Pystyykö kukaan selittämään rakkautta???
Itse en oikein pysty pukemaan sitä sanoiksi kunnolla.Vaimoni kanssa puhumme usein rakkaudesta ja rakastamisesta mutta emme oikein löydä oikeita sanoja kuvaamaan rakkautemme määrää.
Olen sanonut hänelle että rakastan häntä niin paljon,että voisin kuolla tuhat kauheinta kuolemaa vain saadakseni kerran suudella häntä.
Rakkauteeni kuuluu myös epätoivo.Välillä tuntuu että olen vaimoni armoilla.Rakastan häntä niin paljon että hän voisi loukata minua niin pahasti että en luultavasti ikinä toipuisi siitä.
Tässä yksi esimerkki!!!
Kerran epäilin että hän olisi ollut uskoton minua kohtaan veljeni kanssa.Laihduin viikossa yli viisi kiloa ja olin noin kolme vuorokautta nukkumatta.En muutenkaan pystynyt nukkumaan kuin kaksi tuntia kun lopulta simahdin.
Tämä oli siis väärinkäsitys koska vaimoni oli suunnitellut minulle synttäri yllätystä ja veljeni ja hänen vaimonsa oli ollut mukana siinä jekussa.
Asiat näytti siltä että heillä olisi ollut suhde ja lopulta kun asia selvisi niin itkin kuin pikkulapsi,kun olin niin helpottunut.
Tämä on vähän sekava sepostus mutta toivotaan että joku saa selvää!!!!
Miten olette itse kuvailleet rakkautenne määrää puolisollenne????
Itse en oikein pysty pukemaan sitä sanoiksi kunnolla.Vaimoni kanssa puhumme usein rakkaudesta ja rakastamisesta mutta emme oikein löydä oikeita sanoja kuvaamaan rakkautemme määrää.
Olen sanonut hänelle että rakastan häntä niin paljon,että voisin kuolla tuhat kauheinta kuolemaa vain saadakseni kerran suudella häntä.
Rakkauteeni kuuluu myös epätoivo.Välillä tuntuu että olen vaimoni armoilla.Rakastan häntä niin paljon että hän voisi loukata minua niin pahasti että en luultavasti ikinä toipuisi siitä.
Tässä yksi esimerkki!!!
Kerran epäilin että hän olisi ollut uskoton minua kohtaan veljeni kanssa.Laihduin viikossa yli viisi kiloa ja olin noin kolme vuorokautta nukkumatta.En muutenkaan pystynyt nukkumaan kuin kaksi tuntia kun lopulta simahdin.
Tämä oli siis väärinkäsitys koska vaimoni oli suunnitellut minulle synttäri yllätystä ja veljeni ja hänen vaimonsa oli ollut mukana siinä jekussa.
Asiat näytti siltä että heillä olisi ollut suhde ja lopulta kun asia selvisi niin itkin kuin pikkulapsi,kun olin niin helpottunut.
Tämä on vähän sekava sepostus mutta toivotaan että joku saa selvää!!!!
Miten olette itse kuvailleet rakkautenne määrää puolisollenne????
Vastaukset 5
Vanhimmat
kuulostaa kovin tutulta. Olen monesti ajatellut olenko yksin tunteineni vai voiko joku muukin kokea samaa. Erityisen ikäviä ovat mielestäni tilanteet joissa olen tiuskinut omaa kärsimättömyyttäni vieraille ihmisille. Yllättävintä on ollut huomata usein ettei tunnepurkaukseni loukkaakaan vierasta ihmistä vaan saakin monen hymyilemään arvoituksellisen kauniisti. Olenkin jäänyt ihmettelemään voiko kiukkuisenkin rakkauden tunnistaa jopa ulkopuolinen!?
En onnekseni ole miehestäni pahasti mustasukkainen koska luotan häneen mutta koen olevani täysin hänen armoillaan. Mikä tahansa katse ilme sana tai teko voi satuttaa minua niin syvästi. Onnekseni hän suhtautuu minuun erityisellä herkkyydellä ja ymmärtää minua. Saan aivan erityisen kauniita huomionosoituksia häneltä jatkuvasti, ne kantavat minua eteenpäin. Olemme mieheni kanssa erityisen läheisiä, niin koen, ja haluamme jakaa kaiken toisiltamme mitään salaamatta. Joskus teen jotakin sellaista mitä mieheni ei ymmärrä ja hetken aikaa välillämme kaikki on täyttä kaaosta. Hänen hellästä olemuksestaan löytyy myös paljon temperamenttia. Koen, että hän on meistä mustasukkaisempi osapuoli ja joudunkin joskus rauhoitelemaan häntä täysin turhista kuvitelmista. Tuollaiset selvittelymme päättyvät monesti siihen että itken ja hän lopulta ymmärtää että loukkaa minua väärillä tunteillaan ja kuvitelmillaan. Onneksi osaamme puhua kaikesta ja selvittää asiat. On myös paljon tilanteita joissa ymmärrämme lopulta toisiamme puhumattakin ja asiat ratkeavat itsestään. Yleensä silloinkin puhumme asiat vielä myöhemmin selviksi ettei mitään jää kiusaamaan mieltä.
Pyrin viestimään miehelleni kaikin tavoin että rakastan häntä. Keksin kaikenlaisia pieniä asioita jotka ilahduttavat häntä. Perheenäitinä ei aikaa eikä energiaakaan aina riitä joka hetkeen rajattomasti kun olen myös töissä kaikki päivät. Tiedän että mieheni ymmärtää senkin ja auttaakin minua kaikessa kotona. Elämämme on enimmäkseen ihan tavallista arkea jonka sisään kätkemme kauniita yhdessäolon hetkiä.
Tässä jotakin omasta elämästäni erään hellän miehen herkkänä naisena. Olisi mukava kuulla lisää muiden kokemuksia.
Meillä molemmat on mustasukkaisia mutta sillä hyvällä tavalla.Kaikkialla missä olemme asuneet ovat naapurit aina hymyilleet meille ja sanoneet että välillä oikein hohdamme lämpöä kun meitä katselee.
Vanhempammekin ovat huomanneet että meillä on jonkinlainen side toisiimme.Anoppi viimeeksi sanoi että on mukava katsella kun silmäni loistaa kun yritän salaa vilkuilla vaimoani.Meillä on myös tilanteita jossa toisen ei tarvitse sanoa mitään kun toinen tietää mitä toinen tarkoittaa/haluaa.
Välillä kun käyn jääkaapilla ja ojennan samalla vaimolleni jotain mitä hän ei ole edes ehtinyt vielä pyytää tai edes ajatella.Olen miettinyt kuinka vahvaksi tällainen vaisto voi kehittyä ja tuleeko joskus aika kun emme enää edes puhu sanoilla.
Myös kaupassa käydessä tuntemattomat ihmiset saattavat pysähtyä hymyilemään ja katselemaan meitä,yleensä juuri vanhemmat pariskunnat joista myös hehkuu lämpöä ja yhteenkuuluvuutta.
Myös tuo muille kiukuttelu on minulle tuttua ja monesti minäkin saan vain hymyjä osakseni siitä.
Olemme myös molemmat sellaisia että arvostamme arjen pieniä hetkiä todella paljon.Meilläkin on lapsia ja olemme molemmat töissä.Jotenkin sitä osaa arvostaa enemmän niitä yhteisiä hetkiä kun aikaa on vähemmän.
malta olla kertomatta vielä mustasukkaisuudesta meidän suhteessamme. Se kun on miltei ainoa ongelma suhteessamme tosin vain ajoittain. Olen minäkin tietysti sitä mutta paljon peitellymmin kuin mieheni. En uskaltautuisi hänelle samanlaiseen tunnekuohuun kuin hän minulle olen hillitympi. Hänen tunteidensa kuohahtaessa perheastiastomme ovat vaarassa. Hän, muuten rauhallinen mies, menettää usein täysin malttinsa ja käyttäytyy aivan kuin pieni lapsi. Niissä tilanteissa olenkin yleensä ensin hiljaa ja annan hänen purkaa itseään kunnes hän vähän rauhoittuu. Sitten kerron omalta puoleltani kaiken ja tunnustan sanoin, että rakastan häntä, se saa hänet aina heti rauhoittumaan. Harvoin mutta joskus purskahdan itkuun ja kerron ettei minulla koskaan voisi olla ketään muuta kuin hän ja että hänen kuvitelmansa ja väärät tunteensa loukkaavat minua koska rakastan vain häntä.
Toisinaan näissä voimakkaissa tunnekuohuissa paljastamme itsemme toisillemme niin että .... Mitään ihanampaa hetkeä on vaikea kuvitella kuin olla omalleen alaston niin henkisesti kuin fyysisestikin tällaisissa tilanteissa.
On meillä mennyt joitakin astioita rikki näissä tunnelmissa. Olen lohduttanut itseäni ajatuksella että jos rakkautemme muuhun hintaan ei tarvitse lisätä enempää kuin rikkoutuneet astiat, olkoon niin. Niitä saa kyllä kaupasta lisää. Ikinä en miehestäni luopuisi hän on minulle ihan kaikki kaikessa.
Joo meilläkin minä olen se mustasukkaisempi osapuoli.Olen aina ollut sellainen että en peittele tunteitani ja sanon asiat aina suoraan.Tempperamenttini takia olenkin yleensä pulassa.Joskus nuorena yritin peitellä tunteitani ja pitää niitä sisällä ja siitä ei hyvää seurannut.Saatoin saada sellaisia kiukun puuskia että en tilanteen jälkeen muistanut mitä olin tehnyt tai sanonut.Vaimoni on vähän hillitympi mutta kyllä hänelläkin on sitä tempperamenttia ihan tarpeeksi.
Tavaroita en ole rikkonut enkä ole väkivaltainen.Minullakin se on sellaista pikkulapsen kiukuttelua johon vaimoni suhtautuu ymmärtäväisesti.Joskus kun olen oikein lujaa mennyt niin hän on tokaissut yhtäkkiä rakastavansa minua.Olen aina häkeltynyt ja jäänyt hölmönä tuijottamaan häntä.
Meillä on suhteen aikana käynyt myös niin että olemme rakastuneet aina uudestaan vaikka aikaisemmatkaan tunteet eivät ole haalistuneet.Silloin olemme kuin vastarakastuneet ja tuntuu kuin kaikki alkaisi alusta.Teemme samoja asioita kuin silloin alussa ja kiinnymme kokoajan enemmän toisiimme.Tätä rataa olemme menneet jo yli kahdeksan vuotta ja aina rakastumme lisää.
Huoh...kumpa itsekin saisi joskus jotain tuollaista :)