Vaihtoin tuossa viikko sitten "lämpimämmän" termostaatin koneeseen, näyttää lämpömittarin viisari nousevan nyt karvan yli yhdeksäänkymppiin. Eilisessä kaupunkiajopoukkoilussa se kuitenkin alkoi nousta siitäkin ylemmäksi, sadan asteen kohdalla allekirjoittaneelta loppui rohkeus ja konetta piti käsin jäähdyttää. Tökkäsin flektin lämpökatkaisijan napojen väliin Abloy-avaimen siksi aikaa kunnes lämmöt tipahtivat takaisin yhdeksäänkymppiin.
Kysymys kuuluu: Kuinka korkealle lämmöt uskaltaa päästää? Missä lämpötilassa sähköflektin pitäisi lähteä pyörimään?
Aikaisemmin flekti ainakin on toiminut asiallisesti, tosin muistaakseni vasta aika korkeissa lämpötiloissa. Lämpökytkinkin on vaihdettu, luulin vanhan olevan särki kun fööni pyörähteli kesällä vähän milloin sattuu, ja vasta myöhemmin kuulin sen jäähdyttelevän ilmastoinnin kennoa. Ylikuumenemisen merkkivalokin on ainakin aikaisemmin toiminut, mutta uskaltaako tuohon luottaa?
Toinen kysymys: Epäilen yhdessä tai useammassa tulpanjohdossa olevan hämminkiä. Miten ne pitäisi mitata ja minkälaisia vastusarvoja niistä pitäisi saada? Kaikkia johtoja en viitsisi pelkän epäilyksen perusteella vaihtaa, maksavat Deltalla järjettömästi eikä niitä tunnu saavan tarvikkeena.
Auto on siis 164 V6 -90.
Kysymys kuuluu: Kuinka korkealle lämmöt uskaltaa päästää? Missä lämpötilassa sähköflektin pitäisi lähteä pyörimään?
Aikaisemmin flekti ainakin on toiminut asiallisesti, tosin muistaakseni vasta aika korkeissa lämpötiloissa. Lämpökytkinkin on vaihdettu, luulin vanhan olevan särki kun fööni pyörähteli kesällä vähän milloin sattuu, ja vasta myöhemmin kuulin sen jäähdyttelevän ilmastoinnin kennoa. Ylikuumenemisen merkkivalokin on ainakin aikaisemmin toiminut, mutta uskaltaako tuohon luottaa?
Toinen kysymys: Epäilen yhdessä tai useammassa tulpanjohdossa olevan hämminkiä. Miten ne pitäisi mitata ja minkälaisia vastusarvoja niistä pitäisi saada? Kaikkia johtoja en viitsisi pelkän epäilyksen perusteella vaihtaa, maksavat Deltalla järjettömästi eikä niitä tunnu saavan tarvikkeena.
Auto on siis 164 V6 -90.
Vastaukset 35
Vanhimmat
En aivan tajunnut mihin sen tökkäsit.Mutta relekkin on yksi mahdollisuus jos senkin ohitit.Toinen ja tod näköisempi syy on se että kun moottorin lämpö otetaan koneelta ja flektin käynnistyminen kennolta niin kenno varsinkin talvella on kylmempi kuin moottori.Muistaakseni flektin käynnistyminen olisi 97c vesihän kun se on paineistettuna alkaa kiehua vasta noin 110-120c mutta jos ei heti sadan jälkee ala hurista en kehoita pitempään kokeilemaan.
Tyrkkäsin siis aukaimen jäähdyttimessä majailevan, flektin toimintaa ohjaavan lämpöanturin (katkaisijan) napojen väliin. Yritin ensin tökätä vain liittimet yhteen, mutta olivat pirut sen verran jumppasessa, että hätäpäissäni tein avaimella oikosulun. Ei antanut luonto myöten katsella lämpöjen nousemista korkeammalle.
Ilmeisesti rele on kondiksessa, se naksutteli laatikossaan aina avaimen "käskyjen" tahdissa. Vikaa voi siis käsittääkseni olla korkeintaan siinä anturissa.
Mahtaakohan muuten vaikuttaa asiaan, että ainakin tapahtumahetkellä termarin kotelo vuosi ja höyrytteli nesteitä ilmakehään? Ehkä järjestelmään pääsi ilmaa, joka sotki lämpötilaeroja tai termarin toimintaa? Kiristin murikan tänään, aika löysäksi olivat pultit päässeet. Tiedä sitten oliko tiiviste painunut kasaan vai lämpötilanvaihtelut löysänneet pultteja, vikaa saattoi kyllä olla omatekoisessa paperitiivisteessäkin. Typerää, ettei uuden termarin mukana tule puolen euron tiivistettä.
Tottakai tuohon esittämääni vikalistaan ois kansitiiviste ongelmakin kuulunut,sehän jo lievänä aiheuttaa termari,flekti,lämmityslaite yms ongelmia.Nyt tuo vuotosi tavallaa "simuloi" sitä ongelmaa.Samoin tekee tietty muuallakin oleva vuoto tai reilu nesteen vähyys.
Jos olen oikein käsittänyt, kannentiivisteen vuotaessa pääsee osa puristuksista karkaamaan palotiloista jäähdytysjärjestelmään. Siellä ilma sitten aiheuttaa ongelmia nesteen kiertoon ja kone ylikuumenee.
Paineistetussa jäähdytysjärjestelmässähän on ympäröivää ilmakehää korkeampi paine. Sen puolesta voisi kuvitella, etteivät vuotavat liitokset päästäisi ilmaa järjestelmään; ennemminkin paine puskee nestettä pihalle. Sen taas ei pitäisi kovasti häiritä kiertoa.
Tiedä sitten käytännössä, ainahan voi teoretisoida. No, nyt ei pitäisi enää vuotaa, katsellaan miten lämmöt käyttäytyvät.
Vuodosta johtuen ei ylipainetta pääse syntymään.Ja sillonku vettä menetetään on se pakko korvata ilmalla.Aivan samoin ku juo pullon suusta..=)
Ylipaineen syntyminen varmaan heikkenee, mutta tuskin kokonaan katoaa. Ja jotta ilmaa saataisiin sisään, pitäisi jostain saada alipainetta. Alipaineessa vesihöyry ei taida kovin mielellään pyrkiä pihalle?
Eiköhän se korvaava neste tule paisuntasäiliöstä :) Toisaalta... Säiliöstä poistuva neste taas korvautuu ilmalla. Mistäs se tulee? Ehkä ei mistään, jos järjestelmässä oleva paine pienenee niin ilma ottaa suuremman tilavuuden.
Tiedä sitten hänestä, voit hyvinkin olla oikeassa. Semmoinenkin tuli mieleen, että lämpömittarin anturihan sijaitsee termostaatin vieressä moottorin vesitilavuudessa ja flektin anturi taas syylärissä. Ehkä nestekierto huononi sen verran, että syylärissä oleva anturi olikin karvan verran viileämpi kuin lämpömittarin anturi? Minä kun aloin jäähdyttämään systeemiä käsin heti kun lämpö nousi hitusen normaalia korkeammaksi. Ehkä flekti olisi alkanutkin hetken päästä pyörimään?
Paisunta säiliön korkki ei päästä ulos ku vasta tietyssä paineessa mutta sisään"hengittävä" se on ihan "vapaasti" eli sieltäki se sen ilman vois ottaa...mutta virtaavaan veteen jossa on vuoto sekoittuu ilmaa vaan niin mielellään.esim puutarha letkukin...
Näinhän se onkin, sekä korkin että puutarhaletkun (!) osalta.
Aina sitä vähän viisastuu, ehkä mullakin on vielä toivoa :)
...uudet tulpanjohdot ainakin malleihin 75 V6 ja
90 V6..luulisi löytyvän sitten satakuusnepaankin....tosin niissä ei ole keraamisia päitä niinkuin alkuperäissä...
maksoivat jotain 400Mk koko sarja...muistaakseni...=)
Kyselin muutamasta autotarvikeliikkeestä ja myivät eioota, ei kuulemma mikään toimittaja tunne tuollaisia :( Harmi etteivät 75 ja 90 veekutosten tulpanjohdot käy, noissa pitkittäiskoneisissahan on erilainen virranjakaja.
Juoksisin kiljuen ostamaan jos jostain saisi johdot 400 markkavainaalla, Deltan noteeraus oli muistaakseni noin 320 euroa puoli. En kyllä maksa kahta kertaa tuota tulpanjohdoista, jossain se raja sentään menee!
...noita alkuperäisiä mutta kun hinta tuli selville ostin sitten Championit...=)
niinhän se jakaja on siellä nokka akselin päässä...
oletko ajatellut ostaa kaapelit metritavarana ja tehdä liitokset itse päihin...
tai sitten ostaa tulpanjohdot yksittäisinä kappaleina, sopivia pituuksia varmasti löytyy..
Saahan sitä piuhaa, mutta mitenköhän mahtaa olla päiden kanssa? Kansiin menevissä päissähän on "piiput", joiden vastus pitää olla oikea, ja ilmeisesti virranjakajan päähän tulevissa kulmaliittimissäkin on esivastukset. Mokkuloissa lukee Bosch, vaan mahtaako noita saada erikseen? Johtojakaan ei muistaakseni saanut Boschilta tilaamalla.
Mitenköhän nuo yleismalliset johdot soveltuvat esivastuksellisten tilalle? Toisaalta, käviväthän ne Kolmekolmoseenkin, ja siinä oli myös Motronic ja jopa sama puola.
Muukkoselta saa käsityönä tehtyjä johtoja yksitellen, mutta tutkisin mielelläni ensin, josko joku yksittäinen letku pätkii. Kun vaan tietäisi miten. Mittaamalla kaikki ja hakemalla poikkeavaa resistanssia?
...mittaisn omastani..tarkkoja resistansseja vähän vaikea selvittää kun heitot oli melko älyttömiä mutta parissa oli jo muistaakseni niin pahasti vastusta ettei antanut ollenkaan kipinää tulpalle...siispä vaihdoin kuitenkin kaikki kun halvat olivat...
juu noiden päiden kanssa voi olla ongelmia..onnistuukohan tuossa lienee minkäänlainen sovellus...=)
kyllähän nuo yleismallit toimivat ainakin tuosaa jetronicissa aivan hyvin ja luultavasti myös motronicissa...
ja turhaanpa niitä kaikkia välttämättä uusii jos osa vain on huonoja....kannattaa mitata vain kaikki ja ne joissa vastus huom suurempi niin ne ainakin sitten vaihtoon....
Noin kk sitten tilasin Bosch kautta johdot ja kannet 164.Meni saksan tilaukseen joten muutama päivä vierähti,ne oli nimenomaan 164 tarkoitetut johdot,lisäksi tarvii tilata jokaiseen se 90 asteen virranjakajanpää.Johdot tulevat kaikka saman pituisena eli laita johdot paikoileen,katko oikean pituiseksi ja liitä kulmakappaleet.Ostin,anteeksi Lodge,samalla 8 kpl bosch 4 kärkitulppia.Ja koko paketille MUISTAAKSENI jäi 379e.Eli aika hintava mutta eipä enää nyi.
Eipä ollut ihan halpa kierros. Toisaalta, onhan siinä TS:n setissä aika paljon kamaakin; Kaksi kantta, kahdeksan johtoa päineen, kahdeksan nelikärkitulppaa, ehkä pari pyörijääkin?
Voisin kysäistä Boschin kautta V6:n satsin hintaa. Kantta en tarvitse, se ei ole montaa vuotta vanha, ja tulpatkin ovat 2tkm ajetut Lodget. Pyörijä on vaihdettu noin tuhat kilsaa sitten, varmuuden vuoksi, vanhassa kun oli halkeama. En siis tarvitsisi kuin pelkät johdot, ehkä kuusi letkua ei vielä ihan kamalasti maksa. Puolan johtokin on puoli vuotta vanha.
Tuli vielä mieleen, että väsähtävätköhän ne pelkät johdot vai myös kulmapalat ja etuvastukset? Pelkkä johto tuskin paljoa maksaa. Onko kulmat ja päät kiinnitetty johtoon ruuvaamalla vai miten? Eli saako niitä purettua?
...kylläpäs oli satsilla hintaa, mutta nyt ainakin toimii...=)
mutta onhan tuossa TS:ssä sytytys puolella kaikkea tuplasti joten hintaa siunaantuu..=)
Mulla niin monta vuotta kun oli alkuperäiset.Mutta muisti ois että ei saa purettua,kun tässähän johdot kulkee sen kumisin "läpän" läpi ja muistelisin että piti johdot katkaista...tai sitten se oli vaan tapa toimia ku kädessä on uudet johdot.Oli 4w välissä ihan tarvikejodot mitkä oli vaan mitanperusteella yksitellen ostettu.Muistan ku silloin kävin Bosch liikkeessä ois saanu johdot mitkä ois ollu merkkikohtaiset ja tiivistäneet se tulppakuilun oli nimittäin kuva niistä.Nyt oli siis kuitenkin merkki kohtaiset mutta ei niitä tiivistysrenkaita.Arvokas satsihan se oli,mutta laadukkaan tuntuinen.
Pätkikö kone niillä tarvikkeilla vai miksi vaihdoit 4v vanhat johdot uusiin, kalliisin boschilaisiin?
Voisin minäkin huvikseni niitä yleismallisia tarvikkeita kokeilla, eiväthän ne maksa oikeastaan mitään noihin mallikohtaisiin verrattuna.
Ollu noin puol vuotta sellanen pikkunen nykiminen.Johdot ei tullu mieleen ku niin "uudet".Mutta vaihtoon menivät.Olivat hiilijohdot ja nuo Bosch värkit on kuparit. Suurin ero kuitenkin hatuissa, Bosch hatut kunnon paksua kumia ja ne on helppo vetää pois.Tarvikkeet,ainakin nuo mitkä minulla oli tosi vaikeaa saada paikoilleen pois ku katoavat sinne syvyyksiin,johto vaan jää näkyviin.Tokihan siihen ois olemassa oikee työkalukin.Mulla ei ainakaan tarvikkeilla voinut käyttää lainkaan sitä "koriste" alumiini lätkää siinä päällä.Lisäksi hiilijohdot just sen verran paksummat että se millä johdot niputetaan yhteen ei mahtunu enää kiinni.Bosch kestävyydestä vaikee mennä sanomaan vielä mitään.
164:ssani ,Twin Sparkissa kylläkin, Flekti alkoi huutamaan vasta kun punalamppu oli syttynyt ja mittari näytti lähes 100-astetta. Kerran kävi kesäkuumalla puoli tuntia pihalla ja flekti ei toiminut. Kun tulin takaisin auton luo niin mittarissa oli yli 110-astetta. eipä siinä kannentiivistekään vielä mennyt...
Kyllä jossain taisi olla feilua jos varoitusvalo syttyi ennen flektin pyörähtämistä... Mulla 164 TS:n lämpömittari asettui kyllä ihan luonnostaan tuonne 95 asteen seutuville, eikä siinä ole 100tkm aikana ollut mitään lämpöongelmia. Flekti taisi pyöriä mittarin mukaan vähän reilussa sadassa asteessa, merkkivalo syttyi ehkä 105:ssa.
V6:n lämmöt kipaisivat kesällä sataankymmeneen, flektin liitin oli hapettunut. Tulipa pieni hätä Mannerheimintiellä ruuhka-aikaan saada lämmöt ajamalla tippumaan, eihän sitä tuollaisena uskaltanut sammuttaa. Ties vaikka olisi leikannut kiinni. Lämppäri täysille ja mahd. pian avoimemmille väylille jäähdyttävää viimaa etsimään. Vihdintiellä lämmöt olivat taas OK, eikä koneeseenkaan tullut tuhoja. Kyllä voi yksi hapettunut liitin aiheuttaa sydämentykytystä.
Syylari oli mennyt heikkoon kuntoon, ei vesi kunnolla kiertänyt ja säleikkökin oli täynnä kaikenlaista moskaa. Kerran maantiellä 120 vauhdissa lämpötila nousi 120 asteeseen.
Ei muuta kuin uutta syylaria ja hyvin on pelittänyt. Auton edellinen omistaja ei ilmeisesti putsannut syylaria koskaan ulkopuolelta, joten 200 000 km:n roskat oli "tallessa".
Niin ja flekti lähtee pyörimään noin 100 asteen tuntuvilla.
itsellä lämmöt nousee tai siis autossani 98asteeseen niin kesällä kun talvella.auto on 164ts.
Jep viisari on siinä 90 asteen hujakoilla. Tuulettimen anturi pitäisi kytkeytyä 97 asteen paikkeilla. Uudemmissa versioissa oli kaksiasentoinen anturi ensimmäinen nopeus 92 C ja toinen nopeus 97 C tämä taisi olla uudemmissa ilmastoiduissa Alfoissa. Se mihin itse olen törmännyt molemmissa 164:ssa V6 ja TS:ssä oli hapettuneita anturin liittimä sekä edempänä johdoissa olevassa liittimessä jotka aiheuttivat katkoksen. Itse asiassa nämä liittimet kannattaa aika-ajoin irrotta ja puhdistaa. Järjestelmä on paineistettu 1 bar paineella joten 100 asteen lämpötilassa ei ole vaaraa keittämiseen keittänee 110-120 asteen paikkeilla. Siis jos käväisee 100:en kohdalla ja flekti lähtee käyntiin ja palaa 90 paikkeille niin nou hätä.
Ilmastoidussa 164:ssa ilmastointilaite ohjaa omalta osaltaan flektin toimintaa ns. (Trinary switch), min, max, -painekytkin tämä on ruuvattu kuivaimen kylkeen. Kun ilmastointi on päällä niin tuuletin pyörähtää aina tarpeen vaatiessa.
Miten nuo tulpanjohtimien viallisuus ilmenee? Yritin löytää vastusarvot Car CD:stä ja Saksalaisesta korjaamokäsikirjasta mutta niitä ei oltu annettu. Jos löydän kohtapuolin niin palaan astialle ;O)
Juu minäkin muistelin että tuossa vajaassa satasessa sen pörrän pitäisi pyörähtää. Ehkä jäähdytysjärjestelmän vuoto sitten vaikutti asiaan, nyt sen pitäisi olla tiivis. Nestettä näkyi tihkuneen (ja höyrynneen!) termarin kopan välistä sekä taaempaan kanteen menevän vesiletkun liitoksesta.
Taidan vielä varmuudeksi putsata kaikki tuulettimen liitokset, eipähän tarvitse sitten turhaan jännittää.
Muistelen lukeneeni, että noissa kaksinopeuskytkimissä oli ilkeäntyyppistä vikaa, josta syystä ykkösnopeus on toisissa autoissa ohitettu. Jos ilmastoinnin käyttämä ykkösnopeus syystä tai toisesta hukkuu, ei myöskään suurempi nopeus toimi. En tiedä asian perusteita, näin olen vain lueskellut. Mulla ainakin viime kesänä flekti pyörähti heti täydellä tarmollaan, on aika juhlava tuulimylly :)
Tulpanjohtojen viallisuudesta ei ole tietoa, pelkkä arvaus. Tyhjäkäynti on varsinkin kuumana vähän katkonaista, kuitenkaan se ei vaella niin kuin voisi kuvitella jos seos olisi väärä. Tuntuu, että jossakin mukissa vaan jää silloin tällöin seos syttymättä. Epäilyttävät, rikkinäiset ruiskusuuttimien liittimet tuli viikko sitten uusittua, vaan ei auttanut.
Sytkäpuolelle epäilykset painottuvat senkin vuoksi, että heti tulppien (Golden Lodge) vaihdon jälkeen pata kävi kuin enkeli mutta on taas parin tuhannen ajon jälkeen alkanut hiukan pätkimään. Ehkä tulpat huonon kipinän seurauksena pikku hiljaa nokeentuvat? Ajossa ei kylläkään huomaa minkäänlaista ongelmaa, ainoastaan aavistuksen epätasainen tyhjäkäynti ärsyttää.
En tiedä paljonko vastuksien oitäsi olla, mutta jos joukossa on viallinen johto niin vastus kyllä poikkeaa ehjistä. Se voi aiheutta jonkin verran ongelmaa, että niiden johdinten vastus kasvaa niiden vanhetessa - kun ne saavuttaa tietyn rajan niin se alkaa jo näkymään kipinässä. JOs joku lyö läpi niin pimeällä ku kattelee konepellin alle moottorin käydessä niin vikakin voi löytyä.
Tietysti syitä voi löytyä monia mutta esim. kylmäkäynnistykset ja lyhyet ajot nokeavat tulpat. Tulppien lämpöarvoja muuttamalla voisi löytyä sopivimmat. Olen käyttänyt ainoastaan suosituksen mukaisesti Golden Lodgea mutta taitaa nykyään löytyä parempiakin vaihtoehtoja. Viittaisi johonkin tällaiseen kun uusilla tulpilla kone käy häiriöttä?
En usko niiden johtojen olevan vielä niin huonoja, että löisivät kunnolla läpi; Auto käy kyllä tyhjää kaikilla pytyillä eikä pienilläkään kierroksilla vedätettäessä pätki siihen malliin kuin läpilyönnissä pitäisi tapahtua. Luulen, että kipinä on vain jossain mukissa sen verran heikko, että laihalla seoksella tyhjäkäynnillä jää joskus satsi syttymättä.
33:ni löi välillä läpi sen verran tukevasti, että konepellin alta kuului tyhjäkäynnillä sytytyksen tahtiin kaikuvaa "sätkätystä". Uudet johdot peliin ja ongelma häipyi. 164 ei sentään ole vielä tuollaiseksi heittäytynyt.
Kyllä se tosiaan kävi hienosti uusilla tulpilla, tosin kannetkin oli juuri laitettu remontin jälkeen kasaan. Tuskin mikään muu osa kuitenkaan on voinut 2000 kilsan aikana "vanhentua" niin, että vaikuttaisi käyntiin. Tyhjäkäynti muuttui pikku hiljaa vähän epävarmemmaksi, tuntuisi siltä kuin tulpat ajan mittaan nokeentuisivat.
Mitenköhän noita eri lämpöarvon tulppia uskaltaisi lähteä kokeilemaan? Kun en välittäisi mäntiä sulattaa.
Joo, kiitos ei sulanneille männille. Tuo on tietysti tuhannen taalan kysymys mutta esim. jos katsotaan mitä tulppia Alfa on suositellut Ameriikan pojille niin on:
Moottori 3.0 12V
Champion RN7YC (164-164L) ja NGK PGR6A (164S) luultavasti tämä viimemainittu oli meillä nimellä 164QV? Eli tuo 200 Hp kone.
Saksalainen manuaali suosittelee:
Moottori 3.0 12V
Golden Lodge 2 HL tai
Bosch W 5 DC
QV mallille taas ainoastaan NGK PGR6A
Jossain vaiheessa muistan kuulleeni tai lukeneeni että kauniilla ajolla juuri nuo Golden Lodget tuppaa nokeentumaan ja että tällaisella ajolla tavalliset tulpat toimisi paremmin. Turvallisinta mielestäni on aloittaa juuri Alfan suosittamista vaihtoehdoista. Netistä saattaa löytyä vastaavuustaulukkoja tulpille, pitänee tarkistaa. Voisi löytyä vaikkapa kolmikärkitulppia jotka voisivat vallan hyvin korvata nuo Golden Lodget.
Pitänee itsekkin miettiä uudestaan tulpat kun saan QV:n nokka-akselit (uudet) istutettua koneeseen kunhan vain ehtisin ne jossain vaiheessa vaihtaa. Varmaan keskustelemme tästä asiasta lisää kun saan kerättyä käyttödataa ;O). On mietinnössä mennä penkittämään Hariselle varmentaakseen onko muutoksia tehon suhteen tullut ja miten paljon. Haluan lähinnä välttää nuo mutu kommentit. Viimeksi kun kävin siellä 75:en kanssa niin puhalsi vakiokoneella ulos 185 Hp. Harinen kommentoi silloin että on helppo kone lisätä tehoa koska tehokäyrä on nouseva siihen asti kunnes kierroslukurajoitin pätkäisee. Manasi sitä kun minulla oli Michelin:n kesärenkaat (kova kumiseos) pitoa rullille ei tahtonut löytyä, no kyllä sitä löytyi kun lämmitteli hiukan ;O). Toinen juttu oli kun omistaja ei kestänyt koneen ulvontaa vaan piti mennä ulos rauhoittumaan ;O)
Jep, voisi tosiaan kokeilla noita tehdassuosituksia tai vaihtoehtoisesti sellaisia tulppia, joita Bosch suosittelee koneessa käytettävän. Ovathan tulpatkin varmasti kehittyneet 15 vuodessa, ja tulppavalmistaja tietänee parhaiten mikä kynttilä mihinkin autoon sopii.
164S todellakin vastaa SOHC-QV:tä sillä erotuksella, että jenkkimalliin kuului vakiovarusteena lintulauta takakontin päälle. Hyi.
Jos rauhallinen ajo nokeaa Lodget niin asiahan on melkein selvä; harvemmin tulee edes ylitettyä 3500 kierrosta. Kun ei tarvitse, vääntöä löytyy alempaakin :) Talvella varsinkin on ihan turha rempoa, seurauksena on kumminkin pelkkää sutisutia.
Vai olet QV:n nokat löytänyt? Penkissä käyttäminen voisi olla hyvä ajatus. QV:ssahan on myös avarammat "imutorvet" ja putkisto, erilainen ECU ja mahdollisesti eri pakosarjatkin. Taisivat puristuksetkin olla hiukan tymäkämmät? Oletko ajatellut muita palikoita vaihtaa? "Inlet runnersien" vaihdolla pitäisi kuulemma olla vaikutusta ihan vakiokoneenkin käyttäytymiseen.
Ilmoittele sitten kun oot vaihtanut tulpat josko auttoi?
Jep ei mitään lisäyksiä klassisiin linjoihin. Mielestäni jo nuo QV:n sivuhelmojen muutokset rumensi Pininfarinan suunnittelemia muotoja.
Kyllä ja samat nokat löytyvät mm. Alfa ES 30:stä. Muutokset ovat: nokissa, puristussuhde nostettu 9.5.1 -> 10:1. Muuthan jo luettelit, nämä muutokset on mainittu eri kirjallisuuslähteissä. Pitänee miettiä muut vermeet sitten kun nokat on vaihdettu ja ensituntumat otettu. Imusarja näyttää olevan molemmissa malleissa sama. Imuputket varaosa Cd:n mukaan samat?? Kumma juttu! Pakosarjoihin löytyy omat varaosanumerot QV mallille.
Samaa mielipuolta noista linjoista, alkuperäinen on paras ilman mitään hörsökkeitä. Varsinkin se QV:n takahelma on vähän kolhon näköinen.
QV:ssa lienee puristuksia nostettu erilaisilla männillä. Erohan on kuitenkin aika pieni, mahtaako 0,5:n vuoksi alkaa ehjää konetta avaamaan? Tuon hitusen lisää puristuksia voisi saada laskemalla kansia hivenen, tuskin niissä QV:nkaan nokissa on niin suuri nosto (meniköhän termi oikein?) että venoille alkaa tulla ahdasta.
Voi olla että olen sotkenut tuon imuputkiasian, ehkä lukemissani viesteissä olikin kyse 24-tappisista koneista?
Ilmoittelen sitten miten tulppien ja johtojen kanssa kävi. Eiköhän ne johdot kannata uusia joka tapauksessa, nykyiset kun alkavat olla rippikouluiässä.
Mulla on nykyisin pyöriny siinä vähän yli 90:ssä. Sinänsä jännä juttu, heti termarin vaihdon jälkeen se oli vähän alle 90. Pätkineekö anturi vai mitä.