Hello!
Olen viimein uskaltautunut lääkäriin kuulemaan lopputuomion, että ICSI on ainoa mahdollisuus, johtuen mun PCO:sta ja miehen kehnoista simpoista. Nyt kysyisin, että millaisilla määrillä hormoneja olette aloitelleet piikittelemään ja onko toivoa saada heti eka kerralla munasoluja?
Siirretäänkö ne mahdollisesti hedelmöittyneet ja jakautuneet munasolut samaan kiertoon vai pitääkö odotella kuukausi?
Mulla pelottaa jotenkin, ettei niillä hormooneilla saada mitään aikaiseksi PCO:laisella. Onkohan kellään kokemuksia IVM-menelmästä, jolloin kerätään keskenkasvuisia munasolua?
Olen viimein uskaltautunut lääkäriin kuulemaan lopputuomion, että ICSI on ainoa mahdollisuus, johtuen mun PCO:sta ja miehen kehnoista simpoista. Nyt kysyisin, että millaisilla määrillä hormoneja olette aloitelleet piikittelemään ja onko toivoa saada heti eka kerralla munasoluja?
Siirretäänkö ne mahdollisesti hedelmöittyneet ja jakautuneet munasolut samaan kiertoon vai pitääkö odotella kuukausi?
Mulla pelottaa jotenkin, ettei niillä hormooneilla saada mitään aikaiseksi PCO:laisella. Onkohan kellään kokemuksia IVM-menelmästä, jolloin kerätään keskenkasvuisia munasolua?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minulle on tehty ICSI yliopistollisessa keskussairaalassa kolmeen kertaan. En halua tehdä tästä mitään valitusruljanssia, vaan rohkaista sinua ja toivottaa kaikkea hyvää yrityksellesi! Toivottavasti saat lapsen pian.
Minä siis kävin läpi kolmeen kertaan sen kaiken: piikitykset, munasolujen keräyksen ja alkionsiirron. Odottamattomia asioita tuli vastaan. Eka hoito epäonnistui ja viikon verran piikitettyäni piti lopettaa. Syy: aivan liian alhaiset hormonimäärät, olisiko ollut jotain 150 IU:ta, aivan liian vähän. Harmitti kun oli ne kaikki nenäsumutukset ja pistokset käynyt läpi ja sitten joutuikin jättämään kesken.
Toisella kertaa hormonimäärää nostettiin reilusti. Yli 300 IU:n annoksilla alkoi jo tapahtua. Päästiin sitten koko rundi läpi, muistaakseni minulta kerättiin joku 8 munasolua ja 4 niistä lähti jakautumaan, 2 hyvälaatuisinta laitettiin kohtuun. Mutta: munasolun keräys oli pitänyt tehdä kohdun läpi, eli olosuhteet eivät olleet mitenkään optimaaliset. En tullutkaan raskaaksi.
Ikävä yllätys oli se, ettei pakastukseen päässyt yhtäkään alkiota. Sanoivat, etteivät ne pari yli jäänyttä olleet riittävän laadukkaita pakastukseen. Minulla kaikki siirretyt alkiot olivat II-luokan alkioita.
Toisella TÄYSIN läpikäydyllä hoidolla hormonimäärät olivat taas ne päälle 300. Olin vähän huolissani, koska 400 IU:ta enempää ei ainakaan täällä anneta edes piikittää. Muutenkin ihmetytti se tarvittavan hormonin valtaisa määrä: en ole mikään yli 35-vuotias, en sairasta mitään munasarjatautia tms. Näin se nyt vain meni. Kurjaa joutua ostamaan sitä kallista hormonilääkettä valtavia määriä, vaikka KELAhan tietysti korvasi sitten kun meni yli 600 euron ostokset!
Toinen täysi hoitorundi tehtiin vasta sen jälkeen, kun minulle oli tehty laparoskopia (tähystysleikkaus) ja poistettu vähän endoa. Mitenkään paljon sitä ei kyllä ollut. Tavoite tässä oli muuttaa munasarjojen asentoa niin, ettei munasoluja kerättäessä tarvitsisi enää pistää kohdun läpi.
Toisellakaan kertaa ei tärpännyt, munasoluja tuli taas joku kymmenkunta. Kaksi siirrettiin.
Kolmas kerta oli hirvittävä. Vaikka sitä hormonia piikitti, niin munasolut eivät vain silti jostain syystä oikein reagoineet ja jouduin ostamaan TOISTA PIIKITETTÄVÄÄ mömmöä - se muuten ei sitten ollutkaan Kelan korvausten piirissä! Oli kyllä olo aika karmea, kun jo ne "tavalliset" piikitykset saivat vatsan turpoamaan, mustelmille ja kipeäksi. Sitten siihen vielä päälle nämä uudet..
No, päästiin alkionsiirtoon, taaskaan ei tärpännyt. Mutta sain hyperstimulaation (vettä kerääntyi vatsaonteloon yms.) ja se oli todella kurjaa.
Nyt kysymyksiisi: kysyit siitä piikityksestä. Normaali annostus on käsittääkseni se 100-200 IU:ta. Mutta kuten sanoin, itselläni alkoi tulosta tulla vasta yli 300 IU:n piikeillä. EN ole sairaalloisen lihava enkä mitään, en vanha, en sairas - molekyylitasolla vain eivät munasarjat "vastanneet" hyvin sanoi lekuri. Yli 400 yksikköä ei siis ainakaan Turussa anneta edes pistää. Jotkut hyvin iäkkäät potilaat yleensä tarvitsisivat reilusti hormonia, koska kehon oma hormonitoiminta on jo heikentynyt. Yksilöllistä se tietysti on.
Kun sinulta on hedelmöitetty munasoluja, niin niistä siirretään kohtuun 1-2 - lääkärin harkinnan mukaan. Minä olin aika poikkeus siksi, että "sain" 2 kerrallaan, vaikka nykyisin kuulemma 1 on se tyypillisin juttu. Minulla kai vaikutti se, kun niitä alkioita ei saatu pakkaseen yhtään. Ekoilla kerroilla niitä munasoluja tuli minulta noin 8-12. Kolmannella kerralla - hyperstimulaatiokerralla - niitä tuli joku 24. Arvaa harmittiko joutua heittämään pois niistä niin kauhean suuri osa, kun eivät kelvanneet pakkaseen. :( Yleensä jos noita munasoluja tulee kauhean paljon, niin se SAATTAA viitata siihen, että hyperstimulaatio voi tulla. Ei välttämättä, mutta on se mahdollista. Samaan aikaan hoidoissa olleelle 34-vuotiaalle naiselle tuli kerättäväksi yli 30 munasolua. En sitten tiedä saiko hän hyperstimulaation myöhemmin.
Loput alkiot tosiaan laitetaan pakkaseen tai heitetään pois, jos eivät ole riittävän laadukkaita. Yhdellä kertaa niitä ei siirretä kahta enempää.
Olin hoidoissa kaksi vuotta sitten. Nyt mietimme että kannattaisiko jatkaa yksityisellä puolella, Väestöliitossa vaikka. Nämä hoidot vain ovat niin jumalattoman kalliita ja meilläkin on asuntolainaa yms. Eikä onnistumisestakaan ole takuita.
Meillä syy hoitoon hakeutumiseen oli miehen siittiöiden pieni määrä ja huono laatu.
IVM:ää en ole kokeillut, mutta niin keljuja olivat nuo piikityskokemukset sun muut, että jos yksityisellä puolella jatkamme, niin IVM:ää toivon ainakin todella kovasti. En vain enää jaksa ottaa sitä itsestään selvyytenä, siis sitä sen SAAMISTA, koska näissä hoidoissa on aina sellaisia yksilöllisiä juttuja, yhdelle voidaan tehdä jotain ja toiselle ei yms. Karmaisee ajatus uusista piikitysrundeista. Melkein sanoisin, että itselleni se on mieluummin IVM - tai ei mitään.
Vasta hoitojen päätyttyä yleisellä puolella (niitähän saa 3 rundia, sitten joutuu yksityiselle) olen alkanut kyseenalaistaa omaa lähtemistäni niihin. Sitä kaikki suhtautuvat, että "jos ei lasta tule, niin hoitoon vaan". Mutta nuo hoidot ovat a) kalliita b) sitovia c) elämää rajoittavia d) suuret hormonimäärät arveluttavat e) onnistumisesta ei ole takuita.
Minusta me ihmiset nykyisin luulemme liikaa lääketieteestä. Ei siellä ihmeitä pystytä tekemään. Kannattaa vakavasti miettiä sitä, onko valmis sitoutumaan niihin hoitoihin (itse kävin parhaimmillaan n. 3 kertaa viikossa sairaalassa tutkimuksissa, verikokeissa yms.) ja laittamaan niihin niin paljon rahaa kuin prosessi vaatii. Henkisesti tällainen on myös todella raskasta, senkin voin kertoa.
Jos saat IVM:n, niin onnea sulle ja kaikkea hyvää. :) Toivotaan parasta.
Noista hoitojeni määristä: taisin puhua vähän epäselvästi. Tavallaan siis minun kohdallani voidaan puhua neljästä hoidosta, koska se ensimmäinen epäonnistunut (ja keskeytynyt) ehti noin puoleenväliin piikityksineen ja nenäsumutteineen, ennen kuin selvisi, että lääkettä oli pistetty aivan liian vähän.
Jos tuota kertaa siis pitää ekana, niin sen lisäksi kävin läpi vielä kolme _täysimittaista_ hoitoa, eli päästiin se koko prosessi läpi piikityksistä munasolujen keräämiseen ja alkionsiirtoon.
Kaunis kiitos, että jaoit kokemuksesi!
Olen aika realistisen (ehkä hieman pessimistinenkin) koko edessä olevan hoidon suhteen, mutta haluan kuitenkin yrittää. Tosin se rahanmeno hirvittää ja tuntuu jotenkin epäoikeudenmukaiselta. Olen tosin lakannut vertaamasta itseäni ystävättäriini, jotka tuosta vaan tulevat raskaaksi. Elättelen varmaankin toiveita modernin lääketieteen kaikkivoipaisuudesta. Katkeruus varmaan iskee sitten, jos ICSI ei tuota tulosta.
Olisin itsekin halunnnut suoraan IVM:n, mutta lääkäri oli tietysti sitä mieltä, että ensin kokeillaan "perinteisesti". Pelkään juuri tuota samaa, että hormoneja on ekalla yrityksellä liian vähän ja homma täytyy jättää kesken.
Mies sai lääkäriltä hevoskuurin vitamiineja, siis sinkkiä, A- ja E- vitamiinia, jotain luonnonmukaista Ginseng-valmistetta, sekä tabletit kohonneisiin Homokysteiini-arvoihin (kuulemma vaikutusta myös siittiöiden laatuun). Niitä siis on otettava peri kuukautta ennen H-hetkeä. Pelkäänpä pahoin, että saa syödä useammankin kuukauden, ennenkuin ICSI on ajankohtainen.
Kaikkea hyvää ja voimia uuteen yritykseen!
Silloin pari vuotta sitten ei miehen vielä ainakaan Turussa tarvinnut syödä mitään vitamiinoja, eli asiat ovat tainneet edetä silläkin suunnalla.. :) Aina muutoksia tulee.
Kurja juttu, jos lekurisi ei anna suoraan IVM:ää vaan haluaa laittaa ensin sen ICSI:n. Mutta ensimmäisellä kerralla sen jaksaa kyllä oikein hyvin, onhan se uusi kokemus ja motivaatiota riittää.
Toivotaan, että olette pian vanhempia. :) Itsekin olen kuullut rohkaisevia tarinoita siitä, että jopa III-luokan alkioista on synnytetty ihan terveitä vauvoja normaalissa järjestyksessä.
Hyvä juttu ainakin minusta, että et pidä toiveita kauhean korkealla, tulee nimittäin mahdollinen pettymys ehkä helpommin käsiteltäväksi. Toivotaan parasta!
Meillä miehen simpat todella surkeat: vähän ja kaikki väärän muotoisia. Minussa ei pitänyt olla mitään vikaa, mutta punktion jälkeen huomattiin, että munasolut ovat rakeisia. Se vaikeutti prosessia niin, että vaikka saaliit olivat ihan ok (ekalla 13 ja tokalla 14 munista) niin hedelmöitys ei tahtonut onnistua.
Ekassa hoidossa vain 3 hedelmöity ja niistä saatiin siirtoon 2 alkiota. Eivät mitenkään erityisen hyviä olleet. Toisessa hoidossa hedelmöity sitten 5, joista taas 2 siirrettiin ja 3 roskiin. Ei pakkaseen mitään. Toisen siirron jälkeen jo keskusteltiin vakavasti siitä, että kannattaako hoitoja enää jatkaa, koska juuri ja juuri saadaan jotain siirrettävää.
Mutta kuinkas kävi? Tulin raskaaksi! Vastoin lääkärin ja omien odotusten. Jostain syystä luonto vaan päätti, että onnistuminenkin on mahdollista vaikka lähtötilanne ei hyvä ollutkaan.
Nyt mulla raskausviikkoja 7 1 ja ultrassa tarkastettu kaiken olevan ok.
Mulla tehtiin hoito lyhyellä kaavalla, eli omaa hormonitoimintaa ei "ajettu alas". Piikittelin Puregonia 200 yksikköö ja se oli mulla alusta saakka hyvä ja juuri sopiva määrä.
Toivottavasti saat tästä vähän potkua. Hoidot on rankkoja, sen tiedän. Niin henkisesti kuin (mulla ainakin) myös fyysisesti. Mutta aina on toivoa...
Moi!
Mulla on pco ja ollaan ivf hoidossa. Piikitin puregon 300yks 9 päivää ja saatiin 20 munasolua joista loppujen lopuksi saatiin 14 hedelmöitettyä. Osa hedelmöittyi itestään mutta koska miehen sperma oli tällä kertaa niin huono laatusta niin osalle tehtiin mikro hedelmöitys. Sain kuitenkin hyperstimulaatiosyndrooman, joten tuoreena ei alkiota voitu siirtää. Nyt olen menossa pakastetun alkion siirtoon. Eka kerta ja jännittää..
Kiitos kaikille vastanneille!
Kyllä tämä varmaan tästä, vaikka jännittääkin koko touhu.
Minulla on todettu lievä PCO ja varsinainen syy lapsettomuuteen on miehen suuri siittiö vasta-aine pitoisuus.
Ekassa ICSIssä minä pistin 150 yksikköä. Lopputulos 58 munarakkulaa, Koska rakkuloita oli noin valtavasti ne kerättiin osittain kypsymättöminä (ei voitu enää hyperin pelossa kypsytellä). Niimpä löytyi vain 3 kypsää munasolua. Raskauduin PASsista mutta raskaus meni valitettavasti kesken.
Nyt aloittelemme uutta hoitokierrosta ja tällä kertaa kevennetyllä lyhyellä kaavalla. Toisin sanoen ensimmäiset pistospäivät on korvattu clomifeenillä ja pistän vain pari päivää 100 yksikköä.
Tämän kerron vain siksi ettei aina voida tietää miten kukin reakoi hormoneihin. Minun ei todellakaan odotettu reakoivan näin herkästi, koska verikokeiden perusteella minulla on huono vaste omille hormoneilleni (näin ainakin asian ymmärsin).
Tosin itsestä tuo tuntuu kovin vähäiseltä määrältä ja hiukan epäilyttää josko mitään kypsyykään. Täytyy siis vain luottaa lääkäreihin ja katsoa miten käy... :)
Noihin hormoneihin voi reagoida myös todella herkästi... mulla oli ekassa icsissä annos 100 yksikköä per päivä. Rakkuloita kasvoi yli 40, Pregnyliä ei voitu pistää koska lopputuloksena olisi ollut varma hyperstimulaatio ja punktio oli todella rankka.
Tokassa icsissä annos laskettin 75 yksikköön, ja saatiin muistaakseni 8 kypsää munasolua.
Nyt on menossa kolmas icsi, ja annos on 83 yksikköä, kymmenisen rakkulaa siellä on kasvamassa...