Poikani 14v on korishullu.Jo 5-vuotiaana hän heitteli palloa koriin mieluummin kuin potkaisi sen maaliin.Alkuun harrastus olikin enemmän hauskan pitoa koriskerhon muodossa,ilman suoristuspaineita.Nyt on jouduttu tekemään iso päätös,hän luopui seurassa pelaamisesta.Syitä on monia ja isoimmaksi muodostui koulumenestyksen kärsiminen.Hän tarvitsee apua dysfasian takia.Harkat 4 kertaa viikossa,alkaen tunnin päästä kun pääsee koulusta kotiin.Harjoitukset alkoivat tunnin kestävällä kuntoharjoittelulla josta jatkui tekniikan ja taitojen hiomiseen.Upeita kuvioita tunnista toiseen ja lopuksi puoli tuntia peliä.Poika tuli kotiin 20.30 rättiväsyneenä,raapusti läksyt jos ei ehtinyt tehdä niitä koulussa.Koeviikko meni penkin alle koska SM-pelien valmentautumista varten ei ollut suotavaa olla pois harkoista.Hän viimesellä melkein itki väsymystään ja epäonnistuneisuuttaan.Opettajilta alkoi tulvia huomautusviestejä "väsynyt","poissaoleva","numerot tippuu","ei ole tehnyt/muistanut läksyjä".Hitto vieköön tätä kilpailu/suorituspaine/tuloksenhakuisuus-toimintaa.Eikö seurat tajua että peruskoululaisen täytyisi saada myös hoitaa koulu,sehän se hänen velvollisuutensa on! Valmentajat kyllä ymmärtävät tilanteen hyvinkin mutta eivät mahda sille mitään,täytyy tehdä työtä käskettyä niinkuin minulle sanottiin.
Lisäksi myönnän harrastuksen hinnan olleen lähes mahdoton yhtälö hoitoalalla työskentelevälle yksinhuoltajalle.Yksi kausi 1000e.Mutta jos pelaaminen ei olisi sellainen kaiken energian sieppaava-toiminta,tottakai revin rahat vaikka mistä kiven alta.Pistää niin vihaksi koko touhu.Mistä ihmeestä tämmöinen tuloksenhakuisuus-ajattelu sikiää,ja vielä näin nuorten keskuudessa jolloin pitäisi alkaa hahmotella opinnoille jatkosuuntaa?Onhan se kiva mahdollistaa nuorten liikkuminen ja joukkuehenki mutta mikä hinta siitä on maksettava,eikä aina rahassa???Piru vie....
Lisäksi myönnän harrastuksen hinnan olleen lähes mahdoton yhtälö hoitoalalla työskentelevälle yksinhuoltajalle.Yksi kausi 1000e.Mutta jos pelaaminen ei olisi sellainen kaiken energian sieppaava-toiminta,tottakai revin rahat vaikka mistä kiven alta.Pistää niin vihaksi koko touhu.Mistä ihmeestä tämmöinen tuloksenhakuisuus-ajattelu sikiää,ja vielä näin nuorten keskuudessa jolloin pitäisi alkaa hahmotella opinnoille jatkosuuntaa?Onhan se kiva mahdollistaa nuorten liikkuminen ja joukkuehenki mutta mikä hinta siitä on maksettava,eikä aina rahassa???Piru vie....
Vastaukset 2
Vanhimmat
joo, toi on tollasta nykyään, ja hurjemmaksi vaan muuttuu kun ikää tulee juniorille. Meillä poika on pelannut jalkapalloa paikallisjunnuseurassa vuosikaudet, hän on nyt 11 v ja nyt alkaa tuntua siltä, että vaatimukset senkun kasvaa sieltä suunnalta. Hyvähän sellaisen on käydä monta kertaa viikossa harkoissa, jolta koulu sujuu kuin leikiten, meillä läksyt ja yleensä koulunkäynti vie kauheasti energiaa, plus se että kavereidenkin kanssa olisi joskus kiva olla. Ymmärrän ettei aina huvita keskeyttää muita pelejä kun pitäisi lähteä harkkoihin. Mutta kohta on varmasti seinä edessä, jos et käy/et harrasta ja mikä parasta: jos vanhemmat eivät käy tarpeeksi kaikenmaailman rahankeruutalkoissa, ei pääse poikakaan turnausporukkaan. Katsoin just listaa, ja yllätys et kaikkien ylimääräiselle turnausreissulle lähtevien poikien vanhemmat on niitä aktiivisimpia! hmm..
Tottakai pitäisi jaksaa harjoitella, mutta en haluaisi ns. pakottaa, sen pitäisi vielä olla lähinnä kivaa, mutta tulospaineet taitavat olla valmentajille ja joukkueenjohdolle raskaat.
Kyse ei ole edes mistään huippujoukkueesta, mukaan on otettu kaikki jotka vain jotenkin pallon perässä pystyssä pysyvät.
Toivon että pojalla itsellään säilyy innostus ja kevään tullen löytyisi intoa taas lisää, jospa olisi vielä mahdollisuus päästä mukaan porukkaan!!
seuraan ja lajin liittoon alueellasi!huh,kun luin kirjoituksesi ihan kurjalta tuntui.tuntuu ettei hommassa ollut enää maalaisjärkeä lainkaan.
olen samaa mieltä kanssasi,että koulu on hoidettava ensin.lopetuspäätös oli varmaan viisas teko.
voisiko poikasi jatkaa korista jossain kerhossa ilman suorituspaineita?se olis hyvä asia.silloin ei taidot ruostu,kunto pysyy.joskus myöhemmin jos tilanne sallii vois jatkaa taas seurassa.
sun kannattais kyllä ottaa selvää mistä nuo menestyspaineet on lähtösin,ja antaa tosiaan selvää palautetta sinne.tsemppiä!