Olenkohan normaali, kun en tunne kateutta ? En todellakaan muista moista olotilaa itsessäni. Jos joku ystäväni on esim. voittanut tai saanut jotain ihanaa itselleen, olen vain aidosti onnitellut ja ehkä toivonut, että minullakin olisi ehkä yhtä hyvä tuuri joskus. Mutta aidosti kateutta, en muista tunteneeni koskaan. Se on kyllä erittäin hyvä ja helppo olotila itselle! Ja usein mietin, miksi ihmiset ovat niin kateellisia toisilleen ? Siinähän menee märehtiessä omaa surkeuttaan, ehkä omat mahdollisuudet ohi suun. Ja onni kiertää kaukaa.
En ole kateellinen koskaan!
Onkohan se normaalia ?
7
882
Vastaukset
- luu
luultavasti olet kateellisempi kun itse uskallat myöntää...ehkä sinun kateutesi ilmenee enemmän esmes päänsärkynä tai jonain muuna ruumiillisena oireena - kenties muutkin tunteesi tulee ulos samaan tapaan.....
en usko että on olemassa sellaista ihmistä joka ei olisi koskaan katellinen kenellekään- !!!.
Iloitsen ja nautin siitä mitä minulla on, enkä sure sitä mitä minulla ei ole. Jos jollakin on jokin asia paremmin, niin voihan olla ja onkin vastaavasti jokin asia vastaavasti paremmin minulla. Jos jollakin on tolkuttomasti rahaa, niin tuskinpa ne siirtyvät tililleni vaikka olisin kunka kateellinen tahansa!!
- blueman
ei kateutta tunneta täälläkään.. toi toistamieltä oleva kuuluu siihen valtaväestöön, joka ei edes osaa kuvitella elämää ilman kateutta. Näinhän se tietenkin on, miten ymmärtää, jos ei ole koskaan itse kokenut. En tiedä mistä tämä kateettomuus johtuu, olisko me lapsena pudottu pää edellä liian monta kertaa?
Mut tosissaan, jos joku saa jotakin, niin vilpittömästi onnellinen hänen puolestaan. En osaa edes ajatella, että toisen onni häiritsisi minua. Toki oma epäonni häiritsee, mutta ei sitä koskaan suhteuta muihin. - Lisa.J.
sitten mäkin oon epänormaali.
Joo, en ole tosissaan koskaan ollut kateellinen (?).
Korkeintaan joskus kiukkunen jostain sellaisesta kun joku muu jättää tekemättä jotain ja mä joudun sen tekemään toisen puolesta, vaikka ittellä olis kädet täynnä hommia, mutta se onkin sit vaan vitutusta eikä kateutta? ... vaikka samalla ajattelinkin, että no eipä oo kovinkaan reilua... - .. .. .. ..
Mäkään en usko siihen, että joku ihminen ei ois koskaan ollut kateellinen. Tietysti se riippuu siitä miten kateuden määrittelee. Täällä kateudella on näköjään pelkästään se negatiivinen merkitys. Mä esimerkiksi voin sanoa jollekin ystävälle rehellisesti et oon kateellinen sille jostain asiast joka sil on erityisen hyvin. Mut se ei tarkota et oisin jotenkin katkera asiasta.
Olemme joskus jutelleet asiasta erittäin hyvän ystäväni kanssa. Hänellä on ihana aviomies ja kaksi suloista lasta ja olen joskus kateellinen hänelle siitä. Hän taas puolestaan on joskus kateellinen minulle kun vietän itsenäistä ja vapaata elämää sinkkuna. Mutta se ei tarkoita että kumpikaan haluaisi todella vaihtaa osaa toisen kanssa. Eikä kyseinen kateus ole millään tavalla katkeraa..
Joten siis miettikääpä uudestaan, ettekö todellakaan ole koskaan olleet kateellisia mistään asiasta? Kateus on vain tunne muiden tunteiden joukossa ja on ihan normaalia tuntea kateutta joskus. Kunhan sitä ei vaan päästä hallitsevaan asemaan.
Kateus ei ole pelkästään negatiivinen tunne!=)- MinäPä
Niin, itsekin mietin tuota kirjoitustasi, että onko kukaan todella ei-kateellinen koskaan kenellekään. En ole pitänyt itseänikään kovin kateellisena ihmisenä, vaikka sellaisiin olenkin törmännyt elämäni aikana liikaakin.. olen ollut yleensä vain niin vähään tyytyväinen enkä ole osannut toivoakaan niin paljon itselleni.. varsinkin nykyään, ehkä olin nuorempana kateellisempi mitä nyt.. mutta mä iloitsen pienistä asioista, pienistäkin onnistumisista. Jos olet muuten sinut itsesi kanssa ja osaat käsitellä myös kateuden tunteet katkeroitumatta, olet jo hyvällä tiellä parempaan olotilaan. Ilman kateutta eläminen on muuten paaaljon parempaa kuin kateuden katkeroittamana :).
- Lami
MinäPä kirjoitti:
Niin, itsekin mietin tuota kirjoitustasi, että onko kukaan todella ei-kateellinen koskaan kenellekään. En ole pitänyt itseänikään kovin kateellisena ihmisenä, vaikka sellaisiin olenkin törmännyt elämäni aikana liikaakin.. olen ollut yleensä vain niin vähään tyytyväinen enkä ole osannut toivoakaan niin paljon itselleni.. varsinkin nykyään, ehkä olin nuorempana kateellisempi mitä nyt.. mutta mä iloitsen pienistä asioista, pienistäkin onnistumisista. Jos olet muuten sinut itsesi kanssa ja osaat käsitellä myös kateuden tunteet katkeroitumatta, olet jo hyvällä tiellä parempaan olotilaan. Ilman kateutta eläminen on muuten paaaljon parempaa kuin kateuden katkeroittamana :).
En ole minäkään ENÄÄ kateellinen. Nuorempana ja kypsymättömänä olin. Ulkonäöstä, vaatteista, autoista, kodeista, miehistä, lapsista, kavereista, rahoista, materiasta, luonteista ja jopa toisten olemuksista. Kaikki oli niin jotenkin hienompaa muilla kuin itsellä. Mulla ei ollut kavereita, no ei ihme, jos olin niin ärsyttävä valittaja ja jatkuvasti kateellinen muille.
Perin nuo kaikki ajattelumallini äidiltäni. Maailman katkerin ihminen, kateellinen kaikesta.
Enää en ole yhdellekään ihmiselle kateellinen. Minulla ei ole paljoa omaisuutta, ei lukaalia eikä upeita huonekaluja, kuljen halvoissa vaatteissa ja käyn kampaajalla vain pari-kolme kertaa vuodessa. Olen lihonutkin vuosien saatossa todella paljon.
Mutta mitä minulla sitten on?
Enemmän kuin olen koskaan uskaltanut toivoa, enemmän kuin olen pyrkinyt itselleni saavuttamaan.
Minulla on upea aviomies, joka seisoo rinnallani vaikka viimeisessä tuulenpuuskassa, jossa kaikki muut kaatuvat. Hän rakastaa minua tällaisena kuin olen, eikä odota minulta yhtään enempää.
Minulla on 2 tervettä ja suloista lasta. Niin kultaisia ja tärkeitä, taivaan isän paras lahja minulle. Tekisin mitä vain näiden pienten puolesta, taistelisin vaikka hautaan asti, että näillä olisi kaikki hyvin. Ja olen myös saanut kuulla lapsiltani, että olen maailman paras äiti juuri heille, eivätkä he haluaisi minua menettää. Kertovat rakastavansa minua. Keltään muulta en olisi näitä ihmeitä saanut, eikä kenelläkään muulla näitä lapsia ole.
Minulla on koti, jossa on hyvä olla. Ei sellainen, joka oli toiveissani pikkutyttönä, mutta juuri meille sopiva, sopivan kokoinen ja hintainen. Tuntuu kodilta, enkä tätä ikinä myisi pois. Minä ja perheeni viihdytään täällä. Kotiin on aina kiire tulla.
Miksi ihmeessä olisin kenellekään kateellinen, kun ei kukaan tekisi minua onnellisemmaksi? Olen kaikin puolin tyytyväinen tähän tilanteeseen, jossa ruokaa on aina kaapissa ja on meillä jopa kaksi autoa käytössä. Laskut on saatu hoidettua ja lainat maksettua. En ole päässyt ulkomaanmatkoille, mutta onko paikalla mitään väliä, kunhan saa viettää aikaansa rakkaittensa kanssa? Joskus käydään huvittelemassa, ulkona syömässä, elokuvissa, huvipuistossa jne., ne on niitä suuria juhlahetkiä koko perheelle.
Joo, olen kuullut että minulle on joku kateellinen. No, minä en siitä ylpisty. En ole syntynyt kultalusikka kädessä, eikä hopeiseltakaan ole tarjottu. Me ollaan kaikki samanarvoisia kaikesta huolimatta, eikä mitään täältä mukaansa saa. Tärkeintä on elää hetkessä, ja pitää huolta siitä, mikä on meille itsellemme kaikista arvokkainta. Toiselle se on hieno auto, toiselle talo, mutta minulle se on perhe. Vaikka talot sortuisi ja autot romuttuisi, ulkonäkö menisi ja rahat loppuisi, olisi minulla kuitenkin nuo kolme rakkainta.
P.S Minulla on nykyään ystäviäkin, vaan ei yhtään vihamiestä :) Olen oppinut antamaan jokaiselle ihmiselle oikeuden olla sellainen kuin on.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
24h Kirppis
Olen muuttamassa paikkakunnalle ja mietin olisiko tälläiselle liikkeelle tarvetta alueella?123836Kerotakaa joensuun kontiolahden paiholan laitoksesta jotain
Mun kaveri joutuu paiholan laitokseen nyt lähi aikoina niin voisko ihmiset kertoa minkälaista siellä on tarinoita jne ja293198Suomessa eletään liian pitkään
"Ihmisten on kuoltava" Asiantuntija varoittaa: Suomi ei ole valmis siihen, että niin moni elää pitkään: ”Kaiken täytyy2913135Deodoranttiteollisuus
Annan ilmaisen vinkin. Kyseinen teollisuus voisi alkaa valmistaa kuolleen ruumiin hajua. Olisi varma hittituote, ainakin82030- 2531828
Voitaisko olla kavereita?
Haluaisin aloittaa puhtaalta pöydältä sinun kanssasi, tabula rasa. Minä lopetan sinun perääsi haikailun, ja sitten sinäk81757Martinan mies on Suomessa.
Siellä se on Martinan instassa ja täällä on jo ero tullut. Voi että kun huvittaa...2301408- 801375
Maistaisitko sinä näitä valmisruokia?
Terhi Kinnari ja Kinnarin tila voitti Suomalainen menestysresepti -kisan. Makuja Kinnarin tilan kaurapohjaisissa aterioi421169Rukoilimme Länsimuurilla 2000 vuoden jälkeen, Jumalamme oli antanut meille kaiken takaisin
Western Wall, In our Hands. 55th Para. https://www.youtube.com/watch?v=u4BJAppyCSo https://en.wikipedia.org/wiki/55th_81123