Asiani on tälläinen. Olen 22 vuotias nuori nainen. Lähimmät ystäväni menivät 2 vuotta sitten naimisiin, sisareni meni vajaa vuosi sitten. Olen päivä päivältä yhä katkerampi oman elämäni suhteen kun minulla ei ole miestä. En jaksaisi nähdä ystävieni vauvoja ja kokoajan onnellisia pareja ympärillä. Olen ehkä tosi kateellinen, mutten voi kauheasti asiaan vaikuttaa.
Olen siis jo pitkään sinnitellyt näiden tuntemusten kanssa, ne ovat kuitenkin yhä entisestään voimistuneet.
Olen alkanut ´vähitellen vihaamaan omaa seksuaalisuuttani, sillä en voi sitä "käyttää" kun olen yksineläjä. Tästä sitten on tullut mieleeni, että miten ihmeessä voisin ilostuttaa itseäni ja jollain tavalla ehkä rakastaakin itseäni, sillä kaipaan kovasti rakkautta ja nyt en sitä saa mistää niinkun tahtoisin. Joten minulle on tullut sellainen ajatus et haluisin laihduttaa kamalasti ja vaipua vähän niinkun vauvan tasolle. Ja parasta olisi jos seksuaaliset halut katoiss myös, sillä ihan paskaa kaivata läheisyyttä kun ei kuitenkaan saa.
Mainittakoon et olen elämässäni aikaisemmin sairastanut vakavan masennuksen.
Olen siis jo pitkään sinnitellyt näiden tuntemusten kanssa, ne ovat kuitenkin yhä entisestään voimistuneet.
Olen alkanut ´vähitellen vihaamaan omaa seksuaalisuuttani, sillä en voi sitä "käyttää" kun olen yksineläjä. Tästä sitten on tullut mieleeni, että miten ihmeessä voisin ilostuttaa itseäni ja jollain tavalla ehkä rakastaakin itseäni, sillä kaipaan kovasti rakkautta ja nyt en sitä saa mistää niinkun tahtoisin. Joten minulle on tullut sellainen ajatus et haluisin laihduttaa kamalasti ja vaipua vähän niinkun vauvan tasolle. Ja parasta olisi jos seksuaaliset halut katoiss myös, sillä ihan paskaa kaivata läheisyyttä kun ei kuitenkaan saa.
Mainittakoon et olen elämässäni aikaisemmin sairastanut vakavan masennuksen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
vielä 22-vuotiailla on lapsia, ei ainakaan minun tuttavapiirissäni. Mutta nyttemmin on tullut itselleni samoja tuntemuksia, olen 27. Yritän muistaa, millainen olen ollut hyvinvoivana ja pitää siitä kiinni.
Ehkä nyky aikana pitää paikkansa, mutta on se vaan jännä että minun tätini on saman ikäinen kuin minä, joten siitä voi melkeen miettiä että kuin nuorena sitä on aloteltu tai että kuin vanhana vielä pinnistellään.
monin tavoin: hellimällä, suomalla jotain pientä kivaa, kehittämällä henkistä puolta, treenaamalla kroppaa. Rakenna itsestäsi tervettä, hyvinvoivaa naista. Käy leffoissa, konserteissa.
Miks sä valitat? Kaikihan ois avoinna, senkun otat kiinni mahdollisuuksista.
Miks et harrasta miessuhteita? Lyhyitäkin? Saattas se oikea tulla vastaan.
Minä sun iässäsi bailasin ja hummailin, vaihdoin kaveria usein.
Nauti nuoruudestasi äläkä valita. Elämää pitää elää, ei yrittää sitä hallita tai varsinkaan olla happamana "onnekkaampien" takia. Iloitse ystäviesi onnesta ja osallistu heidän onneensa.