Mukavassa poukamassa, hetken matkan päässä Pietarsaaresta
lepää Uusikarlepyy; siellä se on kuin herran kukkarossa ja
vaalii pitkiä kulttuuriperinteitään.
Uudenkaarlepyyn Kudnesissähän
syntyi kirjailija, opettaja, lehtimies, satusetä Sakari Topelius
(syntymäetunimi Zacharias) 14.1.1818, kulttuurihahmo, joka
on kiistatta osa kansallista identiteettiämme.
Hän on kirjailija, joka julkaisi historiamme ensimmäisen romaanin.
Tämä tapahtui 1850. Kuitenkin vasta 1874 saatiin suomennos
’’Suomen herttuatar’’ painetuksi.
Tunnetuin hänen teoksistaan on kuitenkin ’’Välskärin kertomuksia’’.
On toki tässä pohjalaisen kodikkaassa kulttuurikaupungissa paljon
muutakin kulttuuripuolta meneillään, mutta aivan oma hommansa
on jo pelkissä kulttuuriperinnearvojen hoitamisessa
kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajanjaostolla.
lepää Uusikarlepyy; siellä se on kuin herran kukkarossa ja
vaalii pitkiä kulttuuriperinteitään.
Uudenkaarlepyyn Kudnesissähän
syntyi kirjailija, opettaja, lehtimies, satusetä Sakari Topelius
(syntymäetunimi Zacharias) 14.1.1818, kulttuurihahmo, joka
on kiistatta osa kansallista identiteettiämme.
Hän on kirjailija, joka julkaisi historiamme ensimmäisen romaanin.
Tämä tapahtui 1850. Kuitenkin vasta 1874 saatiin suomennos
’’Suomen herttuatar’’ painetuksi.
Tunnetuin hänen teoksistaan on kuitenkin ’’Välskärin kertomuksia’’.
On toki tässä pohjalaisen kodikkaassa kulttuurikaupungissa paljon
muutakin kulttuuripuolta meneillään, mutta aivan oma hommansa
on jo pelkissä kulttuuriperinnearvojen hoitamisessa
kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajanjaostolla.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Gösta Ågren: Rakentaja
Suomentanut Caj Westerberg
Päällys: Carl Hemming
WSOY
Painettu Porvoossa 1996
ISBN 951-0-21308-X
Runouden ystäville tutuksi tullut
Uusikaarlepyyn sanamestari Gösta Ågren
on onneksi Caj Westerbergin suomennosurakan
myötä saanut lukijoita myös täältä suuremman,
toisen kotimaisen kieliväestön parista,
mikä on tähdellistä koska Göstalla painavaa
sanottavaa riittää.
Rakentaja -kirjassa uskon mysteerit,
käärittyinä tiedon ja vapauden problematiikkaan
heijastelevat tuntemuksia vanhimman,
Markuksen evankeliumin kautta peilattuna.
Sanojen merkityksiin kaivertuvat viitteet
ja vivahteet, niin yksinäisyyden
kuin yhteisyydenkin merkeissä.
Turhia jeesustelematta mennään
avartavaa näkemyskenttää pitkin
Jeesuksen jalanjäljissä.
Gösta Ågren: Arkadinen laulu
Suomentanut Gösta Ågren
Jaana ja Rolf-Eric Sahlströmille
sekä Eila Kostamolle kiitos
oikaisuista ja ehdotuksista
Dark Oy
Painettu Vantaalla 2003
ISBN 951-0-28243-X
Saatuaan Finlandia-palkinnon 1988
teoksesta Jär, joka suomennettuna
taipui nimeksi Tääl, on näitä
suomennoksia kertynyt jo kiitettävän monta.
Arkadinen laulu on kirjailijan itsensä
suomentama, tosin häntä ovat viimeistelyssä
avustaneet Jaana ja Rolf-Eric Sahlström
sekä Eila Kostamo.
Hyvää käännösjälkeä on syntynyt;
suomenkieli taipuu kauniisti ja Ågrenin
sanottava ulottaa viestinsä syvään ihmisyyteen,
kuten esimerkiksi tässä runossa nimeltä
Kesäinen minuutti Kyrönjoen luona 1958:
Sydämen sykäykset muuttuivat /
rauhallisiksi vastauksiksi mahtavaan //
rytmiin, ja joki syveni pilvissään.
Sitten kaikki oli ohi, mutta //
hetki ei muutu siitä, /
että se on mennyttä. Kuin ovi //
se seisoo auki /
elämässäsi.
Motkotan mielelläni...
että sitä vaan, kun ihmettelen
ettei sitte kukaan kultturista
ainaskaan suomeks saa sanottua mitään.
Ei sen puleen mistään muustakaan.
Huomasin tänne jonkun Pirren jotain kirjoittaneen ja oli näköjään
tällainen herätysteksti. Syytä varmasti herätä olisikin, sillä on
kyllä kumman kuollutta Uusikaarlepyyn suunnalla.
Ettei siis uusia aiheitakaan saada aikaiseksi ja mielellään
voisi joku tästä kulttuuristakin jotain sanoa, ettei tarvitsisi
ihmisten ihmetellä miksi vain joku ulkopaikkakuntalainen on
sen tullut tehneeksi.
Eli yhdyn edelliseen puheenvuoroon HERÄTKÄÄ !
Moi Jalonen ja pirre...Nythän edes joku heräs...Kulttuuri on aika heikko puoli meikäläisessä,mut heittäkäähän muita puheen aiheita...
Ps.paikallisia oon...
Heitäppäs itse kehiin niitä uusia aiheita.
Siitä tässä nimenomaan on kysymys,
eikä välttämättä mitään perunaosastoa
tai muuta vihanneskauppaa.
syvin olemus sielunelämääsi?
Näemmä ei taida pottubusiness kiinnostaa.,,
juuri ketään.
Det har kommit ut en ny bok
''Kaksi ääntä Pohjanmaalta''
tekijöinä Risto Jalonen ja Heikki Hemminki
ja tuossapa kirjasessa löytyy juttua tämän
Uudenkaarlepyyn runoilijan eli Gösta
Ågreninki aikaansaannoksista.
Kannattaa havannoida.
Nätti kirjahan tuo on ja koskettavaa runoutta esittävät herrat Hemminki ja Jalonen.
Mielestäni kiva asia, kun samassa yhteydessä muutakin runoutta esitellään esim.
Rasaa, färdingiä ja ågreniä.
Näin runouden ystävänä olisin hieman kyllä sitä mieltä, että pohjalaistaideosuuden
olisi senkin voinut runoudelle omistaa tai sen sijasta olisin mieluummin lisää runoasiaa
lukenut. Toisaalta on varmasti hyvä, että näistä kuvataidetaide-ja kulttuuriasioistakin
puhuttelevaa dokumenttia syntymään on saatu.
Kiinnostan kirja joka tapauksessa.
Taitaapi olla kulduuri nyykaapis kuollu sukupuuttoon.Viimeinen kirjoitustaitoinen oli kai juurikin Topelius,tosin ei hänkään suomeksi kirjoitellu