olen ja masennutaan koirulin kanssa syys pimeällä,lumi kun tulisi ois valoisempaa ja lenkkeilykin mielekkäämpää,tosi surkeeta kaikki kuihtuu,luonto makailee taas monta kuuta,ilosia loitsuja syksyyn saadanko me
syyys pimiä
keväänlapsia olemme koiruli...
2130
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
hei
sinä ja koiruli
nyt on mitä ihanin aika, maailma täynnään värejä - niitä jänniä murrettuja värejä, ruskapuiden lehdet ja kuulaat taivaat. tai ne eri harmaan pehmeät vivahteet, Ja tuoksuja... vahvaa maan tuoksua ja kohta sitä ihmeellistä lumen tuoksua, tai kirpeän yöpakkasen, sitä voi niin harvoin kokea. Tai Ensi lumen.
Olla Kuonon-viemiä, nauttia ja haistella näitä pitkästä aikaa näitä uusia tuoksuja.
Sitä ihanaa näkyä,, kun sade alkaa ei enää valu maahan vaan hitaasti leijailee, ehkä katulampun valossa voit sitä ihailla. ja sitten, kun aamulenkillä askeleet narskuvat jäisellä kadulla hiukan, lehdet kahisevat tuulessa...pysähdy vähäksi aikaa kuuntelemaan.
ja millaista on tulla kotiin, kuppi lämmintä teetä tai mojova kuppi kahvia, käpertyä vähäksi aikaa sohvaan tai yleensä vaan tuntea sisälläolon mahtava lämpö ja suoja säiden tuiverrusta vastaan. Tai kun on luovittu hurjassa tuulessa ja tuuli on tuivertanut mielen valoisaksi!
oma pesä.
tämä syksyhän on aina sellaista pesään käpertymisen aikaa, juuri tämä pimeän alkaminen. hemmottele itsesi lämpimillä vaatteilla joihin voi kietoutua, koiralenkille riittävästi lämmintä päälle. Jaksaa tehdä pitemmän lenkin kuononvieminä ja nauttien. Sitten myös sisällä muistaa hemmotella... itsensä ja koiruli - lämpimällä. lähelläololla. tekemällä ei-mitään. Sitähän tämä on, tämä aika, nauttimista hämärästä ja pimeästä, pakkasesta ja sateen ropinasta.
opettele nauttimaan itseriittoisuudesta, siitä juuri ja vain mitä te yhdessä koette. Luot vain sille edellytyksiä varustautumalla sään mukaan ja valaistuksen mukaan. kaikkein pimeimpänä aikana voi lisätä arsenaaliinsa kirjaston, romskut, herkuttelun, kansalaisopiston kurssin, toko-koulutuksen---
syysnautintoja toivotellen 'eräs kuonoviemä yksilö'
kirjoitettu, kiitos!!
Ei ole huonoa säätä, vain huonoja vaatteita, sanoo norjalainen sanonta (suomeksi ei oikein rimmaa), ja kyllä se niin on että ulkona oppii viihtymään jonkin aikaa säässä kuin säässä kunhan ei palele. Syksy on hurjan voimakas vuodenaika. Villi ja melankolinen.
Kuulaana iltana lähde pois katuvalojen loisteesta - sähkövalojen takia syksy tuntuu niin pimeältä! Kun pääsee - vaikka sitten "kuononviemänä" - vähänkin pois keinotekoisesta valosta, niin huomaa miten paljon maailmassa on valoja ja sävyjä, jopa silloin kun on mukamas "pimeää".
Tuo kuononviemä oli kyllä tosi ihana! :D http://www.flickr.com/groups/macro/discuss/72157594162674936/ Syksyllä on niin paljon hajuja, että kuono kyllä tosiaan vie eikä vikise.
Minä ikuinen Tove Jansson-fani laitan taas tämän... Tämmönen on minun syystunnelma. http://www.biarne.nu/hostvisa.html