella haluaa vl.t synnit anteeksi, mitenpä muuten kuin pyytämällä suoraan ehtoollista jakavalta papilta, joka joutuukin sanomaan ison ehtoollisen aikana nuo Jeesuksen nimessä ja veressä sanat satoja kertoja.
Eikö riitä, että pappi antaa kaikille yhteisesti synnit anteeksi, helpotettais näin pappien työtaakkaa.