Teen tässä kasvatustieteen tutkintoa valmiiksi, josta pitäisi vuonna 2008 valmistua. Olen kuitenkin nyttemmin huomannut tämän filosofis-psykologisen ja muun yhdistämisen olevan minusta ärsyttävää ja turhauttavaa diibadaabaa. Olen siis mahdollisesti väärällä alalla..?
Lääkärin ammatista olen aina ollut kiinnostunut, mutta sen eteen en ole uskaltanut vielä tehdä mitään. Onko muita samoissa kantimissa olevia ihmisiä saitilla? Jos aloittaisi nyt pikkuhiljaa, niin tsäänssejä saattaisi olla 2008-2009 päästä lääkikseen. Vai onko toiveajattelua. Ikää kyllä silloin jo kolmissakymmenissä, eikä työelämää merkittävästi takana. Aloitan siis toisin sanoen nollasta kemiat ym.
Tiedetään, olen varojen haaskaaja jne, mutta ei kiinnosta.Maksan tulevaisuudessa ilolla muidenkin opiskelut. (sanon nyt..)
Lääkärin ammatista olen aina ollut kiinnostunut, mutta sen eteen en ole uskaltanut vielä tehdä mitään. Onko muita samoissa kantimissa olevia ihmisiä saitilla? Jos aloittaisi nyt pikkuhiljaa, niin tsäänssejä saattaisi olla 2008-2009 päästä lääkikseen. Vai onko toiveajattelua. Ikää kyllä silloin jo kolmissakymmenissä, eikä työelämää merkittävästi takana. Aloitan siis toisin sanoen nollasta kemiat ym.
Tiedetään, olen varojen haaskaaja jne, mutta ei kiinnosta.Maksan tulevaisuudessa ilolla muidenkin opiskelut. (sanon nyt..)
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Jos aloittaisi nyt pikkuhiljaa, niin tsäänssejä saattaisi olla 2008-2009 päästä lääkikseen."
Jos aloittaisit nyt, niin mahdollisuudet päästä lääkikseen sinulla olisi syksyllä 2007.
Tsemppiä & lukuiloa!
Jos joudut ihan nollasta aloittamaan. Kannattaa myös vielä miettiä miksi haluaisit lääkäriksi.
Haluaisn myös hakea lääkikseen. Olen myös havainnut, että olen täysin väärällä alalla... Ainoa mikä mietityttää on juuri se, että kannattako enää hakea/lähteä opiskelemaan lääkikseen näin vähän alle kolmekymppisenä? Edellisestä tutkinnosta en saa mitään hyväksytettyä, koska on niin eri alaa. Eli onko tämä typerä haave vai kannattaisiko sitä lähteä toteuttamaan? Kokemuksia? Ajatuksia?
Minäkin olisin valmistunut keväällä 2008 km:ksi ja luokanopettajaksi. Mutta ei kiinnostanut. Syksyllä 2006 alkoi uuden yo-tutkinnon lukeminen (alalta joka on aina kiinnostanut, mutta pelotti etteivät rahkeet riittäisi). Välillä vähän vituttaa, kun kaikki alkoi taas alusta, mutta hetkeäkään en ole katunut. Tuet loppuu ennen nykyisen tutkinnon loppuunsaamista, mutta ei Suomessa raitis, terve ihminen ilman kattoa ja ruokaa jää. Jos töitä ei löydy, niin jostain rahaa saa edes vähän.
Se harmittaisi, jos en olisi lähtenyt Sen Haaveen perään, vaan olisin jatkanut opettajatutkinnon loppuun. Olisin tullut lopulta hulluksi, vaikka lapsista pidänkin.
Minulla sama ala.Opepuolella siis, mutta ei kiinnosta.Taidan napata kurssit muista tiedekunnista ja ruveta suunnittelemaan kiinnostavampaa alaa..=)