Moi!
Tuleeko teille muille joskus varsinkin iltaisin, vaikka ette juuri sinä päivänä edes olisi oksentaneet, semmoisia väsymys/nuutumiskohtauksia? Olen huomannut itselläni sen, ennen "terveinä aikoina" ei näin ole tapahtunut. Varsinkin jos olen käynyt jumpassa tms, voin melkein kaatua sänkyyn yhdeksän aikaan, vaivoin jaksan nostaa käden että saan lampun sammutettua...
Pelottavaa jos se johtuu bulimiasta. Mitä ne elektrolyyttihäiriöt on..?
Hitot! Äsken just vedin mahan über täyteen ja tietenkin käväisin tuolla vessan puolella... Ei kiva!
Olen onnistunut vähentämään noin kaksi ja puoli viikkoa sitten olleen päivittäin pari-kolme kertaa taphtuvan oksentelun nyt niin että teen sen vain joka kolmas tai neljäs päivä. Olen saanut itseni tsempattua siihen, ja olin tosi ylpeä.
Se vain stressaa niin paljon. Kun oksentelin useammin, ei tarvinnut edes keskittyä ruokaan niin paljon, silloin luulin ajatusten keskittyvän ruokaan 100-prosenttisesti.
En tiennyt mitään, nyt joudun keskittymään siihen 300-prosenttisesti!!! Se raastaa pään hajalle kun vain istun ja mietin, iltaisin vaikka kuinka väsyttää en saa unta kun mietin mitä huomenna syön, miten saan estettyä ahmimisen, tai vesi kielellä mitä ahmin/oksennan sallittuna päivänä(kolmen-neljän päivän välein). Olen kärttyinen kuin vanha eukko ja kavereidenkin seurassa mietin vain ruokaa, koko ajan. Fantasioin tai suunnittelen tai estelen ajatuksiani.
Vanhempani eivät ymmärrä että mikä tahansa hiilari-pitoinen (leipä, murot tms) laukaisee minulla ahmimisvimman. Äitini ei ymmärrä etten voi syödä leipää ilman näitä seurauksia, tänäänkin illalla söin kupin muroja äidin mieliksi kun se pyyteli, sitten söin lautasellisen vihanneksia dipattuina tyydyttääkseni rouskutusvimman, sitten toinen kuppimuroja, pussinloppu pähkinöitä, sitten hiivinkin salaa keittiöön, pötkö dominoita ja puolet sipsipussista. Jesh! Niin ylpeä fiilis :(
Ilmeisesti vanhempani pelkäävät että elle syö viljatuotteita, sairastun anoreksiaan. Sallin itselleni kutenkin hapankorput tms näkkärit joita niitäkin menee kerralla 3-6 kpl. Muuten syön tosi paljon, siis vihanneksia tms. Mieli on kuitenkin kun aloin ajattelemaan aika anoreksiasuuntainen, myönnetään. "Jos syön normaalisti lihoan" Jaa, mutta mikä on normaalisti? Pelkään ruokaa, en ymmärrä miten joku voi olla ajattelematta sitä tai miten joku voi tosiaan syödä sitä leipää vain yhden palan ja lopettaa siihen. Miten joku syö normaalia ruokaa ja pysyy normaalina!??!
Mieli on niin vitun ristiriitainen ja pää hajoaa kun ei voi keskittyä mihinkään muuhun! Kirjoituksetkin loppu ja odotan vain kevättä että saa keskittyä vain lukemiseen, nyt ei ole mitään muuta kuin tämä ruoka.
Se ajaa hulluksi.
Tuleeko teille muille joskus varsinkin iltaisin, vaikka ette juuri sinä päivänä edes olisi oksentaneet, semmoisia väsymys/nuutumiskohtauksia? Olen huomannut itselläni sen, ennen "terveinä aikoina" ei näin ole tapahtunut. Varsinkin jos olen käynyt jumpassa tms, voin melkein kaatua sänkyyn yhdeksän aikaan, vaivoin jaksan nostaa käden että saan lampun sammutettua...
Pelottavaa jos se johtuu bulimiasta. Mitä ne elektrolyyttihäiriöt on..?
Hitot! Äsken just vedin mahan über täyteen ja tietenkin käväisin tuolla vessan puolella... Ei kiva!
Olen onnistunut vähentämään noin kaksi ja puoli viikkoa sitten olleen päivittäin pari-kolme kertaa taphtuvan oksentelun nyt niin että teen sen vain joka kolmas tai neljäs päivä. Olen saanut itseni tsempattua siihen, ja olin tosi ylpeä.
Se vain stressaa niin paljon. Kun oksentelin useammin, ei tarvinnut edes keskittyä ruokaan niin paljon, silloin luulin ajatusten keskittyvän ruokaan 100-prosenttisesti.
En tiennyt mitään, nyt joudun keskittymään siihen 300-prosenttisesti!!! Se raastaa pään hajalle kun vain istun ja mietin, iltaisin vaikka kuinka väsyttää en saa unta kun mietin mitä huomenna syön, miten saan estettyä ahmimisen, tai vesi kielellä mitä ahmin/oksennan sallittuna päivänä(kolmen-neljän päivän välein). Olen kärttyinen kuin vanha eukko ja kavereidenkin seurassa mietin vain ruokaa, koko ajan. Fantasioin tai suunnittelen tai estelen ajatuksiani.
Vanhempani eivät ymmärrä että mikä tahansa hiilari-pitoinen (leipä, murot tms) laukaisee minulla ahmimisvimman. Äitini ei ymmärrä etten voi syödä leipää ilman näitä seurauksia, tänäänkin illalla söin kupin muroja äidin mieliksi kun se pyyteli, sitten söin lautasellisen vihanneksia dipattuina tyydyttääkseni rouskutusvimman, sitten toinen kuppimuroja, pussinloppu pähkinöitä, sitten hiivinkin salaa keittiöön, pötkö dominoita ja puolet sipsipussista. Jesh! Niin ylpeä fiilis :(
Ilmeisesti vanhempani pelkäävät että elle syö viljatuotteita, sairastun anoreksiaan. Sallin itselleni kutenkin hapankorput tms näkkärit joita niitäkin menee kerralla 3-6 kpl. Muuten syön tosi paljon, siis vihanneksia tms. Mieli on kuitenkin kun aloin ajattelemaan aika anoreksiasuuntainen, myönnetään. "Jos syön normaalisti lihoan" Jaa, mutta mikä on normaalisti? Pelkään ruokaa, en ymmärrä miten joku voi olla ajattelematta sitä tai miten joku voi tosiaan syödä sitä leipää vain yhden palan ja lopettaa siihen. Miten joku syö normaalia ruokaa ja pysyy normaalina!??!
Mieli on niin vitun ristiriitainen ja pää hajoaa kun ei voi keskittyä mihinkään muuhun! Kirjoituksetkin loppu ja odotan vain kevättä että saa keskittyä vain lukemiseen, nyt ei ole mitään muuta kuin tämä ruoka.
Se ajaa hulluksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En tiiä noista sun väsymyskohtauksista :/ ei oo mulla ollu. Mut toi mitä kirjotit ahmimisvimmasta, niin mulla ihan sama juttu! Mä en vaan pysty syömään vaikka vaan yhtä leipää vaan sit syön niitä ihan sikana, kunnes siirryn johonki muuhun. Eikä vanhemmatkaan tajua, vaan tuputtaavat. En itekää osaa keskittyä muuhun kunnolla, ruoka on mielessä aamut, päivät, illat..
Mukavaa oli lukea aivan samanlainen tarina kun mitä itse koen koko ajan. Mulla on usein kanssa iltaisin tuommoinen uupunut olo. Se johtuu varmaan vaan siitä, että syö niin huonosti ja liikunnan jälkeen sitä vaan ei jaksa sitten kun ei saa energiaa. Minäkin äimistelen että miten syöminen voi loppua yhteen leipäpalaan. Pystyn syömään pussin ruispaloja, ihan tosta vaan. :( En enää edes tajua olenko täynnä, vai onko nälkä. Näkkäriä just syö ainakin 6 kerralla. Tuntuu että jos vähänkin syö, niin se laukaisee ahmimisen.
Siis mä en enää pysty käsittämään mitä on "nälkä". Kaikkialla neuvotaan syömään hitaasti ja pureskelemaan, eh, ja mitä minä teen!?! Vaikka söisin salaatteja yms, nekin hväiää lautaselta että hups. Ja näin. Ahmiminen saattaa laueta yhdestä näkkäristä...
Opettaisko joku mut syömään oikein? :)
mäkin kun alkuun pääsen niin enpä osaa lopettaa vaikka kuinka viidettä leipää syödessäni aatelen että ei enempää, ei enempää .. ei tää mulla ennen ollu tällasta jotenkin vaa menny älyttömäks horaamiseks joka loppuu vasta ku jääkaappi tyhjä tai maha tosiaa repeemäs.. välillä viikolla kun koulu ja liikuntaharrastukset rytmittää päiviä niin selviän ahmimatta, mut aina viikonloppusin ja nyt kun on loma niin syötyä tulee kokoajan ja kaikkialla.. :(