Olen 23 vuotias, kolmen pienen lapsen äiti. Vanhin 5v. Lasten odotus ja vauva ajat ovat oleet rankkoja paniikkihäiriöni ja syn. jälkeisen masennuksen takia. Nyt olen eroamassa alkoholisti miehestäni ja yllätys yllätys huomasin juuri olevani raskaana! Ei riitä että potisin erotuskaa, vaan nyt painin myös abortti, vai eikö abortti asian parissa. Pelottaa kumpikin vaihtoehto. Pelkään että jos teen 4 lapsen en jaksakkaan. Nuppi sekoaa, masennun, väsyn jne... Toisaalta pelottaa aborttikin. Kamalaa repiä se sisältäni... : (
Olen hukassa tässä elämässäni. Kuinka löydän ratkaisun?
Olen hukassa tässä elämässäni. Kuinka löydän ratkaisun?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vaihtoehtojahan on monia. Voit esimerkiksi synnyttää lapsen ja antaa sen hoitoon siksi aikaa kunnes itse jaksat pitää siitä huolta. Tai voit synnyttää lapsen ja katsoa josko pystyisit itse huolehtimaan siitä ja etenemään elämässäsi. Yksi vaihtoehto on myös tietenkin suorittaa mahdollisimman nopeasti abortti, sillä mitä aikaisemmin tämä tehdään sitä vähemmän sikiössä on "ihmisyyttä", jos ymmärrät mitä tarkoitan. Lapsia synnyttäneenä naisena kuitenkin ymmärrät mitä menetät ja toisaalta mitä saavuttaisit abortilla. Onko se oikea vaihtoehto juuri sinulle? Sitähän ei kukaan osaa sanoa.
Mutta kannattaa miettiä huolella asiaa ja jutella vaikka jonkun läheisen kanssa. Myös psykologille on mahdollista päästä tai voit ottaa puhelimitse yhteyttä auttajiin:
http://www.mielenterveysseura.fi/sos-keskus/valtakunnallinen.asp
Päihdeongelmaisten omaispuhelin
(Suur-Helsingin Valkonauha ry.)
puh. (09) 407 189
Väestöliiton Perheverkon neuvontapuhelin pikkulasten vanhemmille
puh. (09) 6127 102 (ma klo 10-11.30 ja ke 13-14.30)
Apua ihmissuhdekriiseissä ja -ongelmissa. Perheverkon hoitajat päivystävät numerossa ja vastaavat lasta suunnittelevien ja odottavien parien sekä pikkulapsiperheiden arkeen liittyvissä kysymyksissä.
Perheverkon sähköpostiosoitteesta [email protected] saat nopeasti ja henkilökohtaisesti moniammatillisen työryhmän vastaukset lasta suunnittelevien ja odottavien parien sekä pikkulapsiperheiden arkeen liittyvissä kysymyksissä.
Vaikka päätyisitkin aborttiin, niin on tärkeää että juttelet osaavien ammattilaisten kanssa asiasta, sillä muuten mieleesi jää turhan paljon kysymyksiä. Parhaiten tilannetta osaat arvioida toki itse, mutta mieti myös vaihtoehtoja pidemmällä aikavälillä kuin vain erotilanteessa. Miten näet elämäsi kymmenen vuoden päästä erosta?
Jos päätät pitää lapsen niin varmasti saat siihen tukea läheisiltäsi ja yhteiskunnalta. Mieti asiaa tarkasti.
https://www.secure-tukinet.net/
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/1haeapua/apua.html
Minulla on suurimpana ongelmana tässä juuri se että nimenomaan raskausaika on minulle henkisesti raskasta. Ilmeisesti ne hormonit. Mikään hormoniehkäisykään ei ole juuri siksi sopinut. Siksi adoptio tms ei tule kyseeseen. Pärjäisin ehkä 4 lapsen kanssa ilman odotusaikaa ja hormonien vaikutusta mielialaan. Pelkään vain että jos teen tämän lapsen en jaksa hoitaa edes niitä kolmea ensimmäistä. Vaarantaisin meidän kaikkien elämän. Nyt uskoisin kuitenkin joten kuten pärjääväni 3 lapsen yh:na.
Raskauden aikaisesta masennuksesta:
http://pregnancy.about.com/od/conditionscomplications/a/pgdepression.htm?once=true&
Masennus/ahdistuslääkkeistä raskauden aikana:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=lmh&p_selaus=4679
http://depression.about.com/cs/pregnancy/a/prozacpregnancy.htm
http://www.hus.fi/default.asp?path=1;28;824;2049;2265;2260;3437
http://www.poliklinikka.fi/terveysuutiset/&id=7035736
http://www.kotilaakari.fi/kotiklinikka/?y=2005&p=11&id=1319744
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lmh00141
http://www.healthyplace.com/Communities/Anxiety/women_13.asp
http://www.womensmentalhealth.org/topics/pregnancy.html
Voit kokeilla löytyisikö tietoa käyttämästäsi lääkkeestä (jos käytät sellaista) täältä:
http://www.nettineuvo.fi/nettineuvo/fi/07_Kysy_asiantuntijalta/07_Raskaus/index.jsp
Muitakin kohtalotovereita on:
http://www.mielenterveys-taimi.fi/taimikko/jutut/raskaus_ja_masennus.htm
http://www.verkkoklinikka.fi/keskustelut/
virkkeesi "voit synnyttää ja katsoa josko jaksaisit its pitää huolta" antaa suhteellisen vastuuttoman kuvan... lapsia ei tehdä kokeeksi, niistä pidetään huolta, ei yritetä pitää! ja varoituksen sana: jos lapsen antaa huostaan vaikka väliaikaisesti, tod.näk. et enää häntä takaisin saa. asia perustellaan lapsen kiintymisellä hoitajiin, mikä tottakin.
Tässä on taas yksi ylihuolehtija, joka yleistää noita asioita.. Sosiaalihuollon kanssa voi kyllä sopia asiasta ja varmasti ymmärtävät tuollaisessa tilanteessa jossa on kyseessä tavallinen ihminen jolla on vain vaikea tilanne, verrattuna narkomaaneihin, perheväkivallan tekijöihin tai alkoholisteihin.
Lisäksi et lukenut yhtään noita Ensi-ja turvakotien liiton palveluita, joissa missään ei oteta lasta pois äidiltä. Väliaikaisesti sijoittaminen tms. tukimuoto voi kuitenkin auttaa äitiä ja tuohon ei äidillä nyt sitten edes kyseessä ollutkaan, vaan raskausajan mielenterveyden ongelmat.
Mietihän tarkoin jaksatko??minä olen 4lapsen yh,ja rankkaa on ollu.mut sen silti voin sanoa et päivääkää en pois vaihtaisi!et jos vain tuntuu et jaksat niin unohda abortti!
...Mä voin hyvin kuvitella tilanteesi, itsellänikin on 3 lasta. ....Tässä vaan taannoin olen tehnyt parisenkin kertaa raskaustestin, olettaen et olisin jälleen pieniin päin.. Katsonut testin lähes peläten. Meillä on se tilanne eri, ettei ole eroa vireillä, mutat mies ei voisi enään kuvitella mun raskausaikaa (joka oli aika kamalaa aikaa Molemmille), saati että meille tulisi 4 lapsi. Siksi pelkään..
En itse pysty käyttämään Hormonaalisia ehkäisy menetelmiä, ja kohtuni on ns 2 sarveinen, sydämen mallinen jonka vuoksi edes tavan kierukka ei ole passeli. Vaihtoehdoiksi jää siis ei niin miellyttävät kortsut.
Asiaan.... Mitenkä sun edelliset raskaudet ovat edenneet? Mietin et jos ei niin sietämätöntä ole ollut, niin kykenisit tekemään uuden tulokkaan. Tosin voin vain kuvitella mitä se tulisi olemaan yksin 4 lapsen kanssa, varsinkin kun yksi on vauva. ....Mutta se vauva-aikakin on rajallinen. Nyt itse äimistelen mihin se äitin kitisevä pien poikavauva onkaan kadonnut, kun vastahan se syntyi :) Poika on siis edelleen vauvaksi luettavien kirjoissa, mutta niin itsenäinen touhuilija et välistä saa ihmetellä missä poika, kun ei näy jalkojen juuressa.
Millainen on mahdollinen tuiverkosto? Appivanhemmat, omat vanhemmat? Olisivatko he mahdollisesti halukkaita auttamaan pahimman yli? Lähinnä miettisinkin käytännön asioita. 5 vuotiaasi aloittaa pian eskarin, ja kohta jopa koulunkin niin se oslataan taas auttaa keskittymään muihin lapsiin hetkellisesti paremmin. Meillä aloitti tytär koulun juurikin raskausaikanai jolloin odotin toista lastani, ja kieltämättä se antoi hiukan voimia raskausaikana, kuten myöhemminkin kun vauva syntyi.
Aborttiha on se viimeinen, enkä yhtään epäile ettetkö miettisi vauvan pitämistä, mutta ilman toimivaa tukiverkostoa se varmasti olis hankalaa, muttei mahdotonta.
Vaikea tilannehan tuo on, mutta jos todellakin haluaisit pitää lapsen niin apua kyllä löytyy. Olen samaa mieltä Carolinan kanssa siitä, että lasten kasvaessa tilanne helpottaa. Viisivuotias menisi todellakin varmasti kohta esikouluun, entäpäs nuoremmat? Jos lapsesi ovat päiväkodissa niin voit keskittyä nuoremman hoitamiseen kotona ja yrittää levätä tällöin (vauvahan nukkuu paljon verrattuna taaperoaikaan, jolloin vilistään energisesti ympäri asuntoa ;-). Päiväkotiinhan sinulla on oikeus laittaa lapsesi, vaikka jäisitkin kotiin hoitamaan lasta. Jos olet työelämässä niin voit myös palkata kotiin hoitajan äitiysloman jälkeen, sillä sekään ei ole enää hirveän kallista. Tällöin voit ikään kuin kerätä "akkuja" lastenhoitoon kotona.
Ensi- ja turvakotien liitolta löytyy todella paljon apua sinun kaltaisissasi ongelmissa olevalle äidille. Mm. jos et koe pärjääväsi yksin voit muuttaa lasten kanssa Ensikotiin tai Ensi- ja turvakotiliiton vuokra-asuntoihin, joissa on mahdollisuus saada enemmän tukea kuin kotona. Vähemmän dramaattinen on Alvari-työmuoto,jossa liiton työntekijät toimivat yhdessä vuoden tai kahden verran tai Baby blues-palvelu. Jos yksin synnyttäminen pelottaa, niin liitolta saa myös doulan-eli avustajan synnytykseen (näitähän käytetään muutenkin tänä päivänä paljon). Tenavatupaan voit myös jättää lapsen hoitoon jos kaipaa omaa rauhaa.
Tutustu näihin palveluihin sivuilla:
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/
asiasta vaikka neuvolassa. Taloudellisesti kykenet selviytymään, kaikesta kunnalisesta hoidosta ym menee minimimaksu ja miehesi on elatusvelvollinen/valtio maksaa.
Masennuksen voi voittaa jos käy hyvin asein sen kimppuun heti kun se havaitaan.
Kuulostat vastuunkantajalta, eli uskoisin että saat aikamoisia syyllisyyden tunteita abortista.
Toisaalta hyvin voiva äiti painaa aika paljon vaakakupissa, mutta sostoimesta voit saada esim tukiperheen, jonne lapset voivat tarvittaessa mennä hoidettavaksi.
Rohkeutta, luota yhteiskunnan apuun ja viranomaisiin, teet kuin päin vain!