Katti on muotonsa vuoksi erittäin alkujäykkä, mutta loppujäykkyyttä ei ole tietyn teoreettisen kallistuskulman jälkeen lainkaan. Lisäksi katti voi, jälleen ainakin teoriassa, mennä perän tai keulan kautta ympäri. Missä olosuhteissa nämä ääritilanteet voivat tulla eteen? Kestääkö takila niin hyvin, että se voi kaataa katin sivu- tai menosuunnassa? Pyydän asiallisia ja tunnevapaita vastauksia.
Katamaraanin käytös
Meripoika
172850
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Perhekatit tehdään melko etelässä. Onko niiden asumismukavuudessa, esim. lämpötilan tasaisuudessa ja yleisessä lämpötiiviydessä, eroa vaikkapa suomalaisiin yksirunkopursiin? Suuri ikkunapinta-ala ja liukuovet esim. Lagoonin salongissa eivät tietenkään voi olla yhtä lämpötaloudelliset kuin yksirunkoisen pienet aukot, mutta miten muuten?
Kertokaa kokeneet purjehtijat myös, miksi haluaisitte tai ette haluaisi purjehtia katamaraanilla.
Täytyy sanoa, että en ole kertaakaan täällä katissa palellut. Kaikkien veneiden luukkujen ympäristöön tiivistyy kosteutta, siinä katit ovat samalla viivalla monojen kanssa. Moderneissa kateissa saa säätää molempien runkojen lämppärit erikseen, joten lämpötilan saa mieleisekseen. Iso ikkunapinta-ala ei ole aiheuttanut ongelmia lämpötilan kanssa. Asumismukavuudessa (säilytystilat, hytit, salongin tilat) perhekatit hakkaavat useat monot mennen tullen. Nämä ovat tietysti mielipidekysymyksiä, mutta omasta mielestäni näin.
Yleisesti isomman matkamonirunkoveneen kaataminen on lähes mahdotonta ainakin jos malttaa reivata ajoissa. Rantakatit helppo purjehtia vahdikkaasi mutta raja on/off tyyppinen kuten 505/49er.
Rantakatti kaatuu seuraavista syistä Hoppari/Tornado/Dragonfly kokemukseen perustuen:
Sivumyötäisellä suojan puoleinen ponttooni hautautuu aaltoon jolloin purjeet "painavat" katin keulan/kulman kautta ympäri. Todella vauhdikas lähtö... Matkakateissa mahdollista valtamerillä jos liikaa purjetta ylhäällä. Keula/genakkeri dumpataan ja toivotaan parasta.
Kryssillä purjeiden teho voi kaataa suoraan sivuttainkin kun oikaiseva momentti ylittyy. Rantakateilla yleistäkin varsinkin aallokon avustamana. Skuutti/levanki ( keula) dumpataan jolloin vene oikenee.
Rantakatin vahinkojiippi kovemmalla kelillä johtaa kaatoon lähes aina koska miehistön paino on valmiiksi väärällä puolella. Isoilla kateilla ei juurikaan vaikutusta.
Matkakateissa edellämainittuja tilanteita pyritään estämään suunnittelemalla tarpeeksi kantavuutta ponttoonien keulaan ja pitämällä purjepinta-alat konservatiivisina. Tästä seuraa että uudenpien kattien vauhdin pidon raja tulee vastaan ilmeisesti keskitunnelin korkeudessa eli kun vesi lyö liian kovaa tunnelin kattoon on vauhtia hiljennettävä.
Monirunkojen suurten voimien takia takilat ovat tukevaa tekoa joten nurin mennän selkeästi ennen kuin paikat laukeaa. Lisäksi riki on yksinkertainen ja geometria on hyvä kun siipimaston vantit tulevat kauas taakse/sivulle ponttoneihin.
Edellä mainitut pitävät soveltuvin osin paikkansa myös trimaraanien kohdalla.
Valaisevaa tekstiä melkoiselta asiantuntijalta. Paljon kiitoksia!
Suomen Lagoon-jälleenmyyjän sivuilla on hyvä lista yleisimmistä kysymyksistä koskien katamaraaneja:
http://www.cruisingcatamarans.net/30827_1.htm
"Nykyaikaiset cruisingkatamaraanit (matkakatit) eivät kaadu. Mielikuva kaatumisesta on ajalta jolloin katit tehtiin itse. Lagooneita ei tietääksemme ole koskaan kaatunut."
Oma kokemukseni kateista rajoittuu rantaleikkeihin HobieCateilla ja Atlantin ylitykseen Lagoon 440:llä.
Purjehduskilpailuihin en lähtisi kummallakaan, mutta pitkälle matkalle on tuollainen iso katti aivan ehdoton. Ympärimeno tuntui kyllä mahdottoman kaukaiselta ajatukselta, olisi varmaan vaatinut Tsunamin alavasemmalta...
Matkakateissa on muuten luokitusmääräyksenä varapoistumistiet ja kiinnityslenkit ponttoonien sisäpuolella rungon alla.
Enemmän pelottaa yksirunkoisessa kun katissa!
Kiitos sinullekin asiapitoisesta vastauksesta. Vastasitkin seuraavaan kysymykseeni, onko katamaraaneissa pohjassa poistumistie mahdollista kaatumista varten.
Ei yksirunkoisessakaan tarvitse pelätä, mutta onhan katamaraani todella tasainen ja miellyttävä kulkija. Silti ainakin Atlantin aallot arveluttavat vielä, sillä yksirunkoinen mukautuu niihin kuitenkin aivan toisella tavoin.
juu, yksirunkoinen mukautuu Atlantin aaltoihin eri tavalla.
Karibialle mennään yleensä enemmän tai vähemmän täysplattiksessa, jolloin yksirunkoinen tuppaa menemään hitaaseen heijaavaan liikkeeseen, joka on se useimmille merisairautta aiheuttava liike. Oman kokemuksen mukaan katti tekee nykivää liikettä; ikään kuin alottaisi kallistumaan, mutta muuttaakin sitten mielensä äkisti.
Isoja maininkeja tullaan alas yleensä enemmän tai vähemmän sivuluisussa (se syvän kölin puuttuminen). Tämän liikkeen korjaa autopilootti taasen toisen suuntaisella nykäisyllä. Tähän kun lisätään vielä maininkien välissä olevien pienempien aaltojen tekemät nykäisyt, niin eipä ihme että olo oli välillä kuin tekno-tansseissa... :-)
Silti, -söimme joka päivä yhdessä katetun pöydän ääressä posliiniastioista ja joimme laseista viinipullon ollessa ilman tukea pöydällä! Kaksi kertaa seitsemäntoista päivän aikana jouduimme ottamaan pullosta kiinni muutoin kuin kaataaksemme lisää.
Katti siis käyttäytyy eri tavalla, väittäisin että tuosta kolmeen suuntaan nykimisestä huolimatta sivistyneemmin kuin yksirunkoiset. Jos jotain pitää haukkua, niin aika yllättävän meluisaa puuhaa on valtameren ylittämien katilla.
Peräsimet pörisevät, kölievät surisevat, aallot tömähtävät ponttooneihin sisä- ja ulkopuolelta ja välillä kuuluu kaamea rysäys, kun isot keula-aallot yhtyvät rungon alapulella ja lyövät täydellä voimalla salongin lattiaan (tunne on sama kun ajaisi autolla metsässä kannon päälle). Tähän kun lisää vielä "normaalit" takilan ujellukset ja sisustuksen elämisen nitinät, niin välillä teki öisin mieli korvatulppia.
Sen verran täytyy tasoittaa em. kuvausta, että nämä meluhaitat ilmenivät vasta kun vauhtia oli 10-12 solmua. Yllättävän usein...
Tosin sopii kysyä millaista meteliä pitää yksirunkoinen ko. vauhdissa (moniko on ollut sisällä kuuntelemassa?).
ja täällä hieman lisää toiselta myyjältä pointteja: http://www.sailingworld.fi/13
Mielenkiintoisia kommentteja. Mihin Meripoika päädyit?
Kyllä noita nopeuksia ollaan oltu "kuuntelemassa" monolla! Meillä rupesi peräsin "rallattamaan" 10 solmussa, mutta se oli tietysti musiikkia korville. Kaiken mailman meteliä meilläkin oli mutta meillä ei voinut viinopulloa jättää pöydälle(;. Tiskaaminen ja kokkaukset erittäin haastavia suorituksia.. silti, koskahan pääsis taas!
Käsittääkseni on mahdollista hankkia myös järjestelmä joka automaattisesti pudottaa isopurjeen jos kaatuminen uhkaa. En tiedä toimivuudesta mutta yhden sellaisen olen nähnyt.
Jutut siitä, että katti ei voisi mennä nurin, ovat täysin tuulesta temmattuja.
Cruisersforumilla on useita tapauksia, joissa peruskelissä katti on mennyt nurin. Ei se vaadi kuin yllättävän syöksyvirtauksen, jota miehistö ei havaitse ajoissa.
Ja niin kuin onnettomuuksissa yleensä, niin kattien kaatumisissakin miehistö kertoo jälkeenpäin, että tilanne tuli täysin yllättäen ja aavistamatta.
Juu cateissa miehistö todellakin pääsee yleensä kertomaan tilanteesta jälkikäteen. Yksirunkoisissa vastaavassa tilanteessa menee yleensä henki, kun vene uppoaa alta, eikä pelastuslauttaan ehditä. Onneksi tuollaiset catin kaatavat sääilmiöt ovat lähes yhtä harvinaisia kuin saada osuma meteoriitista.
Voitko kertoa esimerkkejä noissa tilanteissa yleensä uppoavista yksirunkoisista?
Voitko kertoa esimerkkejä tilanteista joissa joku on saanut meteoriitin päähänsä.
Kattien nopeus on oman havaintojeni mukaan legendaa kuin faktaa. Esim. Kroatiassa, josas katteja näkee paljon, jäävät ne jälkeen yksirunkoisista. Purjeala vuokrakateissa ei riitä vauhdinpitoon ja nourukulmat ovat vaatimattomia sorron takia.
Kyllähän kilpakatit ovat maineensa veroisia, mutta kun siirrytään perhevenepuolelle, ollaan mitoituksissa hyvin konservatiivisia. Kun lisäksi kattien suorituskykyyn vaikuttaa erittäin merkittävästi paino (verrattuna yksirunkoisiin), on tuloksena suorituskyky, joka kokonaisuus huomioiden jää monista yksirunkoisista jälkeen.
Ainakin Karibialla Katit myös ajavat yksirunkoisiakin enemmän moottorilla, jos yleensä ajavat. Hyvin harva niitä purjehdukseen ostaakaan. Ne ovat enemmän tilavia siirtymäalustoja, jotka ovatkin siihen hommaan omiaan lämpimässä ilmastossa. Tilaa riittää ja aurinkopaneeleitakin saa mukavasti kiinni.
Enää odotellaan kylmiin olosuhteisiin sopivia katteja.