Jos tavallinen kansalainen haluaa
nostaa virkarikos ja korvauskanteita esim
vakuutusoikeutta, verolautakuntaa, kunnan toimenhaltioita tai sosiaaliviranomaisia
vastaan, on vaikea ottaa tolkkua, kummalle
puolelle asia kuuluu.
Tietääkö kukaan jotain ohjeistusta tähän asiaan ?
Päättääkö tuomioistuin itsenäisesti mitä asiaa se alkaa käsitellä ja ennekaikkea miten se sitä alkaa käsitellä ?
Jos kantaja esim vaatii heti suullista käsittelyä sumutuksen vaikeuttamiseksi,
tai oikeuden kokoonpanon täydentämistä pykälää isommaksi tiedoiltaan kelvollisemmaksi - niin
voidaanko tämä vaatimus oitis evätä ?
Perinne, että virkamiehet ja ns " toimijat "
ja "päätööksentekoelimet" saavat elää kuin pellossa on Suomessa niin pitkä, ettei mitään ennakkotapauksia välttämättä
ole olemassakaan.
Lehtimajan porukka ja Nikula sakkeineen ovat falskeja ja puolueellisia, sieltä on turha odottaa apua.
Aina, löytyy jostain hiihtoliiton kyröjä hoitelemaan paskahommia.
Ihmettelen vain eduskunnan asenteita ja tyyliä.
Jos itse olisin kansanedustaja ja mukana lainsäädäntötöissä tosissani - niin kyllä minua vituttasi toiminnan muuttuminen ilveilyksi ja
laillisuusvalvonnan haihtuminen.
Lehtimaja määki äskettäin hesarissa,
että hommia on liikaa ja turhia, eroon olisi mukava päästä. Niin se onkin. Ja jos antaa jonkun rinteenurpon terrorisoida kansaa 10 vuotta ja tuloksena tulee 700 kantelua, niin kyllä siinä työmäärät ja paperikasatkin kasvavat. Eikä niillä sitäpaitsi ole ratkaisuvaltaa.
Vanhassa hallitusmuodossa joskus 1970 luvulla oli
muistaakseni pykälä 84 jossa käsiteltiin
viranomaisen tekemiä laiminlyönteja ja virkarikossyytteitä.
Pykälä 84 sääti, että jokainen,
myös yksityishenkilö, joka katsoo kärsineensä vahinkoa viranomaisen rikoksen tai laiminlyönnin johdosta, on oikeutettu vaatimaan virkayytteen nostamista ja asioiden käsittelyä ns isommalla porukalla.
Mikä lienee tuonkin säädöksen kohtalo
tänäpänä?
Nyt haisee paska.
Uusi perustuslaki ainakin on lähinnä pelleilyä.
Lume eli pseudo-lainsäädäntöä ja sumutusta, ja jonka avulla poliitikko ja virkamiessakki petaa ja perustelee itselleen mukavat olot ja edut.
Sitä tuskin on missään portaassa ajateltukaan noudatettavaksi.
On itseasiassa helvetin vaikea onkia selville, kuka on virkamies ja kuka ei ?
Sosiaaliviranomainen? Verolautakunta? Yliopistosairaalan professori?
Autovakuutusyhtiö ? Falski puolueellinen
vakuutusoikeus ?
Miten voi kantaja ( vahingonkärsinyt )
suojautua siltä sumutukselta, että oikeusistuin
tms selekoi ja valitsee tahallaan asiassa
kuultavia ja mukaantulevia seikkoja, todistajia, jotta lopputulos on virkamiessakin edun mukainen?
Voiko tuomari " todisteluttamisen " yhteydessä
estää kysymästä todistajalta - esim lääkäriltä - sellaisia kriittisiä seikkoja, jotka johtaisivat jatkossa oikeustoimiin ja esim korvausvastuisiin?
Tai, ennenkaikkea estää
ratkaisevan seikan, todistajan tai asiakirjan käsittelyn kokonaan ?
nostaa virkarikos ja korvauskanteita esim
vakuutusoikeutta, verolautakuntaa, kunnan toimenhaltioita tai sosiaaliviranomaisia
vastaan, on vaikea ottaa tolkkua, kummalle
puolelle asia kuuluu.
Tietääkö kukaan jotain ohjeistusta tähän asiaan ?
Päättääkö tuomioistuin itsenäisesti mitä asiaa se alkaa käsitellä ja ennekaikkea miten se sitä alkaa käsitellä ?
Jos kantaja esim vaatii heti suullista käsittelyä sumutuksen vaikeuttamiseksi,
tai oikeuden kokoonpanon täydentämistä pykälää isommaksi tiedoiltaan kelvollisemmaksi - niin
voidaanko tämä vaatimus oitis evätä ?
Perinne, että virkamiehet ja ns " toimijat "
ja "päätööksentekoelimet" saavat elää kuin pellossa on Suomessa niin pitkä, ettei mitään ennakkotapauksia välttämättä
ole olemassakaan.
Lehtimajan porukka ja Nikula sakkeineen ovat falskeja ja puolueellisia, sieltä on turha odottaa apua.
Aina, löytyy jostain hiihtoliiton kyröjä hoitelemaan paskahommia.
Ihmettelen vain eduskunnan asenteita ja tyyliä.
Jos itse olisin kansanedustaja ja mukana lainsäädäntötöissä tosissani - niin kyllä minua vituttasi toiminnan muuttuminen ilveilyksi ja
laillisuusvalvonnan haihtuminen.
Lehtimaja määki äskettäin hesarissa,
että hommia on liikaa ja turhia, eroon olisi mukava päästä. Niin se onkin. Ja jos antaa jonkun rinteenurpon terrorisoida kansaa 10 vuotta ja tuloksena tulee 700 kantelua, niin kyllä siinä työmäärät ja paperikasatkin kasvavat. Eikä niillä sitäpaitsi ole ratkaisuvaltaa.
Vanhassa hallitusmuodossa joskus 1970 luvulla oli
muistaakseni pykälä 84 jossa käsiteltiin
viranomaisen tekemiä laiminlyönteja ja virkarikossyytteitä.
Pykälä 84 sääti, että jokainen,
myös yksityishenkilö, joka katsoo kärsineensä vahinkoa viranomaisen rikoksen tai laiminlyönnin johdosta, on oikeutettu vaatimaan virkayytteen nostamista ja asioiden käsittelyä ns isommalla porukalla.
Mikä lienee tuonkin säädöksen kohtalo
tänäpänä?
Nyt haisee paska.
Uusi perustuslaki ainakin on lähinnä pelleilyä.
Lume eli pseudo-lainsäädäntöä ja sumutusta, ja jonka avulla poliitikko ja virkamiessakki petaa ja perustelee itselleen mukavat olot ja edut.
Sitä tuskin on missään portaassa ajateltukaan noudatettavaksi.
On itseasiassa helvetin vaikea onkia selville, kuka on virkamies ja kuka ei ?
Sosiaaliviranomainen? Verolautakunta? Yliopistosairaalan professori?
Autovakuutusyhtiö ? Falski puolueellinen
vakuutusoikeus ?
Miten voi kantaja ( vahingonkärsinyt )
suojautua siltä sumutukselta, että oikeusistuin
tms selekoi ja valitsee tahallaan asiassa
kuultavia ja mukaantulevia seikkoja, todistajia, jotta lopputulos on virkamiessakin edun mukainen?
Voiko tuomari " todisteluttamisen " yhteydessä
estää kysymästä todistajalta - esim lääkäriltä - sellaisia kriittisiä seikkoja, jotka johtaisivat jatkossa oikeustoimiin ja esim korvausvastuisiin?
Tai, ennenkaikkea estää
ratkaisevan seikan, todistajan tai asiakirjan käsittelyn kokonaan ?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sinulla oli paljon kysymyksiä.
Lyhyestä virsi kaunis: virkarikosepäilyt kannattaa tehdä tutkintapyyntönä poliisille, joka tutkii ja syyttäjä päättää, onko olemassa näyttöä syytteen tueksi. Mikäli syyttäjä ei syytettä nosta, voit periaatteessa nostaa sen itse, mutta tätä en suosittele. Paikka on kuitenkin tavallinen käräjäoikeus.
Virkavirhe-epäilyjen hyvä tai jopa paras kanava voi olla eduskunnan oikeusasiamies, jolle voi lähettää asiasta selvityspyynnön (itse täytyy tuoda esiin ne perusteet, miksi viranomainen on menetellyt väärin).
Hallinto-oikeuteen valitetaan itse asiasta. Esim. jos mielestäsi toimeentulotukiasia on ratkaistu väärin perustein - kun lakia on mielestäsi sovellettu väärin.
Toivottavasti tästä on apua, itsekin mietin parhaillani tehdäkö vaiko ei selvityspyyntö eduskunnan oikeusasiamiehelle verottajan toimista (lainmukaisen menettelyn vaatimus). Omassa prosessissa kulkee hallintopuolella erillään verovalitukseni, jossa odotan ratkaisua sisällölliseen asiakysymykseen.
älä kiusaa pieniä virkamiehiä ihan turhaan...mene äänestämään mieluummin!!!!
Suomiko tuhoutuu, vai virkarikolliset ja EU:n kätyrit jotka taistelevat Suomen kansaa vastaan?
Minut jos äänestetään diktaattoriksi, tulen pitämään huolen, että nykyinen julkisen sektorin väki a) pidetään työttömänä b) suljetaan keskitysleirille tai c) tapetaan kiduttamalla.