poikaystäväni on muuten kuin unelma, paitsi kuumakalle luonteensa vuoksi satuttaa mua usein hänestä ihan vain kevyillä lyönneillä. en saa sanoa, että ns"pänttäys sattui" hän suuttuu siitä vain lisää, ja puollustelee tekoaan että minä muka aina ärsytän. jos näin on , häntä ärsyttää kaikki. tuntuu pahalta olla tämänkaltaisen väkivallan kohde, rakastan häntä, mutta pelkään, että joku päivä saan ihan oikeasti turpaan, mikä avuksi ystävät...
ylimääräistä pänttäämistä
alistettu
2181
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hän ei rakasta sinua, sillä ihminen, joka rakastaa sinua, ei halua satuttaa toista. Irtaudu pian suhteesta, väkivalta vain pahenee ajan myötä. Se alkaa juuri läpsimisenä ja pahenee ajan myötä, mutta ei lopu. Paitsi, jos hän tiedostaa ongelmansa ja hakee apua. Jos hän syyttää sinua ärsyttämisestä, hän ei näe omaa ongelmaansa. Käske hänen hakea apua tai jätä hänet, jos vielä pänttää!
Väkivalta ei ole rakkautta, se on heikon itsetunnon tuottamaa vallanhalua. Kun saa toisen alistettua, ainakin henkisesti polvilleen, voi tuntea itsensä vahvaksi. Väkivallantekijä ei itse tätä tiedosta, hän tekee kaiken rakkauden nimissä vaikka tosiasiassa ei osaa rakastaa edes itseään. Miten sitten kumppaniaan? Se on surullista.
Ei toista ihmistä voi omistaa eikä painaa oman tahtonsa alle. Molemmat ovat ihmisiä, eivät pelinappuloita joita siirreellään oman mielen ja mielihalujen mukaan. Tasaveroisessa, oikean rakkauden täyttämässä suhteessa vallitsee toinen toistensa kunnioitus, arvostus ja tasaveroisuus.
Tästä puhutaan myös vihkikaavassa (mm. rakkaus ei alista, ei etsi omaa etuaan..) enkä jaksa lakata ihmettelemästä sitä, että ihmiset jotka alttarilla silmät kirkkaina sitoutuvat näitä lupauksia noudattamaan, unohtavat ne jo seuraavassa hetkessä. Monta on tositarinaa heti hääyönä alkaneista pahoinpitelyistä ihan kuin virallinen lupa toisen omistamisemiselle (lue; saa kohdella niin törkeästi kuin itse haluaa) olisi samana päivänä saatu papilta.
Toivon, että silmäsi avautuvat. Kumppanisi on ymmärrettävä hakea apua itselleen. Mikäli hän ei halua tai ei omasta mielestään tarvitse, kokoa voimasi ja lähde tästä suhteesta sillä ajatuksella, että sinua ei kohdella näin. Sinä asetat rajat ja päätät, mitä sinulle saa tehdä,
mitä ei. Kumppanisi ei tätä ainakaan vielä itse ymmärrä. Sitäpaitsi ruumiillinenkin koskemattomuus on meille jokaiselle taattu jo Suomen perustuslaissa eikä rakkaus sen enempää kuin mitkään muutkaan tunnesyyt ole niitä, joiden varjolla lakia voi huoletta rikkoa.