Seurustelen ihanan miehen kanssa ja rakastan häntä syvästi. Miehellä on ylipainoa noin 20-25g, iso miesi muutenkin, mutta maha on VALTAVA! Olen huolissani hänestä ja hänen terveydestään. Hänellä on joku ihmeellinen "syömispakko"-"ahmimishäiriö". Ehkä taustalla on jotain, jota en tiedä tai ainakaan ymmärrä. Ruoan määrät, jota hän syö, on käsittämättömiä: Eilen illalla: noin kilo spagettia kastiketta (aurajuusto-kerma-jauheliha) valmispitsa ja leipää. Töissä makaroonilaatikko ja meetwustipitsa, sulkaata n. 400g "pientä" välipalaa. Jos pitsaa tilataan, ni se on sitten perhepitsa, ja vielä pannuversiona ja kaikilla ylimääräsillä lisukkeilla (aurajuusto yms.) Yleensä vielä syö mun jämät ja jotain muuta, leipää yms. lisäks.
Ja sitten syömisen jälkeen tulee se sairas väsymys ja ÄHKY. Ei voi muuta kun valittaa ja maata sohvalla ja vatsa sekasin... Ja huomenna taas uudelleen.
Itseasiassa on alkanu tehä tosi pahaa kattoo sitä syömistä. Mua alkaa kohta ällöttää koko touhu, ja sairastun vielä ite anoreksiaan. Ei kai, mutta syöminen on mulla tosiaan vähentyny, ei maistu.
Olen sanonu asiasta, ja eilen en voinu olla ärsyyntymästä siitä ylensyömisestä, mua ällötti! Mietin kokoajan kolesteroliarvoja yms. Mua ei haittaa niin paljoo se mahakaan, paitsi joskus herkkinä hetkinä (litistyn alle), mutta se suhde ruokaan, vähä sairaanloinen? Ja teveyshaitat.
Miten voisin sanoa asiasta, niin ettei se loukkais, ja että hän ehkä miettis sitä ja suhtautumistaan syömiseen ja noita terveyspuolen juttuja?
En missään nimessä halua jättää häntä, mutta taidan itse jäädä kakkoseks tuon ruoan jälkeen?
Ja sitten syömisen jälkeen tulee se sairas väsymys ja ÄHKY. Ei voi muuta kun valittaa ja maata sohvalla ja vatsa sekasin... Ja huomenna taas uudelleen.
Itseasiassa on alkanu tehä tosi pahaa kattoo sitä syömistä. Mua alkaa kohta ällöttää koko touhu, ja sairastun vielä ite anoreksiaan. Ei kai, mutta syöminen on mulla tosiaan vähentyny, ei maistu.
Olen sanonu asiasta, ja eilen en voinu olla ärsyyntymästä siitä ylensyömisestä, mua ällötti! Mietin kokoajan kolesteroliarvoja yms. Mua ei haittaa niin paljoo se mahakaan, paitsi joskus herkkinä hetkinä (litistyn alle), mutta se suhde ruokaan, vähä sairaanloinen? Ja teveyshaitat.
Miten voisin sanoa asiasta, niin ettei se loukkais, ja että hän ehkä miettis sitä ja suhtautumistaan syömiseen ja noita terveyspuolen juttuja?
En missään nimessä halua jättää häntä, mutta taidan itse jäädä kakkoseks tuon ruoan jälkeen?
Vastaukset 18
Vanhimmat
kuka teillä tekee ruokaa? jos vaikka itse teet ruokaa, niin voisit tehdä kahden hengen annoksia, eli sitä ruokaa ei yksinkert. voi syödä enempää kun ei kerran ole. ruoan lisäkkeeksi voisi tehdä hyviä salaatteja esim. porkkana-appelsiini, kiinankaali-ananas, tomaatti-kurkku ja huolehtia että mies ottaa myös sitä lautaselle. jääkaappiin voi varata jtn terveellistä välipalaa, esim. kasvissuikaleita ja niille dippikastike, ja hedelmiä. voisit tehdä myös vähemmän epäterveellistä jälkiruokaa välillä, vaikkapa hedelmäsalaattia tai marjarahkaa. ja ostaa leiväksi ainoastaan ruisleipää tai täysjyväleipää. tavalliset tuotteet esim. juusto kannattaa korvata kevyt juustolla (esim. polar 5%) ja voi vaikkapa tuorejuustolla (viola). limsat kannattaa vaihtaa sokerittomiin.
ja toinen tapa on innostaa hänet liikkumaan enemmän. voit esim. pyytää häntä lähtemään yhdessä kävelylle taikka uimaan tai keilaamaan. jotakin sellasta kivaa liikuntaa mistä hänkin saattaisi innostua. samalla huomaat onko itselläsi huonoja ruoka tai liikkumistottumuksia ja pystyt vaikuttamaan niihin. ja voitte vaikka sopia yhden karkkipäivän itsellenne että silloin saa syödä enempi herkkuja, mutta muut päivät olette ilman. kaikkein huonoin konsti on sanoa toiselle et etkö voi vähentää syömistä kun oot niin lihava tms. se vaan ruokkii toista syömään enempi ja vie itsetuntoa. mut toivottavasti nuo mun neuvot auttaa! ja muista ettei ketään voi muuttaa jos ihminen itse ei halua muuttua!
Onkohan sinulla suhteellisuuden taju pettänyt? Jos hänellä on VALTAVA maha ja silti ylipainoa vain 20-25 kiloa? Joko kilot heittää tai sitten sinun valtava on toisille pieni pyöreä.
No kyllä se 25-kiloinen massu on aika iso kasa läskiä!
Silti, ei 25 kiloa ole mun mielestä VALTAVA. Tuolla toisessa jutussa nimimerkki Kotleetti kehui 215 kiloaan ja hänestä uskon että massu on valtava ja vyötärönympäryskin melkoinen.
voi miesten kohdalla olla todella hämäävä. Eli jos kaikki ylipaino mahassa, niin kyllä se maha voi todellakin olla valtavan kokoinen! Mieti nyt itse, esim. 25kg mahasi kohdalla.
Eräs tuttava mies on muuten hoikka, etenkin jalat. Mutta tämä maha on ainakin 20 kilon painoinen ja todellakin aivan valtava ja lisäksi kivikova. Kaikista hupaisinta on se, että minä painan enemmän kuin hän, mutta silti olen "hoikemman" näköinen kun hän. Tosin varmaan siksi kun olen pitkä ja nainen.
Ap.lle, sano kuule suoraan puolisollesi että olet todella huolissasi hänen terveydestä ja voit pahoin syömämääristä ja löhöilystä. Jos suhde ei totuutta kestä, niin miten se kestää nykyisen tilanteenkaan(?). Tuo menee vaan pahemmaksi päiväpäivältä. Tuolla aiemmin jo mainittiin hyviä vinkkejä, eli koklaa niitä suoran puheen lisäksi.
Liikunnasta saa todellakin väriä ja iloa elämään.
Jos lähdet siitä, ETTÄ sinun on sanottava, olet jo alkuasetelmassasi aivan Metsässä.
Sanominen on arvostelua, joka laidalta kuulen. Sanoja tietää, hallitsee ja ymmärtää ainoan oikea totuuden.
Sanoja saisi viedä saunan taa, tulisi maailmaan tilaa ja suvaitsevaisuutta.
Höpönlöpön, mies kiittää sua vielä jos mainitset asiasta ja teet selväksi että haluat auttaa häntä. Jos massu on ruoan jälkeen niin kipiä, että ei pysty muuta kuin sohvalla kölliä ja voivotella, on siinä muutama murunen tullut liikaa napsittua!
Ruaon jälkeen pitäisi olla kevyt olo. Olet ihan asiallisen kuuloisesti lähtenyt miehesi ahmiminhäiriötä karsastamaan!
Ruoan määrät kuulostavat todella valtavilta, se on terveydelle haitallista puhumattakaan siitä että ei tuommoisella pelillä voi muuta kuin lihoa entisestään.
Kyllä se minusta kuulostaa, että miehesi on jatkuvasti melko täysi ja hänen näläntunne on harhautunut. Siis luulee että on nälkä vaikka ei olekaan, koska syö usein paljon. Sille on saatava stoppi. En osaa neuvoa mikä sopii tässä tilanteessa mutta parasta olisi koittaa olla muutama päivä pelkällä salaatilla, siinä ehtii tulla oikea nälkä. Tuo rasvan määrä vielä pitkittää ruoansulatusta (pizzoja aika paljon päivässä).
Niin kun se nälkä on harhautunut niin ei sitä tajua syödessäänkään että nälkä meni jo! Sit vaan ehmii lisää. Yritä saada ukkos juomaan paljon vettä vaikka ennen ruokailua ja salaattia, silloin ei pysty syömään ruokaa niin paljon.
kaverilleen, että hän ottas puheeksi ylipainon ja sen terveysriskit....että hänen kuuluu nyt ajatella sinuakin, tyttöäystäväänsä, ettei kuukahda kilojensa kanssa , kun hänellä on sun kaltainen hieno tyttöystävä.
Mies miehelle puhumionen vois auttaa. Tietenkin salaa siten, että miesystävä ei tietäs sun olleen asialla.
Luuletko, että kantsis yrittää?
( 00 )
mielenterveystoimistoon potilaaksi.
Lue nimi oikein. M I E L E N T E R V E Y S toimisto sinulla on ongelma toisen puolesta/ kautta eläminen.
Juoko hän varmasti riittävästi vettä päivässä? Mulla meni kymmenen vuotta itse tajuta, että koska en juo juuri mitään syön janooni.
Ai että alkuperäinen viestin kirjoittaja Mtt:oon vai??? Minusta sinne kuuluisi kirjoittajan kuvailema mies! Johan se nyt on selvä, ettei 400 grammaa suklaata tai KILO spagettia ole mikään normaali syömistapa. Tässä voi olla kyseessä ahmimishäiriö eli BED. Siihen saa apua sieltä mielenterveystoimistosta.
Jokainen joka rakastaa toista ihmistä huolestuu jos toinen vaarantaa elämänsä ja terveytensä. Oli kyseessä alkoholin tai ruoan väärinkäyttö. Moni tupakoitsijan kanssa elävä on huolissaan tupakan terveysvaikutuksista. Opit itse tämän sitten kun parisuhteen aloitat.
mieltä. Selvä ahmimishäiriö on. Eli käytännössä kuuluu syömishäiriöitten osastoon, ihan niinkuin anoreksia.
Ap.lle. Muuten, tosta googlen kautta kun kirjoittaa ahmimishäiriö, niin tuolla tuntuu paljon tietoa olevan.
Tästä asiasta on tosi vaikea sanoa mitään hienotunteisesti. :( Ihmiset ottavat todella helposti itseensä ja tavallaan sen ymmärtää. Eli jos päädyt asiasta puhumaan, niin tee se mieluiten niin, että kotostat huoltasi miehen TERVEYDESTÄ. Eli siis siitä masusta ei kyllä kannata puhua. :( Voithan aloittaa lähestymisen varovasti, kysymällä vaikka että onko hän koskaan huolissaan terveydestään. Hyvän kimmokkeen saa siitä, jos uutisissa tms. on joku terveysaiheinen juttu. Siitä voit sitten alkaa puhua, että sinua esimerkiksi omalta kohdaltasi huolestuttavat omat kolesteroliarvosi - ajatteletko sinä koskaan niitä?
Lisäksi voit painottaa, että rakastat häntä paljon, etkä haluaisi hänen sairastuvan.
Ulkonäköön ei tosiaan kannata puuttua!!!
Kyllä nuo miehesi syömät määrät tuntuvat hirmuisilta.. Kuinka saakin itseensä niin paljon mahtumaan! Huolesi on minusta ainakin täysin oikeutettu ja ymmärrettävä. Ongelmahan tässä on sekin, että jos nuin hirveästi ahmii, niin vatsalaukku myös venyy.. sitten nälkä tuntuu aina vain isommalta ja sitä tyydyttämään tarvittava ravinnon määrä sen kun kasvaa.
Mitähän jos kokeilisit kokkailla kotona, tarjoa miehelle kaikkea kasvisdipattavaa ja kevyitä herkkuja. Voit vaikka sanoa, että SINUN itsesi pitää vähän terveellistää ruokavaliota.
Saarnaaminen tai jankkaaminen saattaa aiheuttaa vastareaktiona uskomatonta härkäpäisyyttä. Miehet taitavat olla vähän semmoisia..
Minulla on vähän samansorttista ongelmaa. Mies 182 cm/98 kg, eli ei nyt mikään lihavuori todellakaan, mutta sen verran on liikaa painoa, että aktiivisuus ja jaksaminen on vähentynyt roimasti. :( Meillä ongelma on suklaapatukoiden napostelu ja kasviskielteisyys. Itse syön kasviksia, enkä vedä namia arkena, mutta mies ei kasviksiin koske ollenkaan, ja välipala on usein suklaata. Jos yrittää kuntoilla, niin intoa kestää päivä tai pari. Silloin rehkiikin itsensä ihan piippuun, jonka jälkeen kuntointoilu TIETYSTI lopahtaa, koska kaikki paikat on kipeinä ja olo tympeä. Olen yrittänyt puhua rauhallisemmasta ja useammin toistuvasta liikunnasta (parempi vaikka 30 minuuttia kävelyä päivässä kuin tunti juoksua kerran vuodessa!!!), mutta turhaan.
Vaikeita nämä jutut. Minuakin joskus harmittaa se miehen epäitsenäisyys. Esimerkiksi porkkanaa voi syödä pienen palan jos minä kuorin! Tuntuu rasittavalta joskus kaiken muun lisäksi vielä joutua kuorimaan vihannekset ja hedelmät aikuiselle ihmiselle. Enhän minäkään niitä kuorittuina eteeni saa! Lisäksi se sellainen ylipainosta ja väärästä ruokavaliosta aiheutuva passiivisuus huonontaa elämänlaatua monessa suhteessa. Illat menevät telkkua tuijottaen, olo on laiska yms.
Onko muuten kellään tutullasi kotona verenpainemittaria? Jos on, niin pyydä lainaan. Mittaa omasi ja tarjoudu mittaamaan miehenkin.
Tsemppiä sinulle yritykseesi. Mitähän miehen muu perhe mahtaa tuumata noista hänen syömätavoistaan.
tuli vähän liioiteltua :) noilla syömisillä ylipainoa pitäisi olla enemmän.ymmärrän että olet huolissaan sillä 20kg ylipaino ei vielä ole paha, mutta ilmeisesti se on lisääntymään päin.jos mies vaikka lihoo vielä 30kg niin onko hän enää sitten sama mies?miehelle seksi voi olla hyvä porkkana.sano että et enää halua litistyä alle,tai sitten vetoat hänen suorituskykynsä heikkenemiseen.luulempa että alkaa maha kadota :)
Itse varmaan tekisin vähemmän ruokaa ja kävisin kaupassa. Tekisin huippu makoisat (kevyet) eväät miehelle töihin ja pyytäisin mukaani pimeällä lenkille. Eihän nainen uskalla yksin pimeällä kulkea ;)
Jos ähkyt alkaa vähenemään ja ehkä mielialakin kohenee, mainitsisin että olikohan se niiden uusien ruokien vuoksi. Ja kannattaisikohan tuota kokeilla jatkaa hieman kauemminkin.... Siis ihan muina miehinä sellaista sanoisin.
Voisishan sitä aluksi tehdä niitä mieliruokiakin ja paljon aluksi, mutta muokata tottumuksia pikku hiljaa.
En nyt tiedä kuin kauan olette olleet yhdessä tai asutteko saman katon alla, mutta minusta jos suhde on varma ja pysyvä, sitä ei hetkauta huomautukset toisen ulkonäöstä.
Itse kuulin omalta mieheltäni olevani lihonut ja syöväni liikaa herkkuja yms. Siitä alkoi matka kohti terveempää elämän tyyliä ja avioliitto jatkuu parempana laihtumisen myötä.
Olen tajunnut itsekin, miten tyhmä ennen olin ja olen kiitollinen miehelleni hänen uskalluksesta sanoa suoraan niin kuin hän asiat näki.
Alku shokki sanomisen jälkeen toki oli, mutta pien se meni ohi ja tajusin miehen sanat. Hän halusi mun olevan terveempi ja jaksavan paremmin.
No meillä ainaki mies söisi varmasti mikropizzpoja, makkaraa, tilaisi pizzaa ja ostaisi roskaruokaa.. jos ei oisi vaimoa joka tekee terveellistä, hyvää, kevyttä ruokaa. Olen huomannut myös ettei mies osaa itse rytmittää ruokailuaan. Pitää kuin pienelle lapselle muistuttaa että nyt olisi aamiaisen aika ja nyt voit tulla lounaalle jne. Koska muuten se menee siihen että mies paastoaa aamupäivän ja vetää sen jälkeen kauhean ähkyn. Ja sit odottaa iltaan ja sit television ääresä ahmii kaikkea mitä jääkaapista löytyy. Töihinkin mies ottaa evääksi makkaraa ja mikropizzoja ,JOS minä en ole tekemässä eväitä. Ja jääkaappiin en osta mitään kauheita kaloripommeja, eli vaikka illalla teeveetä katsellessa tulisi ahmittua niin hedelmät ja ruisleipä eivät ole niiiin lihottavia, vaikka iltasyöminenhän onki huono tapa.
Miehet ovat ikuisia lapsia ja siksi on hyvä että heillä on naiset tukena ja turvanaan. =D
Eli rupea laittamaan hyviä kevyitä välipaloja (ei tule sellanen suden nälkä että pitää kerralla vetää jääkaappi tyhjäks), aterian kans paljon rehuja (mun miehelle on opetettu että kaikkea pitää maistaa, eli lautanen täyttyy kivasti rehuista), iltapalaa syötte yhdessä kynttilän valossa (kehtaako mies ruveta ahmiin?) ja kaappiin ei osteta epäterveelistä ruokaa!
Oma miekkoseni on hieman ylipainoinen (painoindeksi n. 26) ja muuten ihan normaalin paksuinen mutta maha on kuin rantapallo. Eli sellanen perus-Suomalainen ruumiinrakenne =D Mutta koska minä en käy roskaruokapaikoissa ja teen terveellistä kotiruokaa, on miehenkin elämäntyyli parantunut.. joten kyllä se mahakin siitä lähtee pikkuhiljaa. Vaikka eihän mua se niin kauaa haittaa kun ei siitä terveyshaittoja tule =D
Älä vaan mene sanomaan miehellesi "Syömistyylisi ällöttää/oksettaa jne" tai "mahasi on kauhea ihrapallo" Jos on pakko asiasta mainita niin vetoa terveellisiin elämäntapoihin.
Zemppii!