Noh halusinpahan tänne tulla kertomaan millasta mun elämä on. Huomenna kyllä täytän 16, mut ei jotenki oo innostava mieli ala. Tämä johtuu siitä kun (16.10) menin risteilylle Viking Linelle ja siellä maanantai meni ihan tavallisesti siellä kaverin kanssa.
Tiistaina käytiin maissa Tukhomassa ja tultiin takaisin siinä 16.00. Sitten illemmalla näin tytön istumassa meidän pöydän vieressä, kun oltiin katsomassa esityksiä. Ensimmäisenä minulle tuli mieleen enkeli. Hän katsoi minua hänen ihanilla sinisillä silmillään (en oo kyllä ihan varma oliko ne siniset, mutta ihanant ne olivat :)). Siinä me välillä vilkuiltiin toisiamme. Hänessä pisti myös silmään hänen ihanat vaaleat hiukset vähän yli olkapäihin asti. Vilkuilu jatkui ja minun olisi tehnyt mieli mennä puhumaan hänelle, mutta olen niin ujo jo muutenkin ja sitten kun siinä oli sen vieressä sen äiti. Sitten lähin hakemaan juotavaa minulle ja kaverilleni ja sitten kun tulin takaisin niin huomasin, että hän oli lähtenyt.
Illemmalla näin taas hänet, kun hän kulki välillä ohitseni pikkusiskonsa kanssa. Päätin, että minun on pakko puhua hänen kanssaan, mutta sitten kun olin ryhditäytynyt niin en enää nähnyt häntä sinä iltana :/. Se oli hirveää. Minä en tiennyt edes hänen nimeään, mutta olisi ollut kiva edes tutustua häneen.
Sitten tuli keskiviikko. Laivan oli määrä saapua helsinkiin sinä päivänä 10 aikoihin. Minä heräsin 8.00 ja yritin etsiä minun ihastustani, ihan vain sen takia että voisin puhua hänelle edes pienen hetken. Minä en löytänyt häntä. Etin etin ja etin, mutta en vain löytänyt. Katoin kaikki paikat, missä hän usein liikkui. En löytänyt. Sitten olikin kotiin lähtö kun laiva saapui. Yritin vielä epätoivoisesti katsella, jos näkisin hänen kävelevän jollekkin bussille, mutta ei.
Sitten tuli kotiin lähtö ja matkalla näin vain mielessäni hänen kauniit silmänsä ja hymyn, kuinka hän katsoi minua laivalla.
Ja nytten tässä sitä ollaan. Mieli haikeana. En tiedä edes hänen nimeään. Tuntuu todella kurjalta. Tässä se taas nähtiin, miten kaikki kaatuu ku on tämmöinen ujo. Tässä minä taas voin todeta kuinka minä onnistuin aina kaiken kusemaan ku kerrankin nään jokun josta voisi oikeasti tykätä.
Nyt sitä voisi vain toivoa, että jotenkin näkisin jossakin vain hänet. :'( ja tosiaan toivon, että hänkin tunsi edes jotain minua kohtaan. Vielä se, että sen mitä mä kuulin hänen puhuvan niin hän oli aika samanlainen kuin minä :)
Toivon, että näemme vielä joskus
Tiistaina käytiin maissa Tukhomassa ja tultiin takaisin siinä 16.00. Sitten illemmalla näin tytön istumassa meidän pöydän vieressä, kun oltiin katsomassa esityksiä. Ensimmäisenä minulle tuli mieleen enkeli. Hän katsoi minua hänen ihanilla sinisillä silmillään (en oo kyllä ihan varma oliko ne siniset, mutta ihanant ne olivat :)). Siinä me välillä vilkuiltiin toisiamme. Hänessä pisti myös silmään hänen ihanat vaaleat hiukset vähän yli olkapäihin asti. Vilkuilu jatkui ja minun olisi tehnyt mieli mennä puhumaan hänelle, mutta olen niin ujo jo muutenkin ja sitten kun siinä oli sen vieressä sen äiti. Sitten lähin hakemaan juotavaa minulle ja kaverilleni ja sitten kun tulin takaisin niin huomasin, että hän oli lähtenyt.
Illemmalla näin taas hänet, kun hän kulki välillä ohitseni pikkusiskonsa kanssa. Päätin, että minun on pakko puhua hänen kanssaan, mutta sitten kun olin ryhditäytynyt niin en enää nähnyt häntä sinä iltana :/. Se oli hirveää. Minä en tiennyt edes hänen nimeään, mutta olisi ollut kiva edes tutustua häneen.
Sitten tuli keskiviikko. Laivan oli määrä saapua helsinkiin sinä päivänä 10 aikoihin. Minä heräsin 8.00 ja yritin etsiä minun ihastustani, ihan vain sen takia että voisin puhua hänelle edes pienen hetken. Minä en löytänyt häntä. Etin etin ja etin, mutta en vain löytänyt. Katoin kaikki paikat, missä hän usein liikkui. En löytänyt. Sitten olikin kotiin lähtö kun laiva saapui. Yritin vielä epätoivoisesti katsella, jos näkisin hänen kävelevän jollekkin bussille, mutta ei.
Sitten tuli kotiin lähtö ja matkalla näin vain mielessäni hänen kauniit silmänsä ja hymyn, kuinka hän katsoi minua laivalla.
Ja nytten tässä sitä ollaan. Mieli haikeana. En tiedä edes hänen nimeään. Tuntuu todella kurjalta. Tässä se taas nähtiin, miten kaikki kaatuu ku on tämmöinen ujo. Tässä minä taas voin todeta kuinka minä onnistuin aina kaiken kusemaan ku kerrankin nään jokun josta voisi oikeasti tykätä.
Nyt sitä voisi vain toivoa, että jotenkin näkisin jossakin vain hänet. :'( ja tosiaan toivon, että hänkin tunsi edes jotain minua kohtaan. Vielä se, että sen mitä mä kuulin hänen puhuvan niin hän oli aika samanlainen kuin minä :)
Toivon, että näemme vielä joskus
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mulle on käyny samoin. Näin laival joskus kesän alus tosi ihanan pojan ja en uskaltanu mennä puhuun. :o Sit myöhemmin kadutti ja oli ''ikävä'' ;< En tiiä miks nyt tähän kirjottelen, mutta päätinpä vain kertoa :) Hyvii jatkoi vaan sulle ja toivottavasti tuut viel tapaamaan sen tytön ;)
voi voi. :( Mut et sentään niin kauheen ujo ollut, päätit lopussa mennä juttelemaan sille tytölle. :) Harmi ettet vaan onnistunut. :/
Kuvitteleppas jos, se joku päivä tuliskin vastaan jossain kaupungilla. :D Aika epätodennäköistä tiedän, mutta on se myöskin mahdollista. ;)
Jos sait semmoisen käsityksen tai kirjoitin väärin niin en uskaltanut jutella missään vaiheessa hänelle. Minulla on niin synkkä olo jo nytten. Kerronpahan vähän taustaa niin te pääsette mukaan minun paskaseen elämään.
Olin tuossa puoli vuotta sitten ekan kerran yhdessä tytön kanssa. Ongelmanahan on se, että minä olen henkilökohtaisesti valmis ja kykenevä jo pitkä aikaiseen suhteeseen ja niin pois päin vaikka minä olen ollut vain kerran yhessä. Koska minä rakastuin tähän tyttöön puol vuotta sitten tuli semmoinen ongelma, että mä en voinut elää ilman häntä ja se taas johtui siitä, että mä olin jo valmis olee yhessä vaikka maailman tappiin asti. Tuosta asiasta on taas turha väittää vastaan kun minä tunnen ihteni jo todella hyvin.
Noh olin hänen kanssa yhdessä 4kk vieläpä tasan jos molemmat kerrat lasketaan kuten kohta luette tästä. Meillä meni tosi hyvin ja oltiin todella onnellisia. Minä luulin eläväni elämäni parhaimpia päiviä. Sitten tytölläni tuli joku lophadus. Häntä ei kiinnostanut enää olla minun kanssa 3kk 3 viikon jälkeen. Hän jätti minut, vaikka minulla riitti tunteita häntä kohtaan. Meni pari viikkoa ja sitten tapahtui jokin väli kohtaus hänen ja jonkun toisen pojan kanssa. Tyttöni tuli luokseni ja kysyi, että voinko alkaa sen kanssa uudestaan. Minä hyväksyin pyynnön silkasta rakkaudesta, mutta sanoin myös että sillä ehdolla että et jätä minua ainakaan 2 viikossa. noh viikko meni eteenpäin ja sitten tyttöni oli mennyt diskoon. Siellä hän petti minua ja lähetti tekstarin: "On tapahtunut kauheaa. Minä petin sinua". Siihen loppui se. Minä luulin, että hän olisi oikeasti rakastanut minua.
Nytten minä näin siis siellä laivalla sen tytön ja olisin ollut halukas juttelemaan hänelle, mutta ujos otti kiinni. Ja nyt vain toivon ihmettä, että näkisin hänet vielä kerran ja saisin sanoa hänelle ainoat 3, jotka halusin sanoa hänelle, mutta en kyennyt. Haluan pois tästä kehosta parempaan kehoon missä ei olu ujoutta ja saisin sen tytön luokseni.
Mulla kävi näin että näin tytön rannalla joskus viiden aikoihin lappeenrannassa jossa isovanhemmat asuu. Kateltiin toisiamme ja hymyiltiin ja tyttö vilkuttelikin mulle eikä sitä kestäny ku puolisen tuntia kun me lähettiin...seuraavaana päivänä lähettiin takas kotiin..
jos mä oisin voinu tehä jotain toisin niin olisin vaan menny juttelemaan sen kanssa.
No joo mut mua jäi häirihtee niin älyttömästi ku en mennyt juttelee sille tytölle... :/ vaikka hän olisikin asunut toisella paikkakunnalla niin ei se olisi ainakaan minun osalta haitannu ku oisin kumminkin voinu käydä lähes joka viikonloppu ainakin sen luona... mutta mennyt mikä mennyt :( toivoisin vaan, että näkisin hänet huomen aamuna vaikka pihalla tekemässä sen hänen ihanan hymynsä ja katsoisi minua silmiin hänen ihanilla silmillään. =)
No, mullapa onki semmonen tapaus että meidän koulussa on 1 tyttö kenestä tykkään ihan pirusti mut en oo jutellu sen kanssa mitää kahestaa joskus jossain hirveessä ryhmässä sanonu jotain... Kuiteski, tyttö on mua vuotta nuorempi. en uskalla/vitti mennä juttelee sille. Sitte se sen vissii paras kaveriki on tosi kiva mut en tiiä miten saisin niihin "kontaktia". Ainii ja sit ku en tiiä mut tuntuu aina ku se sanoo jotain jollekki muulle pojalle ja hymyilee et se tykkää siitä ja et mun ois tehtävä jotain.. En tosiaa tiiä mitä tehdä, mut sen tiiän et jos en kohta tee jotain ni sit on myöhästä... Tsemppiä sulle muuten siihen että löytäsit sen tytön!
Hyvää syntymäpäivää !
Kiitos kiitos... en tosin oo onnen kukkuloilla kun vieläkin nään päässäni vain sen tytön ihanan katseen... :/
..........kun näet vieläkin ihanemman katseen,sano mun sanoneen,noin se aina menee :)
Siis niinhän se on, mutta minä vain olisin halunnut tutustua häneen kun hän oli selvästi edes vähän kiinnostunut minusta, mutta silti niin rauhallinen. Minua vain harmittaa, että en ikinä osaa tehdä mitään kun on tytöistä kyse. Jään vaan aina tyyliin odottaa, että tyttö tekisi aloitteen. Tunnen itseni niin avuttomaksi ja tyhmäksi ja siitähän mä tulen surulliseksi kun en saa ikinä aikaseks mitään ku joku tyttö osoittaa kiinnostusta ja minäkin pidän hänestä. :/ elämä on julmaa :'(
Se on niin hanurista kun oon kaveri porukan kanssa pihalla ja sitte jutellaa siellä tai no sehän on tosi mukavaa mutta sitte kun tulee joku niistä muijista joihin olen ihastunut niin en keksi aihetta josta hänkin voisi olla kiinnostunut. Yritän pienessä mielessäni keksiä jotain ettei tyttö tylsistyisi ja miettisi että toihan on ihan pelle ja lähtis menemää. Kettu kun tämän pitää olla näin vaikeeta! :(
Yhdellä jutulla vielä häiritsen teitä... Eli kun lueskelen näitä juttuja niin lähes kaikissa sanotaan että kerro ihastuksellesi että tykkäät hänestä tjsp. Niineikö teitä koskaa pelota semmonen asia että kun oot keränny niin paljo rohkeutta että uskallat vihdoin sanoa sen, ni sitten ihastus kuuntelee sua tarkasti ja kun sanot sen ni sitte se onki sillai että aijaa... Antaa siis samantien sen kuvan että painu vittuu suunillee.. tai vaikka nyt oiski sitte sillai että voiku kiva ja semmonen tekohymy, ja tiädät heti että ei sitä kiinnosta paskan vertaa.. Ja sitte sen jälkee ni aika monet muijat varmasti miettii että no toi tykkää musta ni voin tehä mitä vaa. Tai sitte muuten vaa vaikeasti tavoiteltavaa. Kuvitelkaa miten pettnyny olo sitten on jos käy noin että kerrot ihastuksellesi pitäväsi hänestä ja hän vastaa tylysti.. Sitä ei varmasti moni halua kokea..
Ei sitä koskaan voi oikein saadakkaan tyttöä, jos ei uskalla käydä juttelemassa. Eihän sitä tartte suoraan töksäyttää "oon ihastunu suhun". Sen huomaa aika helposti muutenkin, vaikka toivois päinvastaista. Mulle esimerkiks on pariki tyyppiä tullu sanoo suoraan että on ihastunu muhun ja vastasin mielestäni mahdollisimman kivasti. Eihän sille mitään voi jos tunteet ei oo samankaltaiset ihastunutta kohtaan. Sattuu siis vaikka kui yrittää kiva olla. Mut toisaalta sit on ollu pari semmosta tyyppiä, jotka ei oo millään viittiny sanoa että ne on ihastuneita mut silti vaan pörrää ympärillä ja on semmosta hassua seuraa. Se on tosi mukavaa ja hauskaa, semmosta flirttiä ilmassa ja saattaa jopa ihastua tyyppiin joka viittii vähän nähdä vaivaa eikä suoraan töksäyttää.. :P Sit jossain vaiheessa juttu etenee tai jää junnaamaan paikoilleen ja se siitä :P
Noin mullekkin tuppaa aina käymään,odotan niinkuin tytön pitäisi tehdä aloite, niin kävi nyt nykyisenkin ihastukseni kohdalla,toivottavasti en tee enää tuota virhettä
Mutta onnea sinulle "ihanempaa katsetta" etsiessäsi :)
Noh nyt mä sit sain tietää, ku mun kaveri käy eräässä koulussa lukiota... Ei ole siis sama lukio missä mä oon niin tämä tyttö on myös siellä tosin yläasteella!!! :D Ei haittaa kunhan ei ole 7 luokalla :). Eikun vaan keksii miten saisin siihen yhteyttä ja miten voisin lähestyä ja vähän silleen :)!!!
Mistä tiedät että se on kyseinen tyttö?? Jos se kerta on se tyttö niin onnea sinulle..!
Se mun kaveri joka oli siel laivalla mukana käy samaa koulu missä se kerto nähneensä sen, mutta en mä nyt oo ihan varma, että näkikö se oikein, mutta toivon niin :) Vaikka laittaakin uskomaan toista ku just kaikesta Suomesta Kuopiossa. Mut nyt en tiedä miten jatkaa ja miten saada varmuuden. Tai miten saada yhteyttä ku käy kumminkin erikoulua, eli onkos teillä ideoita? :)
Meet sinne kaveris kouluun. Sit etit sen tietysti sieltä tai siis katot että sama misu on kyseessä, sen jälkee katot sopivan kohan mennä sanomaa jotain sille esim. Olitko laivalla sillon ja sillon (Siis kysyt vaikka olisit ihan varma) Sit kun se sanoo että joo olin. ja muistelee sua kun vähän katsoitte toisianne ni sitte se varmaanki rupeaa hymyilemää ja sä hymyilet takas, sit keksit jotain rupateltavaa jne jne kysyt lopuks jos näyttää yhtään siltä ni puh numeroo tai mesee tai jtn :) kyl sä keksit jotain x) Onnee nyt kuiteski