Paljon puhutaan synnytyksestä ja miten se etenee ja paljonko sattuu...ja minäkin sitä pelkään ihan hirveästi, nyt kun esikoista odotan syntyväksi keväällä. Mutta minä haluaisin tietää miltä se jälkeisten syntyminen tuntuu? Onko sekin ihan yhtä helvettiä vai nekö vaan vedetään sieltä ulos? Ajattelin, että kun se istukkapussi kuitenkin on aika iso, niin eikö sen ulos tulo jo tunnu jossain? Onko se kovinkin ilkeetä?
Kiitos jos joku viitsii tarkentaa! =)
Kiitos jos joku viitsii tarkentaa! =)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mulla kaksi synnytystä takana enkä ole edes huomannut kun istukka tullut... Ei mitään havaintoa.. Kai se sitten lapsi niin venyttää ja turruttaa paikat ettei yks istukka tunnu missää... =)
Minä en myöskään tuntenut ollenkaan, kun istukka tuli ulos. Kätilö vain sanoi, että sitten vielä istukka ja hetken päästä jo kysyikin, että haluaisinko nähdä sen.
missään. Vauvan syntymän jälkeen pistetään hormoonia, joka edesauttaa istukan irtoamista. Kätilö vähän paineli vatsasta ja käski kevyesti ponnistamaan, siinä se. Ja jos kaikki menee hyvin ja vauva on rinnallasi, niin voin vakuuttaa, ettet siinä vaiheessa edes muista istukan olemassaoloa! :-D
ei tosiaan kipua tuntunut enää yhteen mutta minä kyllä tunsin kun jokin lämmin hulahti ulos ja istukkahan se oli..
eli itse synnytyskin sattui toki jonkin verran (täysin ilman kipulääkkeitä tapahtui), aina ponnistusvaiheeseen asti. kun sai alkaa ponnistaa, niin minulla kivut hävisi. vauva kai painoi hermopäät niin hyvin puuduksiin ettei ponnistus tuntunut muuta kuin ison kakkahädän tikistykselle, eli lähinnä vaan paineen tunteelle.
mut sit ne jälkeiset.... voi taivas. ne supparit jotka alkoi uudelleen jälkeisten tullessa oli kyllä kamalat. vähintään yhtä kamalat kuin avautumissupparit, tosin ne eivät kestäneet kauaa eikä niitä tullut montaa mutta sattui. ja sattui se istukan ulos tulokin. tiedä sitten mistä johtui, siitäkö että kaiken tohinan keskellä olin jo unohtanut että semmosetkin vielä tulee ja oli järkytys kun supparit alko uudelleen =)
eli mulla sattui, mut tosiaan vaan parin supistuksen verran ja sen pari sekuntia kun kätilö veti istukan ulos. kyllä siitä selviää, älä turhaan pelkää =)
Pelottaa vaan niin kovasti se synnytys tilanne..miten se sitten hoituu ja miten hirveen kovaa se koskee...väkisinkin sitä miettii. Ja mulla on muutenkin ihan kamala sairaala kammo, ne on niin inhottavan kliinisiä paikkoja..ja sitten siellä pitäs kestää ne hirveät kivut, ihan vieraassa ympäristössä, vieraiden ihmisten keskellä. Paljon on tuota pelon aihetta.
Ja se neuvolan vauva-dvd minkä sieltä nykyään saa...minä lähinnä vaan ahdistuin siitä, siinä ei kyllä jätetä mitään arvailujen varaan, sanotaan niinkun asiat on..kuten se että se onnen huuma ei iske siinä ja silloin kun sen vauvan rinnalle saa..että se on kuulema ihan kukkua.
Hui...no, jospa se sillä epiduraalilla menis jotenkin.
Tuskin se jälkeisten pulpahtaminen ulos enää miltään tuntuu sen jälkeen kun mötikkä on repinyt paikat auki kun istukka on pehmeää kudosta. Eri asia on se, jääkö istukka kiinni vai ei, sillä pahimmassa tapauksessa sitä joudutaan repimään ja joudut ponnistamaan sitä uudestaan synnytyksen jälkeen. Repiminen ja mahan päältä painaminen ei tunnu kivalta eikä sekään jos se joudutaan käsin irrottamaan, siis lääkäri tunkee käden kohtuun ja irrottaa istukan mutta silloin ollaan sentään nukutuksessa.
Minulta eivät jälkeiset tulleet tuntiin tipoista ja kovista paineluista huolimatta (lisäksi itse ponnistin), joten leikkaussaliin.
Tosi vaivaton kokémus minulla! Ei mitään pahoinvointia nukutuksesta, vain vähäistä vuotoa ja vähän kipuja.
Synnytykseni oli tosi nopea ja siitä kuulemma johtui, etteivät jälkeiset "ehtineet mukaan".
Ihan hevonkukkua etteikö onnenhuuma ja ilonkyyneleet tulis just sillon kun saa juuri ilman lääkityksiä syntyneen vauvansa suoraan iholleen. Jos äiti säikähtää jotain syntymän hetkellä tai on lääkepökkyrässä voi tuo luonnollinen huuma jäädä kokematta.