pelkään olla yksin, jos vaikka kuolen unissani.. olen varma että mulla on vakava tauti ja se pistää itkemään ,olen nuori ja epäilen aina kaikkein vakavimmat sairaudet itselleni. tämä on ja liian häirisevää.
saan paniikkikohtauksia
öisin ja iltaisin
7929
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
juttelemassa tosta kouluterkkarilla tai sit ihan tavallisella terkkarilla lääkärin kanssa.
Eihän toi oo kivaa, eikä sun tartte kärsiä siitä.
Mee hyvä lapsi puhumaan asiasta, niin saat itsesi kuntoon!
Sama juttu mulla! Ennen ei ole ollut,vaikka elämä on riepotellut monestikkin. Nyt yht'äkkiä on tullut huimaus, sydämen tykytykset ja kuoleman pelko... ja itku kohtaukset (yleensä en itke helpolla) tilanne voi minulla tulla missä ja milloin vaan!
Hakeudu siis lääkäriin, minäkin yritän kuukauden jo olen sitä harkinnut, mutta ehkä nyt ois tosiaan jo mentävä.
piti sanoa, että minulla on vakava krooninen sairaus.. mutta ei se ennenkään ole vaikuttanut elämiseeni, enkä ole koskaan ollut panikoiva tai hermoileva tyyppi.
Otan asiat lunkisti!
Hyvä kohtalotoveri,
tiedän todellakin, mistä puhut. On kuitenkin lohdullista, että tuollaisen kokemuksen voi jakaa niin monen ihmisen kanssa - paniikkihäiriö on melko yleinen ongelma etenkin yksin asuvien nuorten tyttöjen/naisten keskuudessa. Itselläni oli viime talvena vastaavanlainen kohtaus päällä: olin mennyt nukkumaan ja yritin saada unta, kunnes aivan yhtäkkiä alkoi hirvittävä vapina. Minua alkoi huimata ja paleltaa samaan aikaan - olo oli jotenkin epätodellinen ja pelottava. Samalla päähäni tunki ajatus, että nyt olen kuolemassa tai sitten minulla on joku vakavan sairauden ensioire menossa. Voimakas kuolemanpelko peittosi muut ajatukset ja minusta tuntui, että olen menettämässä tajuni. Tuon jälkeen en ole kärsinyt yhtä voimakkaista kohtauksista, mutta lievemmät häiriöt ovat melko arkista ja tuttua asiaa. Minua ainakin auttoi, että tiedän, mistä on kysymys, kun paniikki iskee - em. kohtaus oli ensimmäinen elämässäni, joten tilanne oli tuolloin painajaismainen, en siis tiennyt vielä silloin koko paniikkihäiriöstä. Huomaa, että nuo vakavien sairauksien tai jopa kuoleman pelot liittyvät vahvasti paniikkihäiriöön. Uskon, että joko lääkityksellä tai ajan kuluessa, sukulaisten/ystävien tai asiantuntijoiden tuella pääset ongelmasi yläpuolelle, ja ellet aivan kokonaan eroon, niin ainakin saat paniikkihäiriön paremmin hallintaasi. Et pelkää kohdata sitä, vaan saatat jopa pystyä nauramaan tuolle epätodelliselle olotilalle, joka toisinaan yllättää. Voimia Sinulle!
on lohduttavaa kuulla kohtalotovereista, yritän päästä niskan päälle tämän kanssa muttei vaan onnistu.. alhaalta ei voi kuitenkaan muuta kuin nousta, joten yritetään räpiä eteenpäin!
yksin, käy nyt ihmeessä siellä lääkärillä. Mietit vasta sitten haluatko käyttää ehdottamiaan lääkkeitä vai yritätkö vielä ilman.
Itse voit päättää. Mutta käy siis kuitenkin lekurilla, eiks joo?
viime yö sujui hyvin, en vain heti uskaltanut nukahtaa.. täytynee tosiaan käydä siellä lääkärissä, lääkkeitä en paniikkiini oikeen mieleellään kyllä söisi..