sain tänään tietää olevani raskaana(menkat piti alkaa 11.10) vaikka olen syönyt e-pillereitä. nyt mietityttää että jos päätän pitää lapsen, kuinka pärjään sen kanssa..ollaan miehen kanssa oltu 4 vuotta yhessä, asuttu vuos yhessä. mies vaan sanoo että jos haluat pitää lapsen niin hankitaan isompi asunto, eikä mitään muuta on kuulemma mun päätös..miehellä on vakituinen työpaikka(n. 2400e/kk) ja minulla on osa-aikainen työsopimus (n.1600e/kk) joten en tiedä kuinka pärjättäisiin. paljonko mulla olisi suunnilleen äitiysraha? olen käynyt vaan lukion joten pitäisi sitten lapsen jälkeen alkaa opiskelemaan..mietityttää kun olen niin nuori vielä (täytän helmikuussa 21) mies on 23v. Onko muita samassa tilanteessa olevia nuoria odottajia/äitejä, ja kuinka olette selviytyneet? osaako joku kertoa milloin olisi laskettu aikani? Kysyn näitä koska en mielelläni tekisi aborttia kuin pakosta..
auttakaa...
Jeba86
111019
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
ja siis viim. menkat oli 16.9...
Minun mielestäni tulette rahallisesti kyllä pärjäämään lapsen kanssa. Ei ongelmia jos kerta miehelläsi on noin hyvät tulot.
Ja totuus on että kun on vähemmän rahaa niin kyllä sitä myös vähemmällä pärjää.
Mielestäni lapsia ei kasvateta rahalla vaan rakkaudella. :)
Teidän pitää vain miettiä yhdessä oletteko valmiita lapsen tuloon.
Itselläni piti alkaa kuukautiset 13.10 :) samoilla linjoilla ollaan.
on jo aika ihanteelliset olosuhteet vauvan tuloon! :) Jos molemmat on töissä ja edes toinen kokopäiväisesti, niin kyllä ehdottomasti pärjätte, koska muista että vaikka sinä lapsen synnytät ja vaikka nuo päivärahat laskettaisiin sinun tulojesi mukaan niin kyllä isä osallistuu lapsenhoitokustannuksiin ihan yhtä lailla! Sinä saat päivärahaa ja hän tekee työtä ja tuo palkkaa kotiin. Pärjäätte ihan varmasti! Ettekä oo liian nuoria, ja jos noin kauan jo olette yhdessä olleet ja lapsen tulo ei pelota niin antakaa palaa vain! Abortti ei ole mikään viisas ratkaisu ja sitä tulee kyllä katumaan lopun ikäänsä..
Kelan laskurilla äkkiä laskettuna sun äitiysraha ois n. 700e/kk, mut en oo varma ku en oikein osaa tota laskuria käyttää.
http://asiakas.kela.fi/eprlaskenta_app/PRLaskentaApplication?EJ=VR&lang=fi
Tuola se laskuri on, toiv. linkki toimii?
Laskettu aika lasketaan yleensä viimeisten menkkojen alkamispäivästä eli nyt sun pitäs muistaa edes suunnilleen mikä päivä sun menkat alkoi viimeks. Sit katselet googlella sanalla Raskauskiekko ja sinne laskuriin syötät sit kaikki pyydetyt tiedot niin saat tietää raskausviikkosi ja lasketun ajan.
Onnea odotukseen, muistakaa että lapsi on siunaus eikä sitä jokaiselle valitettavasti suoda, joten kun teille on kerta näin ainutlaatuinen ihme annettu pillereistä huolimatta, niin pitäkää siitä ihmeestä kiinni!
Kun mä nopeesti laskin ton sun lasketun ajan tuola netis niin se oli tai siis on 23.6.07 ja olet nyt viidenellä viikolla. Nyt sitten vaan yhteyttä oman paikka kunnan neuvolaan =) Kyllä mäki sitä mieltä olen että pitäkää lapsi ihmeessä, ei teillä ainakaan raha lopu kesken. Mutta jutelkaa vielä miehesi kanssa asiasta jos vaivaa. Mutta onnea silti ja jaksamisia mitä sitten ikinä päätätkin tehdä.
Moi!
Hieman meidän perheen tarinaa!
Itse tulin ensimmäisen kerran raskaaksi kun olin 21 vuotta ja mies 22. Olin juuri valmistunut ja määräaikaisessa työsuhteessa, mies vakituisessa. Pääsin heti äitiysloman päätyttyä takaisin kyseiseen työpaikkaan ja yllätys, olin taas raskaana. Toisen lapsen odotusaikana mies päätti lähteä opiskelemaan uutta ammattia ja olimmekin sitten yhtäkkiä melko tiukoilla rahallisesti. Mies valmistui ja pääsi hyviin hankkeisiin ja minä äitiysloman jälkeen taas takaisin entiseen työpaikkaani, josta sain vakiviran. Nyt odottelenkin sitten kolmatta muksua.
Välillä on rahat ollut todella tiukassa, mutta aina on kuitenkin pärjätty. Ja varmasti pärjäätte tekin, rakkaudellahan se lapsi kasvatetaan eikä rahalla!!!
pärjäisitte varmasti aivan loistavasti.olen samanikäinen kuin sinä(vm.-86) sain lapseni kun olin 17vuotias.itse en ole töissä ja kouluni on kesken joten ihan sillä äitiyspv.rahalla elellään.tai nyt jo kotihoidontuella.mies ei myöskään ole töissä koska hän opiskelee.hyvin ollaan silti pärjätty ja toinen lapsi on kovasti tuloillaan.teillä on kuitenkin n.kolme tonnia isommat tulot ja koulut käytynä.tuo koulu hommakin on vaan järjestely kysymys sitten jos opintojaan haluaa jatkaa.meillä tehdään niin että kun ensi syksynä lähden takaisin opiskelemaan isompi poika menee päikkäriin ja mieheni jää pienemmän kanssa kotiin siihen asti kun pienempi huolitaan päikkäriin...
...mua kyllä lähinnä alkoi tyrmistyttämään.
Miksi ihmeessä et ole voinut tutkiskella äitiysraha-asioita Kelan sivuilta? Jos vähän olisit itse nähnyt vaivaa niin googlella olisit heti löytänyt monia laskureita lasketun ajan selvittämistä varten. Kiinnostaakohan nuo asiat sua ihan oikeasti kun et tuon vertaa viitsi vaivaa nähdä? Mutta etpä ole ensimmäinen joka tuohon sortuu.. Sitä paitsi eikös tämä muutenkin kuuluisi tuonne Abortti-keskustelualueelle?
Miten leveästi te oikein elätte?! Ymmärrätkö sä rahan päälle noin yleensäkään mitään? Teillä on mun mielestäni ikäiseksenne ihan hyvät tulot! Tätä tämä materialistinen yhteiskunta on saanut aikaan, uskomatonta. Sitä on kuule moni elättänyt pikku perheensä ihan mukavasti huomattavasti pienemmilläkin tuloilla. Oikein kiinnostaisi tietää mitä esimerkiksi kaupankassalla työskentelevä yksinhuoltaja äiti ajattelisi noista sun rahamurheista! Jotkuthan toki ovat sitä "parempaa kastia", joiden ei passaa elää kuten "tavallisten pulliaisten". Etkä todellakaan olisi ensimmäinen jolla opiskelut jää kesken.
"Kysyn näitä koska en mielelläni tekisi aborttia kuin pakosta.."
Jos sä täältä koetat saada jotain hyväksyntää että oikein joutuisit taloudellisista syistä abortin tekemään niin ei kyllä ainakaan multa heru. Ennen mulle tulisi käyvemmäksi syyksi mieleen se, ettet ole henkisesti kypsä vanhemmaksi.
Itsellä ei ainakaan ollut raha ekana murheena vaikka itselläkin oli opiskelut kesken korkeakoulussa ja siinä ohella olin osa-aikaisesti töissä ja mies oli raskauden ilmi tullessa vielä työttömänä! Ikääkin mulla on vaan 2 vuotta enemmän kuin sulla ja meidän tulot teidän tuloja huomattavasti pienemmät. Mua huolestutti enemmänkin se vanhemmaksi tuleminen noin muuten kun siinä riittää sitä vastuuta. Toki talouskin huolestutti ja pisti miettimään juttuja, ketä se nyt ei nyky Suomessa huolestuttaisi. Tosin meillä ei aborttia harkittukkaan vaan vauva oli heti oikein tervetullut vaikka vahingossa alkunsa saikin ja ei ole enää jäljellä montaakaan viikkoa kun hänen on määrä syntyä.
Sulla on kyllä mun mielestä tosi lapsellinen tapa suhtautua tohon koko asiaan, jos tollasilla kohtuullisilla tuloilla on ekana mielessä raha. Jotenkin mulle tuli mieleen se, että sua huolestuttaa se mistä itse joudut jäämään paitsi kun et voi törstätä kaikkea itseesi, voin toki olla väärässäkin.
Mutta tosiaan nämä oli nyt mun mielipiteitä annettujen tietojen perusteella, mutta toin ne nyt ilmi. Kiitos ja anteeksi, jos nyt pahasti tuli loukattua. Mutta ainahan voit jättää mun mielipiteen omaan arvoonsa, niin mäkin teen jos tiedän toisen olevan täysin hakoteillä. :)
Kuule, meillä on 4 lasta jo olemassa ja viides tulossa. Asuntolainaakin ihan kivasti. Ja meillä kokopäiväiset, vakituiset työt molemmilla (mies n. 2800/kk ja minä n 1300/kk). Mutta meille ne lapset on tärkeämpiä kuin raha. Kun haluaa tulla toimeen, niin kyllä se vaan kummasti onnistuu.
Sitä paitsi, sullahan on osa-aikaisesta työstä
parempi palkka kun mulla kokoaikasesta. Et jos teidän tuloilla ei yhtä elätetä, niin ei sitten millään, anteeksi vain...
Mua jäi vaivaan lähinnä se teidä HALU ottaa se lapsi vastaan. Sitä siinä tarvitaan enemmän kun sitä rahaa.
Ihan vaan esimerkkinä tuosta yllättävästä tilanteesta: Mun veli (20 v) on intissä ja sen avovaimo (20) työttömänä ja juuri ovat vaavin saattaneet maailmaan. Ja se vaavi sai myös alkunsa pillereistä huolimatta. Mutta he HALUSIVAT sen ihanan prinsessan, joka heille suotiin. Ja voin kertoa, että järkyttävän pienillä tuloilla on heidän pärjättävä.
Mä en tuomitse sun/teidän ratkasuanne mitenkään, jokainen tekee kuten parhaakseen katsoo. Mut mun mielestä se ei teillä kyllä rahasta tule olemaan kiinni. Opiskeluja voi aina jatkaa myöhemminkin, niin itsekin olen aikanaan tehnyt.
Tsemppiä joka tapauksessa, mitä ikinä päätättekin.
mielestäni teillä on ihan mahdottoman hyvät tulot! itsekin olen töissä, mutta palkka on HUOMATTAVASTI pienempi kuin sulla. ja ihan kokoaikatyötä teen. mies opiskelee, joten eipä ole kummoiset tulot hälläkään. tosin emme edes asu yhdessä, mutta kuitenkin...
rahallisesti ainakin tulette vauvan kanssa pärjäämään, se on varma.
Eli päätettiin miehen kanssa pitää lapsi! kun eilen kävi ilmi sen kanssa jutellessa että se oikeasti haluskin pitää lapsen, mutta ei halunnu painostaa mua..kyllä uskon että pärjätään hyvin taloudellisesti, en vaan tiennyt että se äitiysraha olis niin suuri. tosin haluan kyllä lapselle sisaruksen melko pian ettei tule suurta ikäeroa, joten opiskelut saa jäädä vähäksi aikaa..mieskin on käynyt vain lukion, joten silläkin tulee opiskelut eteen jossain vaiheessa. pelottaa vähän kertoa vanhemmille, et miten ne suhtautuu.. Ja mun kavereista suurin osa on sinkkuja, eikä ne oo ajatellu lapsia vielä ainakaan kymmeneen vuoteen, mutta toivottavasti slti pysytään ystävinä! miehen Ei niin läheisellä-kaverilla on 2v. lapsi, mutta muuten ei lähipiiristä löydy nuoria vanhempia..tänään aion soittaa lääkäriin..vai neuvolaan?
Jos et vielä soittanut, niin neuvolaan kannattaa noin ensi alkuun soitella ja varata aika. :)
Ja kyllä tosiaan tulette pärjäämään kun kummallakin on edes jonkunlaiset työt ja suht hvyät tulothan teillä näyttää olevan. Ja vaikka nuoria olette ja kaveripiirissä vielä sinkkumeininki niin älkää antako sen haitata. Sulle saattaa raskauden alkuvaiheessa muutenkin tulla niin väsy ja muita oireita ettei paljon jaksa kotoa mihinkään liikkua. Tietysti aina parempi jos jaksaa, mutta suurella osalla ne ekat kuukaudet menee sohvalla maatessa.. Ja mulla kyllä on kaverit jonkin verran jääneet, ihan omasta vapaasta tahdostani, kun ei ole kertakaikkiaan jaksanut käydä missään. Nyt olen jo vähän pidemmällä raskaudessa ja alan olemaan pirteämpi ja tänäänkin pitäisi yksiin pippaloihin mennä istuskelemaan joten kyllä ne kaverit vielä muistaa, vaikka ei ehkä enää niin usein. Ja onhan se tavallaan hyväkin, että nyt oppii laittamaan perhearvot etusijalle ja kaveriporukan vasta jonnekin sinne sen jälkeen. :)
Vanhempien suhtautumisesta ei kannata stressata. Ne joko hyväksyvät tai eivät hyväksy, mutta niiden mielipiteet ei saa vaikuttaa teidän perheeseen, ei pienimmässäkään määrin. Ja 99% varmuudella uskon että ne tulee ilahtumaan vaikkakin varmasti vähän ovat huolissaan teidän pärjäämisestä, niinkuin vanhemmilla yleensä on tapana.. Mutta lapsenlapsi on kuitenkin aina iloinen asia, oli tilanne mikä hyvänsä! :)
Ehdottomasti tärkein asia on, että te itse haluatte lapsen. Se tulee olemana kantava voima myöhemmissä vaiheissa, sitten kun hormonimyrskyt alkaa ja pienistäkin ongelmista tulee isoja. Silloin ei tärkeää ole raha eikä vanhempien mielipiteet. Silloin merkitsee vain rakkaus toisianne ja syntymätöntä lasta kohtaan.
Onnea odotukseen! :)