1. miksi erosit vl-uskosta
2. mitä menetit
3. mitä uutta parempaa sait tilalle
4. jos olet erotettu, haluaisitko palata vai koetko erottamisen myötä saaneesi jotain parempaa tilalle
2. mitä menetit
3. mitä uutta parempaa sait tilalle
4. jos olet erotettu, haluaisitko palata vai koetko erottamisen myötä saaneesi jotain parempaa tilalle
Vastaukset 67
Vanhimmat
1. Maailmanrakkaus valtasi sydämeni
2. Menetin elävän uskon sydämestäni
3. En mitään, pikemminkin päinvastoin, vaikka toisin luulinkin!
4. Minua ei ole koskaan erotettu ja haluan palata takaisin jos Jumala vielä suo parannuksen armon
Sano SRK-lainen tälle "epäuskoiselle ystävällesi", että hankkiutuu äkkiä takaisin maailman ainoaan oikeaan joukkoon ennen kuin myöhäinen hänetkin saavuttaa ja ovet katua vastaan suljetaan sekä vuoret palavuudesta sulavat. (kaanaan kieltä)
tässä on yksi juttu mikä haiskahtaa... että kyseessä ei ole henk.koht. vastaus vaan keksitty juttu... oletteko toiset samaa mieltä?
kuullut. Tämä tulee ilmi monesti, jos keskustelee uskonsakieltäneen kanssa ihan henkilökohtaisesti ja LUOTTAMUKSELLA.
ei palaa, jos kerran katuu eroaan? Kysynpä vaan?
sama
Ei tämä nyt niin vaikeaa ole, Jumala antaa anteeksi, sinun jos kenen se pitäisi tietää. :)
Ja seuraavan kerran kun provoilet, niin kirjoita vähemmän ilmiselvä. :)
1. Kun aloin tustustua itse raamattuun huomasin vl-opin paikkansapitämättömäksi
2. Tuli mahdottomaksi olla tuomarin paikalla lajittelemassa ihmiset helvettiin tai taivaaseen. Vain Jumala tuomitsee. Ensimmäiset tulevat viimeiseksi ja viimeiset ensimmäiseksi. On mahdollista ettö vl:t jotka jo täällä ajassa pitävät jalkaa ovenravossa keretäkseen ensimmäisenä taivaaseen löytävätkin itsensä viimeisenä.
3. Tuli mahdottomaksi ajatella että ajallinen oma elämä pitää tuhota rauhanyhdistysläisyyden vuoksi. Löysin rakkaan vaimon liikkeen ulkopuolelta ja uskonto kieltää rakastumasta tai avioitumasta toisen kristityn kanssa.
4. Elämäni on onnellista ja tasapainoista kun turva on Jumalassa ja Jumalan sanassa eikä ajallisen joukon mielivaltaisissa ja horjuvissa säädöksissä.
5. Olen onnellinen kuinka suuri on ollut Jumalan rakkaus omiaan kohtaan. Sanoma Jeesuksesta Kristuksesta on kiirinyt maailman ääriin ja hän pelastanut valtakuntaansa miljardeja uskovia ihmisiä.
6. On ihana asia tuntea kristittyjen rakkautta veljien ja sisarien kanssa ilman että väliin on vedetty RY:n tuomioviiva.
Hieno kommentti.
1. Minua kiusattiin seuroissa ja raamattuluokassa ulkonäköni vuoksi.
2. En menettänyt mitään
3. Sain tilalle uskoni hyvään Jumalaan ja siihen, että kelpaan tällaisena kuin olen.
4. Minua ei siis erotettu, mutta en todellakaan halua palata takaisin. Sain niin paljon parempaa tilalle, sainhan kokea uskomisen ilon!
1. En voinut sydämestäni ja vilpittömästi uskoa kaikkeen siihen 'totuuteen' jota seuroissa ja kanssapuheissa saarnattiin, en halunnut olla ns. tapauskovainen. Mm. ihmisen kaksijakoisuus, ehkäisy, uskottomien elämän 'arvostelu' olivat asioita jotka tekivät mieleni surulliseksi. Mielestäni usko on kuitenkin iloinen asia tai pitäisi olla.
2. Käytännöllisesti katsoen en mitään. Ystäviä minulla ei ollut joten en heitäkään menettänyt. Keittiö-, siivous-,kerho- ja leirivuoroista sain 'vapautuksen', mutta niitä en koe menetyksenä. Uskon ja luotan yhä Jumalaan, hän on lähelläni ja ainut turvani.
3. Ystäviä´, jotka välittävät, ottavat yhteyttä, haluavat kulkea vähän matkaa kanssani jakaen ilot ja surut. Viikkoani eivät tahdita tietyt päivät ja kellonajat, usko on sisälläni ilman kulisseja. Sain tunnolleni rauhan, sisäisen rauhan. Tässä minun on hyvä olla. Jumala näkee, kuulee, luotan hänen armollisuuteensa ja hyvyyteensä.
4. Erotettu? Enpä tiedä, ehkä olenkin. Mutta pääasiassa se kävi niin etten enää itse halunnut mennä rauhanyhdistykselle seuroihin em. syistä. Kyllä minua puhuteltiin, yksin kaksin niinkuin opetettu on. Eivät he sanoneet erottaneensa minua, no ehkä tein vielä silloin parannusta? mutta en ilmestynyt enää joukkoihin. niin no ehkä olen eronnut enhän ole muutamaan vuoteen jäsenmaksua maksanut. Miksi muuten ry toimii yhdistyslain mukaisesti, miksi kannetaan jäsenmaksua kuulumisesta Jumalan lasten joukkoon?
onko jäsenmaksu vielä kirkollisveron lisäksi?
sitten oli. nimellinen, mutta kuitenkin...
"Miksi muuten ry toimii yhdistyslain mukaisesti, miksi kannetaan jäsenmaksua kuulumisesta Jumalan lasten joukkoon? "
Koska ry (rekisteröity yhdistys) on ainoa laillinen tapa organisoida tämän mittakaavan toimintaa ilman varsinaista omistajaa. Ei siinä taivaspaikasta ole kysymys, vaan siitä että yhteisö voi omistaa tontin ja toimitalon, voi maksaa matkakuluja vieraileville puhujille ja palkkoja sähköasentajille, putkimiehille jne. Jotta voi harjoittaa laillisesti varainhankintaa, jota mm jäsenmaksut ovat.
Rekisteröity yhdistys on ainoa yhteisömuoto, jonka tarkoitus on olla tuottamatta voittoa. Siksi ry. Jäsenyys taas ei ole avoin siksi, että sillä turvataan yhteisö ulkopuolisita hyökkäyksiltä. Jäsenyyteen tarvitaan siis suosittelija. Ajatelkaa, jos vaikkapa Lahdessa, jossa esikoisia on paljon, paljon enemmän kuin vl:ia, e:t päättäisivät avoimen jäsenyyden turvin "vallata" ry:n. Vuosikokouksessa olisi mielenkiintoista. Enemmistöpäätöksellä kaikki luottamustoimet siirtyisivät essujen haltuun, ja kaikki ry:n omaisuus yms.
Olemme maailmassa, mutta emme maailmasta...
Kirkollisvero menee kirkolle. Jokaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä on lain mukaan oltava säännöt ja sääntöjen määräämät kokoukset, joissa sovitaan jäsenmaksun suuruus. En tunne rauhanyhdistyksen käytäntöä, mutta esikoisuudessa jäsenmaksu on todella pieni, eikä sitä ole pakko edes maksaa. Silti voi käydä kaikissa tilaisuuksissa.
On siis todella pientä mitä vaaditaan. Entä sitten seurakunnan ulkopuolella, mitä veroja perkele vaatii?
-tv ja sen katselumaksu n.1000€/vuosi
-viinat,huumeet ja kaljat sekä juhlat ravintoloissa ym:lla
-teatterit,oopperat, konsertit, elokuvat yms.
- korut,meikit,kampaamot, muodinmukaiset vaatteet, taulut ym.
-urheilukilpailut,joukkuepelit jne.jne...
Ei ole halpoja liput näihin mihinkään tilaisuuteen, eikä ole halpaa itsensä ja kotien laittaminen niin, että se kelpaa tälle maailmalle. Kristityn EI TARVITSE pistää rahojaan mihinkään näista, joten pienen jäsenmaksun lisäksi voi uhrata jonkun rovon kristillisyyden eteenpäin viemiseksi. Kuitenkin saamme kristillisyyden kautta niin paljon.
kyseessä on vapaaehtoinen ns. kannatusmaksu.
Itselläni on ry:n jäsenmaksu monesti jäännyt ihan vain unohduksen takia maksamatta eikä minua sen vuoksi ole erotettu, vaikka yhdistyssäännöt sinänsä varmaan siihen oikeuttaisivatkin.
"Ajatelkaa, jos vaikkapa Lahdessa, jossa esikoisia on paljon, paljon enemmän kuin vl:ia, e:t päättäisivät avoimen jäsenyyden turvin "vallata" ry:n. Vuosikokouksessa olisi mielenkiintoista. Enemmistöpäätöksellä kaikki luottamustoimet siirtyisivät essujen haltuun, ja kaikki ry:n omaisuus yms."
Vaikka rauhanyhdistys vääryydellä vei monet rukoushuoneet 1900-luvun alussa, ei esikoiset ole kostamassa. Jumala on siunannut seurakuntaansa. Uusia rukoushuoneita on rakennettu jatkuvasti ja vanhoja on korjattu ja laajennettu, koska Jumala lisää seurakuntaa ja autuaaksi tulevia joka päivä.
Vai on teillä vierailevia tähtiä, joille täytyy maksaa matkarahoja? Meillä on raamatullinen lähetystoimi. Lähetysmiehet kulkevat kaksin ja kaksin pyydettyinä ja lähetettyinä. Heille ei tarvitse maksaa matkarahoja, se hoituu rakkauden kautta. Kristillisyys on aina kulkenut eteenpäin parannettujen varoilla, jotka Jumala on hyvin siunannut.
Nyt ymmärrän nämä erottamiset ry:stä. Syy on ettei valta siirtyisi vain epätoivottuun suuntaan.
Nehän olivat puhtaasti enemmistöpäätöksiä silloin 1900-luvun alussa, ei siinä mitkään kostamis- tms. toimenpiteet olisi mitään auttaneet!
On jossain päin käynyt toisinkin päin: esim. Pohjois-Amerikassa vanhoilliset jäivät vähemmistöön 1970-luvun alun hajaannuksessa ja joutuivat perustamaan uuden yhdistyksen kirkkoineen päivineen.
On muuten joitakin "rauhanyhdistyksiäkin" mennyt vl-liikkeen ulkopuolelle, esim. Vaasassa, jonka nykyinen rauhanyhdistys on perustettu niinkin myöhään kuin 1943.
Lisää esimerkkejä: Ylitornion Kr. kansanopisto meni ns. pappislinjalaisille 1960-luvun hajaannuksessa, samoin kuin Lestadiolainen ylioppilaskoti Helsingissä.
Enhän toki epäillyt ketään tai mitään. Perun kaikki esikois-viittaukseni.
Kehitän uuden teorian. Jossain kaupungissa on erityisen arvokkaalla tonttimaalla pieni ry. Paikalle haluaisi iso kauppaketju. Tämä järjestyisi helposti niin, että riittävän suuri määrä sen edustajia tulisi ry:n jäseneksi, ja vuosikokouksessa "anastaisi" demokraattisesti vallan. Sitten ry:n hallitus möisi tontin kauppaketjulle, joka purkaisi rakennuksen ja rakentaisi tilalle jotain mahtavaa.
Minä en eriseurojen tausta-asioihin puutu pitkällä tikullakaan. En epäile, en syytä. Sattui vain ensimmäiseksi esimerkiksi tuo, kun tunnen aluetta hivenen. Vaihda vaikka skenaariossani seuraavaksi kauppaketjun paikalle FC Lahden faniryhmä tai ammattiyhdistysliike tms häirikköporukka.
En tiedä, maksaako vaikka Torniosta Kouvolaan tuleva puhuja itse bensansa tai junalippunsa. Ry:llä on kuitenkin laillinen mahdollisuus maksaa esim tällaisia korvauksia. Korostan edelleenkin viestini esimerkinomaisuutta.
Puhuin siis vertauksin ;)
Yhdistykset säilyivät yhdistysläisten enemmistön hallinnassa. Ei ollut säännöissä, että toimitilat kuuluvat jällivaaralaisille...
oo pakko maksaa jäsenmaksua. itse en ole koskaan maksanut enkä edes kuulu mihinkään ry:een ja silti olen samanlainen uskovainen kuin muutkin. voin käydä seuroissa eikä kukaan kysele jäsenmaksujen perään. tai jos en laita kolehtia niin ei kukaan katso pitkään tai sano jotain. kaikki on vapaaehtoista. täysin. monilla on vain väärä kuva vl:sta.
1.Monet ovat itsekin eronneet, kun sukulaiset on erotettu.
2. Ystäviä on jäänyt, mutta ne muutenkin jättävät erotetut ja heidän perheensä. Eli ovatko he sitten oikeita ystäviä olleetkaan?
3. Elävän uskon esikoisten seurakunnassa sekä rakkaat ja uskolliset ystävät. Taivas on jo maan päällä ja kunnia taivas kuoleman jälkeen. Se on monista tämän maailman jättäneistä näkynyt, että he ovat menossa kunnian kirkkauteen. Heidän kasvonsa ovat loistaneet, silmät kirkastuneet ja joku on sanonut: "Näinkö paljon, näinkö paljon." On se ihmeellistä, että heikolla uskolla voittaa koko valtakunnan ja jo ensimmäinen näkeminen palkitsee kaikki matkan vaivat.
4. En todellakaan palaisi, vaikka mitä maksettaisi. On suuri ero elävän ja kuolleen välillä. Toivon vain, että entiset ystävät huomaisivat mihin pimeyteen heidät on eksytetty ja pidetään pimennossa, kun tuomitaan valkeus ja sen lähelle meneminen. Pelätään, kuten Laestadius sanoo, että kun kärpänen menee liian lähelle kynttilää, niin se voi polttaa siipensä.
Vastaan vain 4. kohtaan.
En halua palata. Vl-seurakunta oli minulle hengellinen äitini monia vuosia.
Sitten seurakuntaäidin mielisairaus, vaihdevuodet, tunnevammat tai luonnehäiriöt kohdistuivat minuun (ja moneen muuhunkin).
Sen takia hän vaati minua sellaiseen alamaisuuteen, kuuliaisuuteen ja lapseuteen, jonka tunsin itselleni tuhoisaksi. Kotoalähtö oli tuloksena tällaiselle tottelemattomalle.
Onko vl-seurakuntaäiti nyt jo terve? En ole vakuuttunut.
1. Voin erittäin huonosti vl:ien seurassa. En halunnut, että kaiken maailman sekopää-uskovaisilla on sananvaltaa elämääni.
2-3. Luopuminen oli valtava huojennus. Toisin kuin vl:ien piirissä mainostetaan, ns. epäuskoiset ihmiset ovat empaattisempia, usein luotettavampia ja positiivisempia kuin vl:lät.
4. Erosin itse. Ei tulisi mieleenkään palata.
saitko helvetti-tuomion kun lähdit? ja jos sait niin miten se annettiin?
Ei suoranaisesti tuomittu helvettiin, mutta sellaista tunteisiin vetoavaa "sinä nyt et olekaan enää uskomassa" yms. liturgiaa tuli jonkun aikaa. Pidän tosin vl:iin mahdollisimman vähän yhteyttä, koska kokemukset heistä ovat mitä ovat. Monen vuoden jälkeen olen yhä helpottunut päästyäni liikkeestä eroon.
olipas ihana kommentti. minäkin koin elämäni pahimmat ja ahdistavammat vuoteni vl:n tiukassa huomassa. nyt vapaa ja onnellinen ihminen. Olen samaa mieltä myöskin tuosta, että vl:t ovat kaksinaamaista ja kyttäävää joukkoa. Menee kotiäideillä hyvin päivät, kun seuraavat toisten menemisiä ja tulemisia; jospa vaikka pääsis ripittämään jostain... Erosin itse tuskallisesti, mutta takaisin en menisi enkä suosittele kenellekään normaalille uskovalle.
Mihin sinä päädyit? Jouduitko muiden uskovien joukkoon vai jätitkö Jumalan valtakunnan kokonaan taaksesi?
Tarkoitatko vähäisillä yhteydenpidoilla myös sukulaisia? Hylkäsivätkö he ja oliko heidän suhtautuminen samanlaista kuin ei-sukulaisten?
" 4. jos olet erotettu, haluaisitko palata vai koetko erottamisen myötä saaneesi jotain parempaaa tilalle "
Selvennystä ja vastausta:
Jälleen kerran tarkennan käsitystä, että erottaminen Ry:stä ei ole sama asia kuin erottaminen vl- uskosta, vai tarkoititko siis Ry:stä erottamista?
Ihmiset voivat erottaa yhdistyksistä omilla perusteillaan, mutta kukaan ei voi viedä toiselta uskoa, ei minultakaan.
Menetin Ry:stä lähdön jälkeen siihenastisen hengellisen kodin ja ystävät jne. Jäljelle jäi kuitenkin se tärkein, eli uskominen kuten siihenkin asti.
Vielä vastaus kysymykseesi, miten menee:
Oikeastaan ihan hyvin. Tämä nettikeskustelu on antanut minulle tosi paljon ja toivoa siitä, että vielä joskus samojenkin ihmisten kanssa saisimme vaikka laulaa yhdessä siioninlauluja.
Toivon, että henkiparannusten ja hoitokokousten myötä eksyneet saisivat palaamisen armon.
Hei sirkka, teit hyvän kysymyksen.
Tarkoitin sitä ry:ltä erottamista, mutta en ollut koskaan ajatellut niin pitkälle, että voihan vielä erottamisen jälkeenkin uskoa kuten vl. Eli tarkoitin siis vl-uskosta luopumista ry:ltä erottamisen myötä. Nyt voin tarkentaa, ensisijaisesti tarkoitin koko uskosta luopumista ja toiseksi erottamista ry:ltä.
Totta vie, jotkut ovat avioeronneet, mutta asuvat yhdessä.)
viestisi viimeistä lausetta: "Totta vie, jotkut ovat avioeronneet, mutta asuvat yhdessä.)"
Kyllä mielestäni on ihan eri asia, jos avioeroaa ja asuu sen jälkeen yhdessä kuin että eroaa uuteen oppiin menneestä Ry:stä, mutta pidetään sama, entinen usko.
Aiemmin laittamaani viestiin ei ole mitään oleellista lisättävää. Kysele, jos haluat jotain lisätietoa. Terveisin sirkka
"Kyllä mielestäni on ihan eri asia, jos avioeroaa ja asuu sen jälkeen yhdessä kuin että eroaa uuteen oppiin menneestä Ry:stä, mutta pidetään sama, entinen usko. "
Kyllä sitä on silloin jättänyt hyvästit koko uskolle, jos tällaisen valinnan tekee.
Oppi on sama, mutta me olemme erehtyväisiä ihmisiä, asiat tulee selvitää siellä missä ne sekavuudet on tapatunutkin, siis RY:llä-
Jos sitä on eri paikassa, sitä on eri uskokin.
Tarkoitatko, että jos eroaa ry:stä niin silloin jättää myös vl-uskon tai kaikki uskot?
Voisi kait uskoa kuten vanholliset silloin vanhaan hyvään aikaan kun LLL vielä eli. Nythän kaikki on toisin, ollaan sirtymässä lahkolaisiksi, jos ei jo olla?
jo vastasikin kaiken kattavasti.Kyllä nämä erottajat erottivat itse itsensä elävästä uskosta:jäivät vaan pelkkää röyhkeyttään itse asumaan häätämiensä uskovaisten hengelliseen kotiin.
Ja Pyhän Hengen pilkkaan syyllistyivät ryöstöretkillään! Peruuttamatonta.
"väkevät ryöstävät Jumalan valtakunnan itsellensä".
tarkoittavatko vl:t Jumalan valtakunnalla ry:tä vai vanhoillislestadiolaisia?
SRK:n miehet ja vl-saarnaajat niin väkeviä, että pystyvät ryöstämään Jumalan valtakunnan vain itselleen. Yrittävät kyllä ja rikoksen yrityksestä seuraa normaalisti rangaistus.
Millainen rangaistus mielestäsi seuraa, kun yrittävät varastaa Jumalan valtakunnan itselleen?
1.Lähdin, koska en voinut pitää oikeana vl-uskonkäsitystä.
2.Menetin yhteisöllisyyden.
3.Sain tilalle omantunnonvapauden.
Onko niin ettet ole löytänyt yhteisöllisyyttä muualta?
1. Ahdistava ilmapiiri, kastijako, syyllistäminen ja julmuus, pelottelu
2. En mitään, paitsi muutaman tuttavan, jotka eivät enää halua olla kanssani tekemisissä
3. Tuomitsemattoman uskon, ilosanoman, paremman henkisen hyvinvoinnin
4. En koskaan palaisi, mistään syystä
Kerroit ettei muutama tuttava halua olla kanssasi missään tekemisissä. Ovatko he kertoneet syytä siihen? Kaipaatko heitä?
vastata?
1)Alkoi pelottamaan, että jos tuossa opissa joutuisin taivaan portille, ei kunnian kukko laulaisi. Omasta opista oli tehty Jumalan usko.
2)Tätä vastausta mietin pitkään. En tunne menettäneeni mitään. Yhdistyksellä oli silloin aika kyräilevä ilmapiiri. Lähtö oli tavallaan helppo.
3)Myönnän kuitenkin, että peloissani lähdin. Mutta yllätyin. Aika nopeasti sain oikeita ja luotettavia ystäviä, joille saatoin puhua uskon asioista, eivätkä he kampittaneet. Elämä on ollut onnellista ja "ilma raikaista".
4)Minua ei siis suoranaisesti erotettu. En hetkeäkään ole kuvitellut palaavani.
Olet selvinnyt ilmeisen hienosti. Jäitkö kuitenkin uskovien "kirjoihin"? Lähdit peloissasi, mutta mitä pelkäsit?
1.En osannut elää siitä uskosta
2.En koe menettäneeni mitään
3.Asioitani ei seurata kuten yhteisöissä on helposti tapana, haluan elää omaa elämääni
4.Omasta tahdostani lähdin.
se ahdistavaa sinulle? Kytättiinkö liikaa ja puututtiinko henk.koht. asioihin? menetitkö ystäviä vai olivatko he edes ystäviä?
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/laestad2.html
1. Erosin kun lopulta sain myönnettyä itselleni, että en voi jakaa seuroissa opetettua oppia. Kyseessä ovat siis monet epäjohdonmukaisuudet joista täälläkin keskustellaan jatkuvasti. Vähäisin niistä ei ole oppi siitä kuinka "Herran henki lepää pohjanmaalla" ja vain vl-uskoiset pelastuvat.
2. Turvallisen tuntuisen talostelun samanhenkisten ihmisten joukossa. Jotkut tuttavat ovat etääntyneet.
3. Vapauden muodostaa itse mielipiteeni asioista.
4. En haluaisi palata.
ensisijaisesti:
1) Vl-herätysliikkeen Raamatun vastaiset opit
vai
2) Vl-herätysliikkeen ahdistavat ja ihmiselämälle vieraat säännöt?
Syynä olivat epäjohdonmukaiset ja itse tehdyt opit. Säännöt eivät minua paljon häirinneet, pidän muutenkin aika askeettisesta elämästä.
Olisi kiva kuulla esimerkkejä, mitä ja millaisia epäjohdonmukaisia ja itse tehtyjä oppeja mielestäsi oli / on?
1MIKSI erosit vl-uskosta
Kirjoittanut: miten menee 18.10.2006 klo 11.17
1. miksi erosit vl-uskosta
V. Viattomuuden vuoksi, koska luulin, että tämä ulkopuolinen maailma voi jotakin antaa.
2. mitä menetit
V: Menetin hyvän omantunnon ja taivasosuuden. Koska ilman uskoa on mahdoton kelvata Jumalalle.
3. mitä uutta parempaa sait tilalle
V: En mitään! En kerrassaan mitään! Se oli elämäni suurin tappio kun menetin uskon.
4. jos olet erotettu, haluaisitko palata vai koetko erottamisen myötä saaneesi jotain parempaa tilalle !
V. Kun itse kielisin uskon. Niin en ymmärtänyt oikein kunnolla mitä tein. Se oli sellaista rajojen kokeilua. Mutta huomasin, että sielunvihollinen petti, enkä saanut mitään parempaa tilalle. Päinvastoin. Olen ikionnellinen, että uskovainen mieheni auttoi minut takasin Jumalan valtakuntaan.
Enkä usko, että kukaan lähtee hyvällä omalla tunnolla Jumalan valtakunnasta. Mutta sielunvihollinen pitää kiinni,niin että langennut ihminen ei jaksa tulla takasin.
Parmepaa sieltä ulkopuolelta ei löydy. Se on vaan sielunvihollisen valetta, jos joku sanoo niin.
ymmärsinkö oikein, että palasit ja palasitko vl-uskoon?
Miten lähtösi tapahtui? Tuliko helvetti-tuomio? Mihin Jumalan valtakuntaan palasit?
Näin minun elämässäni:
Ajauduin liikkeestä irti, koska tiesin sydämessäni, etten voi elää sen lakihenkisyyden alla enää pitempään. Olin lapsena saanut kuulla elävästä Jumalasta ja Jeesuksesta, joka rakastaa minua, ja jotenkin vl-piireissä viettmäni aika turmeli sen lapsen uskon, vääristäen sen uskon siemenen sydämessäni.
Olin myös kokenut niin paljon pahaa ja pettymyksiä vl-ihmisten kautta, että en nähnyt mitään syytä jäädä heidän joukkoonsa.
Menetin vakiintuneet raamit, ja tietynlaisen suojatun elämän.
Olin silloin nuori, ja kokeilunhaluinen, eli lähdössäni oil aika lailla uhmaa ja ovien paukuttelua- mikä ei ole koskaan hyvä tapa lähteä. Nyt sanoisin kaikille lähtöä harkitseville, että se toinen vaihtoehto ei todellakaan ole ryyppääminen ja rällääminen - se ei tuo onnea ja kaivattua vapautta!
Sain pari vuotta "maailman ihanuutta" koettuani kohdata elävän Jumalan ja minulle annettiin taas usko Raamatun Jeesukseen. Hän muutti elämäni, antoi vapauden pelasti myös uskonnon kahleista:)
En mistään hinnasta palaisi taas ry:n leiriin, tunnen syvää myötätuntoa ja sääliä näitä sokeita taluttajia kohtaan.
Kun ajattelen nyt sitä tuskaa mitä kävin siellä läpi, ilman vastauskia kysymyksiine elämästä ja Jumalasta, olen sanomattoman kiitollinen että Hän tuli ja kohtasi minut. Kiitos Isä! Kiitos Jeesus! kiitos Pyhä Henki! Olet paras!
Syy:
"Ajauduin liikkeestä irti, koska tiesin sydämessäni, etten voi elää sen lakihenkisyyden alla enää pitempään. Olin lapsena saanut kuulla elävästä Jumalasta ja Jeesuksesta, joka rakastaa minua, ja jotenkin vl-piireissä viettmäni aika turmeli sen lapsen uskon, vääristäen sen uskon siemenen sydämessäni.
Olin myös kokenut niin paljon pahaa ja pettymyksiä vl-ihmisten kautta, että en nähnyt mitään syytä jäädä heidän joukkoonsa."
Seuraus:
"En mistään hinnasta palaisi taas ry:n leiriin, tunnen syvää myötätuntoa ja sääliä näitä sokeita taluttajia kohtaan.
Kun ajattelen nyt sitä tuskaa mitä kävin siellä läpi, ilman vastauskia kysymyksiine elämästä ja Jumalasta, olen sanomattoman kiitollinen että Hän tuli ja kohtasi minut. Kiitos Isä! Kiitos Jeesus! kiitos Pyhä Henki! Olet paras!"
Siunausta elämääsi!
Valitsitko jonkun muun uskon kuin vl-uskon vai tuliko sinusta ateisti?
Olisi ihanaa, jos kertoisitte minne "siirryitte" kun jätitte vl-uskon tai tulitte erotetuksi?
Ateisti tuli, tarkemmin sanoen uskonnoton.
Miten koit erosi? Oliko erosurua tai pelkoa tai epäilystä, onko valitsemani tie oikea? Jo uskosta luopuminen on usein vaikeaa, ja etenkin lakihenkisestä lahkolaisuudesta.
Pitkitin eroamista (pelätessäni ympäristön reaktioita) niin kauan että se meni yhdessä rysäyksessä sitten lopulta. Helpotushan se sitten lopulta oli. Olin ihan varma, että tein oikein. En voinut allekirjoittaa mitään vl:lien tai edes ev.lut kirkon teesejä.
Minä erosin vl-liikkeestä koska en tosiaan uskonut samoin juuri missään kohtaa kuin mitä SRK opettaa.
Luin kristinuskon opin kuvauksen eli Augsburgin tunnustuksen, todetakseni että en usko myöskään sen ajatusten mukaisesti.
Tämän jälkeen meni monta vuotta ja harkitsin, pohdin ja luin paljon. Seurasin kirkon toimintaa, sen päätöksiä ja kannanottoja. Totesin ettei ev.lut.kirkolla ja omilla näkemyksilläni ole muuta yhteistä kuin usko armollisuuden, lähimmäisyyden ja rakkauden merkitykseen ihmmisten välisissä suhteissa. Mutta kirkko ei toteuta Jeesuksen oppia käytännössä. En voinut kuin erota myös kirkosta.
En väitä että sielussani olisi täysi rauha, ei: pohdin ajoittain paljon näitä kysymyksiä. Siksi luen tätäkin palstaa. Mutta sen tunnen, mitä enemmän olen Raamattua lukenut, että vanhoillislestadiolaisuus nykymuodossaan on tosi kaukana aidosta Kristuksen opista. Ja kirkolta odottaisi vastuun kantamista siinä että sen tulee vaatia SRK:lta selvitys ihmisten painostamisesta ja hengellisestä terrorista. Kirkko ei ole tehnyt MITÄÄN.
Kirkkoon en kuitenkaan voi mitenkään vaikuttaa enää, mutta toisaalta, olen omalla ratkaisullani osoittanut että en ole mukana siinä yhteisössä joka hyväksyy ja sallii hengellisen julmuuden, siihen puuttumatta.
Kunnioitan rohkeuttasi todella paljon ja kriittistä suhtautumista asioihin. Jokaisella meillä on omat aivot, joilla ajatella, ja siksi niitä tulisi myös käyttää eikä ottaa vastaan "toisten ajatuksia ja totuuksia".
Uskoa voi Jumalaan ilman, että kuuluu mihinkään kirkkoon tai seurakuntaan... hyvää syksyn jatkoa
pystyy hengittämään vapaasti vasta erottuaan vl-herätysliikkeestä.
hän silloin ole enää vl! :(