Jatkankin sitten kissan nostamista pöydälle. Alkoholisti menettää juomisensa takia yleensä paljon. Hän voi menettää työnsä, perheensä, ystävänsä, terveytensä, rahansa, omaisuutensa, asuntonsa, kykynsä tuntea yms... Vaikka ei olisikaan alkoholisti, voi silti menettää juomisensa takia jotain. Raja alkoholismin ja rajun juomisen välillä on tosin jo tällöin melko häilyvä.
Olisi kiva kuulla. Tällä on käsittääkseni jonkinmoinen terapeuttinen merkitys ainakin kahdessakin mielessä. Ensinnäkin saatamme huomata miten paljon olemmekaan menettäneet. Toiseksi pystymme peilaamaan toistemme menetyksiä ja saamme näin vertaistukea.
On toki vaikea sanoa monesta asiasta, onko sen menettänyt juomisen takia, vai onko siihen ollut jotain muitakin syitä. Juominen tuskin kuitenkaan on ainakaan parantanut tilannetta. Mielestäni siis voi aivan rohkeasti kertoa menetyksistään miettimättä onko alkoholilla ollut osuutta asiaan. Luultavasti on.
Toivoisin että yritetään taas kertoa omasta itsestämme muita arvostelematta.
Olisi kiva kuulla. Tällä on käsittääkseni jonkinmoinen terapeuttinen merkitys ainakin kahdessakin mielessä. Ensinnäkin saatamme huomata miten paljon olemmekaan menettäneet. Toiseksi pystymme peilaamaan toistemme menetyksiä ja saamme näin vertaistukea.
On toki vaikea sanoa monesta asiasta, onko sen menettänyt juomisen takia, vai onko siihen ollut jotain muitakin syitä. Juominen tuskin kuitenkaan on ainakaan parantanut tilannetta. Mielestäni siis voi aivan rohkeasti kertoa menetyksistään miettimättä onko alkoholilla ollut osuutta asiaan. Luultavasti on.
Toivoisin että yritetään taas kertoa omasta itsestämme muita arvostelematta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
mielestäni melko vähän. En halua kuitenkaan vähätellä. Minulla on vielä suhteet kohtalaisen hyvässä kunnossa ystäviini ja sukulaisiini.
Rahaa olen menettänyt paljon. Ensinnäkin menetin suurimman osan ylimääräisestä - siis pakollisten maksujen jälkeen jäävästä rahasta. Todella harvoin pystyin mitään ostamaan. Tämä ei tietenkään myöhemmin edes riittänyt vaan ainakin muutaman vuoden ajalta jäivät lähes kaikki laskut maksamatta. Nyt ne ovat sitten ulosotossa. Opintolainatkin menivät kurkusta alas ja vielä kavereiltakin tuli otettua velkaa. Siinä sitä onkin sitten maksamista.
Sosiaalinen elämäni oli loppuajoista aika vähissä. Harvemmin otin ystäviin minkäänlaista yhteyttä. Yleensäkin otin yhteyttä minulle tärkeisiin ihmisiin lähinnä silloin kun tarvitsin rahaa tai jotain muuta apua. Joskus halusin myös valitta elämäni surkeutta.
Terveyskin on ollut melko hakusissa. Niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Juoma-ajoista nykyään muistuttavat onneksi koko ajan vähentyvät paniikkihäiriöt.
Nyt kun katselen muita ikäisiäni, monella on oma perhe, omaisuutta, hyvä työpaikka yms... Itselläni ei.
Seurustelusuhteeni kaatuivat säännönmukaisesti juomisen seurauksena. Vapaa-aikani meni täysin juodessa.
Omanarvontunto meni myös. Nyt olen saanut sitä pikkuhiljaa takaisin raitistumiseni seurauksena.
Yhden asunnon vuokrasopimus purettiin, ja sain yhden häädön maksamatomien vuokrien seurauksena. Join auton ja TV:n. Sähköt olivat kuukauden poikki ja vaatteeni ovat olleet melko rähjääntyneet. Ihme että minulla on kuitenkin asunto...
Menetinhän minä myös työpaikkani. Opiskelut ovat jääneet aina kesken. Nykyään pelkään epäonnistumista niin paljon, että hieman vaikeaa on voittaa itsensä ja päättää lähteä opiskelemaan jotain.
Samoin pelkään myös hylätyksi tulemista niin, että on vaikea luottaa vastakkaiseen sukupuoleen. Seurustelu ei tosin vielä ole ollut ajankohtaista toipumisen kannaltakaan.
Myös masennus vaivaa. Lisäksi en oikein meinaa suoriutua tavallisista arkisista asioista kuten siivoaminen, postin hakeminen, laskujen maksu, ruuanlaitto yms. Olen aina tottunut menemään siitä mistä aita on matalin ja jos joku on tuntunut epämiellyttävältä olen paennut sitä juomiseen.
jokainen voi miettiä myös mitä menetti kun luovutti ja myönsi itsenä sairaaksi. Niin sairaaksi ettei oikein enää itsekkään tiennyt onko normaali vai "sairas". Painostuksen alla menetti itsekunnioituksensa, minuutensa ja aidon onnen.
Mitä menetit kun laitot otsaasi tarran ALKOHOLISTI!!??
Olen vaan seurannut yhden tuttuni painia alkoholin tuomien ongelmien kanssa. Perhe on sairaalloisen tarkkaa ja omahyväistä. Alkoholi on heille tabu. Koko suku on pistänyt ko. henkilön todella lujille. Niin kauan kuin olen hänet tuntenut hän on juonut alkoholia noin kymmenen kertaa vuodessa. Viime kesänä hän oli lähes pakotettu menenään rattiin lapsi kyydissä. Polisiit pysäytti ja hän puhalsi 0.8. Siitä alkoi hänen alamäkensä. Helvetillinen häpeä, hän itkien luovutti ja myönsi muitten mieliksi "sairautensa". Mies on aivan romuna ja masentunut. Käy kokouksissa painostuksesta. Touhu on ihan ihmeellistä. Mies on menettänut itsekunnioituksensa täysin! Elämän halusta nyt puhumattakaan.
Kukaan ei tiedä mitä hänen päässään liikkuu. Missä on anteeksianto ja realismi!!!
Kerran olen ollut paikalla kun vaimo on hyppinyt seinille kun mies joi yhden, YHDEN!! oluen terassilla!!
Ketä on sairas?
Äitini näki siskoni - lähes 40 v nainen - vähän maistissa kotonaan keskellä viikkoa illalla. Tuon jälkeen ei ole tavannut, ei edes puhelimessa puhunut äiti tyttärelleen! Hokee vaan, tämän häpeänkin vielä saa kestää! Pakko muuttaa pois kotoa toiselle paikkakunnalle.
Siskollani on todellinen alkoholiongelma. Äidin käyttäytyminen ei sitä ole parantanut. Epäilen, että on yksi syistä juomiseen on äidin ahdasmielinen suhtautuminen alkoholiin.
Äiti kysyy, miksi sinä juot, kun äiti kieltää ja äidille tulee siitä paha mieli.
Vastaus: Juuri siksi?
Huvittavaa on, että miesten juomiseen äiti suhtautuu rehvastellen. Puheissa monesti kertoo tarinoita, miten miehet otti.
On ne vaan mahtiporukkaa!
"Epäilen, että on yksi syistä juomiseen on äidin ahdasmielinen suhtautuminen alkoholiin."
Olen kuullut sellaisesta tapauksesta, että Kouvolassa olisi ollut yksi juoppo, joka joi siksi että sen äidillä oli ollut joskus koulun kevätjuhlissa ruskeat kengät mustan jakkupuvun kanssa.
On äitejä - kai suuri osa - jotka ei päästä irti lapsestaan. Pitävät lastaan aina lapsena ja lapsellisena. Toiseta antavat näkyä ja kuulua sen enemmin.
Et osaa mitään, et osaa päättää mitään, et tiedä mitään, et ymmärrä mitään,.. äiti tietää ja osaa aina kaiken paremmin. Äiti ei anna sinulle mitään mahdollisuutta ottaa vastuuta omasta elämästäsi.
Vahva ihminen osaa kapinoida ja katkaista napanuoran. Heikompi voi jäädä kiinni.
Ja ainoa keino kapinoida on tehdä jotain mitä äiti ei tekisi ja mikä äidin mielestä on väärin. Yksi vaihtoehto on silloin juoda.
Niin se vain on.
Luin tekstisi ja pysähdyin miettimään 2 viimeistä vuotta...
Siihen saakka asiat oli hyvin, mies ja 4 lasta, työpaikka ym. Sitten rysähti, 13v yhdessä olon jälkeen mies löysi toisen, hyvän ystäväni...otti ja lähti. Vanhin poika taisteli alkoholin ja huumeiden kanssa, sain "kuiville" pari kertaa. Yksin ei voimat enään riittäneet, vaan hain lohtua pullosta ja lähipubista, auttoihan se aina illan, seuraavana päivänä jumalaton morkkis. Huumeet ja alkoholi tappoivat poikani viime vuoden syksyllä, ja minun alamäki alkoi siitä. Hain apua pienemmille lapsille, mutta itselleni en osannut hakea, sinnikkäästi töihin (vuorotyö), lapsille aamu ja iltahoitajaa, kamala stressi töissä, kotona ja ex-suvun kyyräily.. Soppa valmis, join aina vaan enemmän ja useimmin,lopulta hain sairaslomaakin kun ei vapaa aikaa ollut riittävästi. Lapset hoidin, vaatteet, ruuan, puhtauden, koulun..mutta en ollut läsnä, suljin kaiken ulkopuolelleni, kauppareissutkin tehtiin pubin kautta.
Ajauduin pohjalle, yritin itsemurhaakin..
Nyt lapset ovat olleet isänsä luona pari kuukautta, siellä on ihmiset selvinpäin ja ovat läsnä, heistä huolehditaan, kun en siihen juuri nyt itse kykene.
Kävin A-klinikalla muutaman kerran, ei mun juttu..
Nyt olen kotona yksin ja taistelen joka päivä pulloa vastaan, joskus onnistun joskus en, morkkis on valtava, olen tuhonnut kaiken ympäriltäni. Tiedän että on vain yksi tie ja se on ylös päin. Toivottavasti pystyn nousemaan tästä, koska tämä ei ole enään (oliko koskaan) mitään hauskaa.
tekstisi vaikka tuonne aloitukseksi jos haluat. Monella voisi olla sinulle vinkkejä ja neuvoja. Yksin painiminen moisten asioiden kanssa ei varmasti ole ehkä se oikea tie ratkaista ja voittaa ongelmat.
Voimia ja parmempia aikoja sinulle.