Minulla ja ystävälläni on suurin piirtein samanpituiset purjeveneet. Molemmat on suht. sutjakoita ja tehty joskus vuosikymmeniä sitten ainakin jossain määrin myös kilpailumenestys mielessä. Toinen vene painaa lähemmäs 7 tonnia ja toinen 4 tonnia. Purjepinta-alatkin aika lähellä toisiaan.
Tiedän, että veneen kulkuominaisuuksiin vaikuttavat monet seikat. Olemme kuitenkin silloin tällöin pohtineet mikä merkitys painoerolla on veneiden keskeinäiseen nopeuteen?
Osaako joku antaa fiksun vastauksen?
T: Jaakko R
Tiedän, että veneen kulkuominaisuuksiin vaikuttavat monet seikat. Olemme kuitenkin silloin tällöin pohtineet mikä merkitys painoerolla on veneiden keskeinäiseen nopeuteen?
Osaako joku antaa fiksun vastauksen?
T: Jaakko R
Vastaukset 10
Vanhimmat
on eroja. Ei veneen nopeutta voi määritellä pelkän purjepinta-alan ja painon suhteessa. Nämä asiat ovat vain osa kymmenistä vauhtiin vaikuttavista tekijöistä. Jo pelkästään se, että saman veneen toinen halssi voi olla samoilla säädöillä lähes solmun nopeampi kuin toinen, todistaa sen.
"Ei veneen nopeutta voi määritellä pelkän purjepinta-alan ja painon suhteessa. Nämä asiat ovat vain osa kymmenistä vauhtiin vaikuttavista tekijöistä."
No tämänhän kyllä kaikki tietävät ja kysyjäkin siihen viittasi, mutta mikä olisi vastauksesi itse kysymykseen.
Nostat purkit vain kuorma-auton lavetille ja sanot kuskille, että anna palaa. Kuski vetää tyyliin kuuluen nasta laudassa rajotinta vasten eli n. 48,5 somua vauhtia.
Hyvin karkeasti arvioiden 7 tonnia painava on hiljaisissa tuulissa hitaampi kuin 4 tonnia painava. (Jos siis purjepinta-alaa on saman verran). Ero on sitä suurempi mitä hiljaisempi tuuli on. Riittävän kovassa tuulessa ero häipyy.
Hiljaisen tuulen vauhtiin vaikuttaa myös märkäpinnan (veden alla olevan rungon pinta-alan) suhde purjepinta-alaan. Märkäpinta ei ole suorassa suhteessa painoon, joten sitä on vaikea arvioida.
Mitä tyyppiä veneet ovat? Ovatko painot todellisia, mitattuja?
Painavampi myös kiihtyy hitaammin, ero korostuu kevyellä tuulella.
mutta hitaasta kiihtyvyydestä on kevyellä kelillä myös hyötyä - massa jatkaa menoaan. Aallokossa lisämassasta on yleensä haittaa, jos se on jakautunut molemmissa veneissä samalla tavalla.
Märkäpinta ei ole suhteessa painoon, ellei pohjamuoto ole samanlainen. Yleisesti pyöreäpohjaisilla veneillä on pienempi märkäpinta kuin tasapohjaisilla. Tämän voi todeta vaikka laskemalla ympyrän ja nelikulmion ympärysmitat samalla pinta-alalla. Vastaavasti tasapohjainen surffaa helpommin. Vaikka noilla painoilla taitaa surffaaminen olla harvinaista herkkua?
Kun korostat että veneet ovat lähes samanlaiset niin olkoon.
Eli jos todella samanlaiset veneet lastataan niin, että toinen painaa 4 ja toinen 7 tonnia niin toisen märkäpinta suurenee huomattavasti ja se joutuu syrjäyttämään vettä 3 tonnia enemmän kuin kevyempi joten sen kulku samalla työntö voimalla on hitaampi.
Muut hienostelut ovat tässä tapauksessa toisarvoisia.
Jos nyt ajatellaan, että vesilinja on 9 metriä ja
peltigenua työntää tasan 10 kw:n voimalla sileässä vedessä. Sää on tyyni ja kun syksy on, niin mastotkin on alhaalla.
Veneet ovat siis identtiset, paitsi massat.
...veneessä. Suuremman massan (luultavasti kölipainoa) avulla voidaan tehdä korkeampi masto ja pystytään pitämään suurempaa purjepintaa. Korkeampi masto auttaa saamaan tuulta ylempää; tuulen nopeus kasvaa jyrkästi kun noustaan ylemmäs. Lisäksi saaristossa saa paremmin tuulta pienten saarien yli.
Siinä tilanteessa jossa kevyemmässä veneessä jo reivataan voidaan painavammassa vielä pitää isompia purjeita. Nopeus on kuitenkin tässä tilanteessa molemmilla lähellä runkonopeutta.
ei ollut ollenkaan kysymys.