Tyttömme on nyt 3kk vanha ja päiväunet ovat kadonneet jonnekin. Ennen nukahti rinnalle ja nukkuin jopa 2 tunnin unia päivisin. (yöt nukkuu sitten kyllä hyvin) Nyt jättää syönnin "kesken", ettei vaan nukahtaisi ja kitisee sitten, kun on niin väsynyt. Haluaa ensin syliin, sitten on vähän aikaa sitterissä, sitten lattialle ja tätä rumbaa jatkuu yleensä koko päivän. Ei rupea olemaan vähääkään yksin, vaan heti, kun kääntää edes selän tytölle, alkaa kitinä. Tällä hetkellä kämppä kuin pommin jäljiltä, kun ei ehdi mitään tekemään tytön huomionkipeyden takia. Kaiken lisäksi vielä ikeniä kutittaa (lisäaihe itkuun), vissiin hampaita kohta tulossa. Onko muita (ollut) samassa tilanteessa? Mitä olette tehneet? Kuinka saan päiväunet takaisin, vai saanko?
Mihin katosivat
päiväunet?
3326
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
...älä siis murehdi, menee ohi. maailma alkaa oleen liian mielenkiintoinen paikka ja se vie hetkeksi nukkumiselta huomion =)
Meilläkin 3 kk ikäinen, jonka päiväunet ihan rumbaa... Kauheesti pitäis olla vain sylissä tai seurustella. Alkaa kai ympäristö kiinnostaa ihan uudella tavalla. Kaikki on näille pienille uutta ja ihmeellistä. Parhaiten onnistuu meillä nyt, kun huomaan että alkaa vähänkin väsyttää, niin puen ulkohaalarin päälle ja menen parvekkeelle heijaamaan uneen. Siis ihan sylissä. Tiedän, että olen lähtenyt aivan järjettömään savottaan kun nukutan sylissä, mutta aikansa kutakin. On se vanhempikin lapsista oppinut itsekseen nukahtamaan, vaikka hänenkin kanssaan on kaikki kommervenkit tullut kokeiltua...
Meillä ainakin on tollaista vastaavanlaista kun teilläkin, kun vauva jostain syystä pääsee sellaseen yliväsymyksen kierteeseen, niin sitten vaan kitistään eikä millään nukahtaisi. Se täytyy vaan saada jotenkin katkastua ja saada vauva unille jollain tavalla. Joskus voi auttaa vaikka pitkä vaunulenkki tai autoajelu. Siitä yhdestäkin hyvästä nukkumisesta (voi) alkaa kierre parempaan suuntaan. Jaksamista jaksamista :o) t. kohtalotoveri