Pitäisi tuota ilmanvaihtopuolta alkaa miettimään ja kaipais hieman apua, millainen laite hankkia (myyjillähän tuppaa tuo oma kone olemaan aina parempi kuin kilpailijan malli).
Mihin ominaisuuksiin kannattaisi kiinnittää huomiota, ja minkä verran eri lisäominaisuuksista joutuu pulittaan? Taloon tulee asuinpinta-alaa 140 neliötä, varaava takka sekä luultavasti ILP.
Entäpä mistä merkeistä kannattaa tarjouksia pyytää, ja mitkä feidata?
Kaikenlaiset asialliset kommentit liittyen IV / LTO -laitteisiin, niiden ominaisuuksiin ja hintoihin ovat tervetulleita.
Mihin ominaisuuksiin kannattaisi kiinnittää huomiota, ja minkä verran eri lisäominaisuuksista joutuu pulittaan? Taloon tulee asuinpinta-alaa 140 neliötä, varaava takka sekä luultavasti ILP.
Entäpä mistä merkeistä kannattaa tarjouksia pyytää, ja mitkä feidata?
Kaikenlaiset asialliset kommentit liittyen IV / LTO -laitteisiin, niiden ominaisuuksiin ja hintoihin ovat tervetulleita.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Samaa ongelmaa mietin. Meillä LVI-suunnittelija suositteli ILTOn 440:n ECO-mallia.
Itse olen miettinyt sitä ikuisuusongelmaa levykenno/pyörivä kenno.
Vinkkejä?
Mielenkiintoista nuo suunnittelijoiden suositukset. Minäkin olen pari kertaa kuullut jonkun suunnittelijan suosittelevan iltoa. Millaisia perusteita hän esitti?
Ilto pätkii, se on monien mielestä epämiellyttävää. Kuulemme sen taas kohta kun lämpötila laskee alle -8 asteen. Veikkauksia montako ketjua syntyy aiheesta "onkohan iv-kone rikki kun se käy pätkittäin"...
LTO tehot aivan olemattomia. Halpoja kyllä ja sen huomaa miksi. Väärä paikka koittaa säästää noissa vehkeissä.
Eilen ASTA-messuilla käydessäni kävin tsekkaamassa myös ILTOn ständin. Siellä silmiin osui vertaileva läystäke jossa verrattiin (I)LTO:n ja PILPin ominaisuuksia. Eräs kohta erityisesti pisti miettimään tarkoitushakuisuutta:
"PILPillä ei voi säätää poisto- ja tuloilman määrää".
Ja 30 metrin päässä Niben ständillä heti ensimmäinen teksti pömpelin kopissa: "Säädettävä poisto- ja tuloilma".
Lyhyesti: toinen puhuu sontaa. Eipä anna hyvää kuvaa firmasta joka käyttää noin läpinäkyvää vertailevaa mainontaa.
hyötysuhde eikä jäädy eikä pysähtele.
Jos haluat ilmanvaihtokoneiden bmw 500:n, osta Enervent. Maksaa muutaman satasen enemmän, mutta kaikki käyttöominaisuudet ovat parasta luokkaa.
Jos haluat corollan, se on sun oma asiasi. Monelle muullekkin riittää se alin mahdollinen taso....
Mikä tuosta Enerventistä tarkemmin sanoen tekee bemarin?
ok..
Myyntimies..
Perusrakenne; pyörivä kenno on perusta kunnolliselle toiminnalle, myös silloin, kun ns. olosuhteet ovat hankalimmat. Eli; kovalla pakkasella menet suihkuun; kostea ilma sisältää valtavasti energiaa. Se menee poistoa pitkin lto:-koneelle. Mitä tapahtuu. Jääkuutio (esim. ilto ) jäätyy ja pumpaa lämpimän, kostean ilman pihalle. Pyöriväkennoinen lto-kone vaan parantaa hyötysuhdettaan tuolloin.
Tämä on se perussyy, mikä tekee pyöriväkennoisesta LTO-koneesta bemarin, kun jääkuutiot ovat ladoja. Näin kansankieltä käyttääkseni.
..suositteli Parmair Eximus-konetta:
-tasavirtamoottori-puhaltimet-pieni sähkönkulutus
-esilämmitin ennen kennoa-ei pätki, varmistaa vesi-jäkilämmittimen jäätymissuojaa.
Siinä hyvä vaihtoehto!
Eli polttamalla sähkövastusta tuloputkessa lämmitetään raakaa ulkoilmaa ennen LTO-kennoa, jotta koko paska ei pätkisi.
Kaikkea paskaa sitä täältäkin saa lukea...
Sähkölämmitystalossa kennon sulatukseen käytetty energia tulee lopulta aina sähköstä. Pätkiminen on aivan hanurista.
..sinun kannattaa lukea ja ajatella. Ajatella todella. Kun tuloilmaa pitää lämmittää voidaan se tehdä kahdessa vaiheessa ja päästään samaan tulokseen, pätkimättä! Tuloputkessa poltetaan
vastusta vain silloin kun meinaa pätkiä.
Ehdottaisin, että siistisit vastauksesi vaikka kuinka pätkisi!!
Siitä esilämmittimen tehosta menee kennon hyötysuhteen verran harakoille eli käytännössä puolet. Kun esilämmitin lämmittää tulevaa ilmaa ei poistuva ilma jäähdy niin hyvin. On edellisen kirjoittajalla jutussaan sen verran perää. Vaikka saisi sen asiallisemminkin ilmaista.
..mutta aina kun kennon jäätymistä estetään, pienennetään koneen hyötysuhdetta. Nyt pienennetään esilämmittämällä tuloilmaa vain sen verran, ettei kenno jäädy.
Jos kone pysähtyy (pätkii) on hyötysuhde 0. Kun kone on käynnissä on hyötysuhde yli 0, vaikka tuloilmaa vähän esilämmitetäänkin (=tarpeen mukaan).
Ei oikein mennyt jakeluun, miten kennon hyötysuhde pienentää esilämmityksen tehoa?
... hyötysuhde 50% tarkoittaa sitä, että poistoilman lämmöstä saadaan 50% tuloilmaan.
Käsittäisin, että toisen antama=toisen saama.
Kun ulkoilmaa pitää lämmittää ettei poistoilmaa
jäähdytetä liikaa, pienenee hyötysuhde vain vähän. Mielestäni ulkoilman esilämmityksestä
ei mene 50% "harakoille", vaan se tulee kokonaan hyödyttämään LTO-prosessia.
Periaatteessa samaan tilanteeseen päästäisiin "esilämmittämällä" poistoilmaa.
Mielestäni esilämmitys on hyvä menettely kennon jäätymisen estoon, vai mitä?
Hyvä menettely se on ei siinä mitään. lämmitys vain aina huontaa talteenottoa. On kuitekin kaksi perusasiaa
1 mitä lämpimämpää jäteilma on, sitä enemmän menee harakoille
2 mitä lämpimämpää poistoilma on sitä, lämpimämpää on myös jäteilma.
Asiaa selventää ehkäpä seuraavat
Etuvastuksen termostaatti taitaa olla kaikissa koneissa kennon poistopuolella. Tämähän on se ratkaiseva paikka jotta kennon poistopuoli ei mene jäihin. Termari pistää vastuksen päälle jos poistoilma laskee alla esim. +3. Pätkintä toimii periaatteessa ihan samoin. Aina kun poistoilma menee alle +3 niin tulopuoli seis kun lämppö nousee yli +3 niin puhallin taas päälle.
Etuvastuskoneen hyötysuhdetta voit ajatella esim näin. ulkoilma 0, sisä 20, jäteilma ja tulolma 10, -> hyötysuhde 50%
ulkoilma -40 sisä 20 jäteilma olisi -10 mutta etulämmityksen vuoksi vain 0 joten -> hyötysuhde 33%
(hieman yksinkertaistettu laskenta, käytännössä poistohyötysuhde on huonompi kuin tulohyötysuhde johtuen sisäilman kosteudesta ja ilmavirtojen suhteesta)
Pätkivä kone siis käy 50% hyötysuhteella osan aikaa ja osa 0%. Etuvastuskone käy samassa tilanteessa jatkuvasti mutta alle 50% hyötysuhteella. Lopputulos energiataloudellisesti on ihan sama. Tässä on vain sellainen ero että pätkivässä koneessa tehdään sulatus poistoilmalla joka voi olla lämmitetty jollain muulla kuin sähköllä, joka taas voi hinnaltaan olla edullisempaa.
Etuvastuslämmitys on perseelleen suunnitellun LTO-kojeen pelastusyritys, ei muuta. Muutenhan koko LTO-koje olisi katastrofi, mutta etuvastuksella yritetään hämärtää asia kuluttajalta.
Paljon parempi menettely on suunnitella LTO-koje niin, ettei se jäädy. Näihän Enerventin Pingvin-kone on tehty.
Koska kina on edennyt taas älyttömiin mittasuhteisiin asti sovittakoon sitten, että roottorikoneet on p€rs€€stä ja kennokoneet ohutsuolesta.
Nythän on niin, että LTO-laite jäätyy sitä herkemmin, mitä enemmän se poistoilmaa jäähdyttää ts. hyötysuhde on korkea. Toki LTO-laitteen tyypilläkin on vaikutusta, yleinen ristivirtalämmönsiirrin on epätasaisen lämpötilajakaumansa vuoksi kaikkein jäätymisherkin, mutta kaikki siirtimet saa jäähän, kun olot ovat sopivat.
Jotta jäätyminen voidaan estää (tai huonommassa tapauksessa jo syntyneen jään sulattamiseksi) hyötysuhdetta pitää voida heikentää. Isoissa koneissa käytetään LTO:n ohitussäätöä yms. rakaisuja levylämmönsiirtimissä ja pyörivät kiekot on puolestaan aina varustettu pyörimisnopeussäädöllä.
Pyörivä kiekko on ideana hyvä, mutta hommaa ei kyllä ole pikkukoneissa ajateltu ihan loppuun asti, jos/kun edes kondenssiveden poistoa ei ole rakennettu, pyörimisnopeussäätö- ja/tai sulatustoiminnoista nyt puhumattakaan. En siksi menisi ihan varauksetta kehumaan...
merkillä ei kait niin väliä?
Onko porukalla vielä kokemusta siitä Onnisen omasta roottorikoneesta?
Mitä maksaa ja missä tekniset tiedot.
kuin Enerventin pyöriväkennoisia
Nyt kun hinnatkin on kohtuullisia
Joku Pingvin tulee ton kokoisessa talossa ehkä n. 200 juuroo kalliimmaksi kuin kuutioon perustuva paska tyyppiä Ilto/Vallox/jokumuu
Hinnanero säästyy sulle takaisin parissa vuodessa ja kone toimii pohjolan talvessa paremmiin. Kuutiokoneet toimii vain Keski-Euroopassa kunnolla, ei täällä Pohjolassa.
Enerventin paremmuudesta. Odotan mielenkiinnolla linkkejä! Siis jotain muuta kuin serkun kaiman kummin tutun kertomaa enerventistä. Siis ihan jotain kunnon mittauksia testejä jne. joihin perustat väitteesi.
Olisi todella aidosti mielenkiintoista nähdä mittaustuloksia ja vertailuja todellisissa olosuhteissa kuution ja pyöriväkennoisen välillä. On varmasti oikein toimiva ratkaisu tuo pyöriväkennoinen, mutta säästö jäänee kuitenkin käytännössä marginaaliseksi. Täytyy myös muistaa, että ei se teoreettinen hyötysuhde ole ollenkaan ainoa, vaikka tärkeä kriteeri onkin ilmanvaihtokoneiden paremmuutta arvioitaessa.
Ei ainakaan yksikään kuutiopaska toimi lämmön talteenottimena, kun pakkanen laskee alle 10 asteen. Se on fysikaalinen mahdottomuus, koska kennon jälkeinen jäteilma laskee pakkasen puolelle ja kenno jäätyy.
Tämä on mitattu...ja asian voi välttää ohittamalla kennon, pätkimällä tuloilmaa, tai käyttämällä "etulämmitystä".
Tämä on mitattu, ja jos haluaa olla varma ettei pätki niin silloin termostaatti on säädettävä noin 4 asteeseen.
Ei ole pakko uskoa...minäkään en uskonut aikoinaan ja nyt kärsin sitten tämän kuutiopaskan kanssa
on pakko luottaa oman järkeen, lvi-asiantuntijoihin ja muiden kokemuksiin
Enervent ei jäädy ja hyötysuhde on kohdillaan. Näin se vaan on.
Että LTO-kone toimii SUOMEN ILMASTOSSA?
Onko kiva ostaa se kuutiokone (halvalla) ja todetä, että perkele se jäätyy jo -15 C pakkasella!
Seuraukset tosta jäätymisestä on mm. ilmanvaihto lakkaa toimimasta kunnolla, LTO-kojeen äänitaso saattaa kasvaa, korvausilmaa kiskotaan hallitsemattomasti rakenteiden ja mahdollisen savupiipun läpi, uunista voi tulla savut sisälle jne.
Tätäkö sä haluat?