Lappeenrannan Huhtiniemestä löytyi joukkohauta
Julkaistu: 10:35
11:12 17.10.2006
Päivitetty: 10:44
Helsingin yliopiston arkeologian laitoksen kaivauksissa Lappeenrannan Huhtiniemessä on löytynyt kalmisto eli joukkohauta, jossa on 11 vainajaa.
Huhtiniemen huhuttujen joukkohautojen etsintä alkoi kaksi viikkoa sitten. Helsingin yliopiston kaivauksissa yritetään löytää katetta väitteille jatkosodan salaisista teloituksista.
Yliopiston kulttuurien tutkimuksen ja oikeuslääketieteen laitosten tutkijaryhmä kaivaa niemen maaperää tarkoin arkeologisin menetelmin. Kaivaukset rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto.
Kaivauksia johtavan arkeologian professorin
Mika Lavennon mukaan tutkijat ovat varautuneet enimmillään neljän viikon työrupeamaan.
Urakka on herättänyt huomiota myös maailmalla. Lavennon mukaan monet ulkomaiset viestimet ovat olleet kiinnostuneita Huhtiniemen tapauksesta.
Kaivauksia on valmisteltu keväällä ja kesällä maaperän teknisten mittausten avulla.
Huhtiniemestä on jo aiemmin kaivettu esiin vainajia. Vesijohtotöissä vuonna 1971 löydettiin noin kymmenen ihmisen luurangot. Myös viime talvena Lappeenrannan kaupungin tekemistä koekuopista tavattiin muutamia ihmisen luita.
Jos vainajia löytyy, tutkijat yrittävät päätellä, keitä he ovat ja milloin heidät on haudattu. Pelkkien luiden perusteella päättely voi olla hankalaa, ja hapan maaperä on voinut hävittää vuosikymmenten mittaan vihjeet, joiden avulla vainajien tarina voisi selvitä.
"Huhtiniemi on äärimmäisen vaikea tapaus monesta syystä", Lavento tiivistää.
Koko laajaa niemeä ei voida tänä syksynä tutkia. Tutkijat kuitenkin toivovat, että kaivausten avulla 60 vuotta vanha tarina saadaan päätökseen.
"Joudumme tyytymään otokseen, mutta uskon, että se on niin vakuuttava, että se auttaa leikkaamaan tai liimaamaan siipiä huhuilta", Lavento sanoo.
Oikeushammaslääkäri Helena Ranta on mukana ryhmässä, joka aloitti Huhtiniemen kaivaukset."
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lappeenrannan Huhtiniemestä löytyi joukkohauta/1135222369763
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000084&posting=22000000020276724
Julkaistu: 10:35
11:12 17.10.2006
Päivitetty: 10:44
Helsingin yliopiston arkeologian laitoksen kaivauksissa Lappeenrannan Huhtiniemessä on löytynyt kalmisto eli joukkohauta, jossa on 11 vainajaa.
Huhtiniemen huhuttujen joukkohautojen etsintä alkoi kaksi viikkoa sitten. Helsingin yliopiston kaivauksissa yritetään löytää katetta väitteille jatkosodan salaisista teloituksista.
Yliopiston kulttuurien tutkimuksen ja oikeuslääketieteen laitosten tutkijaryhmä kaivaa niemen maaperää tarkoin arkeologisin menetelmin. Kaivaukset rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto.
Kaivauksia johtavan arkeologian professorin
Mika Lavennon mukaan tutkijat ovat varautuneet enimmillään neljän viikon työrupeamaan.
Urakka on herättänyt huomiota myös maailmalla. Lavennon mukaan monet ulkomaiset viestimet ovat olleet kiinnostuneita Huhtiniemen tapauksesta.
Kaivauksia on valmisteltu keväällä ja kesällä maaperän teknisten mittausten avulla.
Huhtiniemestä on jo aiemmin kaivettu esiin vainajia. Vesijohtotöissä vuonna 1971 löydettiin noin kymmenen ihmisen luurangot. Myös viime talvena Lappeenrannan kaupungin tekemistä koekuopista tavattiin muutamia ihmisen luita.
Jos vainajia löytyy, tutkijat yrittävät päätellä, keitä he ovat ja milloin heidät on haudattu. Pelkkien luiden perusteella päättely voi olla hankalaa, ja hapan maaperä on voinut hävittää vuosikymmenten mittaan vihjeet, joiden avulla vainajien tarina voisi selvitä.
"Huhtiniemi on äärimmäisen vaikea tapaus monesta syystä", Lavento tiivistää.
Koko laajaa niemeä ei voida tänä syksynä tutkia. Tutkijat kuitenkin toivovat, että kaivausten avulla 60 vuotta vanha tarina saadaan päätökseen.
"Joudumme tyytymään otokseen, mutta uskon, että se on niin vakuuttava, että se auttaa leikkaamaan tai liimaamaan siipiä huhuilta", Lavento sanoo.
Oikeushammaslääkäri Helena Ranta on mukana ryhmässä, joka aloitti Huhtiniemen kaivaukset."
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lappeenrannan Huhtiniemestä löytyi joukkohauta/1135222369763
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000084&posting=22000000020276724
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mitä tarkoitetaan sanalla ´kalmisto´
Sana viittaa vähän siihen, että tuskin maanpettureita nyt olisi kalmistoon haudattu.
Eihän niitä 1918 linnoituksessa teloitettua 884:ää punaistakaan mihinkään kalmistoihin haudattu, vasta sitten kun metsissä olleet joukkohaudat kaivettiin esille 1920 luvulla ja luut vietiin vanhalle hautausmaalle.
kirjat eivät ole käsissä kuluneet?
'kalmo' kuollut ruumis
'kalmisto' ylät., arkeol. hautaus-, kirkkomaa. Vainaja saatettiin kalmiston lepoon. Pakanuuden aikainen kalmisto.
'kalma' vars. ylät. kuolema, kuolo. Kalman haju. Kasvoilla kalman kalpeus.
Poliisikin aloittaa asian tiimoilta tutkimukset. Mutta löydettyjä vainajia ei vielä ole tunnistettu toisessa maailmansodassa surmatuiksi... Katsotaan miten käy.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200610175251372_uu.shtml
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000020490235
Jos nuo joukkohaudoista löydetyt sotilaat ovat Viipurista hatkat ottaneita, niin Lappeenrantaan on kuitenkin matkaa n. 50 km.
Luulenpahan vaan, että jokaiselle ammutulle on useita kertoja annettu mahdollisuus palata takaisin yksikköönsä.
Lopulta varmaan uhalla, että jos et palaa, niin ammutaan. Vastauksena on takuuvarmasti ollut Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla kirjoista tuttu fraasi, - ammu pekele.
Joten eivätköhän he ole ansainneet kohtalonsa.
Missä se yksikkö oli ja ketkä upseerit sitä oli johtamassa?
Viipurin puolustus murtui Talikkalan kaupunginosan ja raviradan välistä, missä olivat puolustuksessa 20 Prikaatin IV:nnen pataljoonan miehet. He joutuivat pakokauhun valtaan ja lähtivät juoksemaan. Prikaatissa oli kuitenkin kolme muuta pataljoonaa, jotka eivät juosseet, mutta joutuivat perääntymään, kun naapurissa juostiin. Muuten venäläinen olisi päässyt saartamaan.
Prikaati koottiin Lavolaan ja siinä oli satoja upseereja, jotka eivät olleet pakokauhun vallassa ja hoitivat tehtävänsä. Lavolaan olisivat juoksijatkin voineet mennä, kuten muutkin, mutta levätköön nyt Huhtiniemessä.
Kyllä se oli 20.Pr/II komentajanaan majuri Bäckman, joka juoksi! Luehan poika kirjasi uudelleen!
Viipurin tapahtumat ja Huhtiniemen oletetut teloitukset on päivän kuuminta aihetta monella foorumilla. Miksi ne olisi olleet juuri Viipurin puolustajia? Eihän niitä ole paljon kateitssakaan! Joku Haavikko nyt väittää mitä sattuu lukemaan jostain viiskymmnetäluvun kirjasta! Puheet 500-1500 välillä olevasta Viipurin puolustajasta kannattaa unohtaa lukemalla pari kirjaa lisää Viipurin tapahtumista. Asialla oli sentään itse paikalla 19434 ollut ammattimies, silloinen kapteeni Tarkki. Nähtävästi asia on häntä melkoisesti vaivannut, koska hän on ne tutkinut noin tarkasti.
Paavo Haavikon kirjassa Päämaja -Suomen hovi (1999) kirjassa on aika erikoiset luvut Viipurin kadonneista puolustajista.
Mielenkiintoinen sillisalaatti kaikkinensa, mutta huolimattoman tuntuisesti väsätty.
Jos kirja on noin hatarasti 20.Pr:n miehistövahvuuksien osalta hutaistu, niin kyllä se antaa kokonaisuudestakin melkoisen epäluotettavan kuvan.
Viipurin tapausta käydään läpi pitkät pätkät, liki parikymmentä sivua. Siinä lähteenä näyttää olleen Lauri Jäntin Viipurin viimeisistä päivistä kertovat kirjat. Kuitenkin Haavikko on jättänyt lähteistään POIS "tarkimman"
tutkimuksen Viipurin tapahtumista, nimittäin Uuno Tarkin teokset!
Everstiluutnantti Uuno Tarkki on Viipurin tapahtumista kirjoittanut laajaan tutkimukseen perustuneet kaksi kirjaa, vuonna 1990 ilmestyneen "Miksi menetimme Viipurin" ja 1996 "Taistelu Viipurista".
Eli nämä TARKIMMAT lähteet olisivat olleet Haavikonkin käytössä ja noissa kirjoissa on sentään tarkat vahvuustaulukot 20.Pr:n vahvuuksista, toisin kuin Jäntin tekemissä, aikansa hutaisuissa. Kirjassa Haavikko ihmetteleekin Polojärven antamaa palautetta Jäntille, jossa Polojärvi suositteli tappioluetteloiden jättämistä pois Jäntin kirjasta. Syytä olisikin ollut kuunnella Polojärven kommenttia, koska ne tappioluettelot ovat niinkin hatarat!
Edelleenkin luulen Tarkin kirjojen olevan tarkimpia Viipurin taisteluihin liittyviä teoksia, toisin kun Haavikon hutaisussa käytetty Jäntin ikivanha kirja Kannaksen suurtaisteluissa kesällä 1944, on vuodelta 1956.
Jänttihän on kirjoittanut (käytännössä) samaa kirjaa uusiksi monenkin kertaan ja ottanut vielä erillisen teoksen, Viipurin viimeinen päivä kesällä 1944 132s, WSOY 1964
Tarkin kirjan mukaan 20.Pr:n taisteluvahvuus oli hieman yli 5000 Viipurin menettämisen päivänä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000020080840
koko tragedia jos tuo Huhutiniemi nyt osoittautaa kesän - 44 tekosiksi osoita, että oltiin TODELLA kovan paikan edessä. Itse ainakin kumarran syvään noille mahdolllisesti teloitetuille. Osa heistä tod. näk. kärsi sotapsykoosista ja/tai väsymystä. Mielestäni heidät em. tapauksessa (kaikki kuitenkin) tulee haudata sankarimenoin ja kirjoittaa historiaa uudelleen ja kertoa myös tuleville sukupolville kuinka "täpärällä" Suomen itsenäisyys oli kun näinkin mahdollisesti raskaita tekoja jouduttiin tekemään. Se oliko em. teloitukset väärin voi jokainen miettiä omassa päässään. Mitään niillä ei lienee voitettu kun olivat niin salaisia. Kait Viipuria koskeneet puolustussuunnitelman laatijatkin olisi pitänyt sitten teloittaa?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000020490235
"Prikaati koottiin Lavolaan ja siinä oli satoja upseereja, jotka eivät olleet pakokauhun vallassa ja hoitivat tehtävänsä..".
Eivät hallinneet sodankäynnin alkeitakaan - eivät osanneet ottaa huomioon, että rintama sodassa on molemminpuolin ja järkeä tulee käyttää, että ei miehiä tapateta turhaan - vetäydytään ENNALTA taktikoituille linjoille. Sellaista on ALKEET!
Näin Seurassa:
"Mihin he katosivat?
Huhtiniemessä mahdollisesti teloitettujen arvellaan suurelta osin olleen Viipurista kesäkuussa 1944 epäonnistuneesti taistelleen 20. prikaatin miehiä.
Epäilykseen on selkeä syynsä. Tuoreimpien tilastojen mukaan 20. prikaati menetti Viipurissa 19 miestä kaatuneina ja 101 haavoittuneina.
Muutaman tunnin kestäneessä taistelussa KATOSI LISÄKSI 419 MIESTÄ, JOTKA LÄHES KAIKKI JULISTETTIIN MYÖHEMMIN KUOLLEIKSI.
Lopullisesti kadonneiden lukumäärä on käsittämättömän suuri kaatuneiden määrään verraten. Mitä heille oikein tapahtui"
http://www.seura.fi/
Murha ei vanhene koskaan.
vetäydytään ENNALTA taktikoituille linjoille. Sellaista on ALKEET!
Missäköhän linjoilla nämä karkurit olisivat vastarintaan ryhtyneet. Tornionjoella olisi ehkä ollut jo liian myöhäistä.
Kyllä sellainen on raukka, joka jättää kaverinsa taistelemaan elämästä ja kuolemasta ja itse pötkii pakoon.
Jos nämä vainajat todetaan 1944 karkureiksi, niin takuuvarmasti niistä tehdään sankareita, kuten aikoinaan käpykaartilaisista ja desantteina Suomessa toimineista kommunisteista.