56v vois aloittaa alusta eli rakastua ja mennä avioon.
Elää onnellisena elämänsä loppuun asti.
Elää onnellisena elämänsä loppuun asti.
vieläkö
satuako?
271529
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
oikijan löyvät,niin voipi olla palion mahollista.Kerrankos sitä rakastuupi.
vaan.
voi, mutta mennä naimisiin? Voihan sitä elää yhdessä ilman avioliittoakin. Sormukset voi ostaa osoitukseksi toiselle kuulumisesta.
Yli viiskymppisenä vasta löysin sen oikean. Olemme rakastuneita. Mutta naimisiin emme mene. Siitä vasta paperisota syntyisi. Hynttyyt voi lyödä yhteen, mutta omaisuutta ei.
kai haaveilemme ikuisesti.
Hei, eikos olekin niin,etta sen rakkautemme,sen uuden,SUUREN,rakkautemme kanssa haluamme vannoa vihkivalan.Haluamme nayttaa koko maailmalle kuinka ihmeellisen ihmisen olemme loytaneet rinnallemme.
Totuus vain tahtoo unohtua,arki tulee kaikille.
Mutta,silloin kun se silta tuntuu etta vain vihittyna voi yhdessa elaa,niin silloin ei kun haita jarjestamaan.
Ilon juhlahan se on.
Rakastatko siis mammonaa enemmän kuin ihmistä?
voit imase vain onnes sisälle,met pijämmä sinulle peukalot ylhällä.Se rakkaus saa kuule kuumaksi vanhanki röppänän,kattoppa ko sen aika tullee.Liityyhän siihen muutaki,ravakoja riitojaki.joo.Ja ku riita tullee,niin takkaan että sen huushollin katolla ei uskalla harakat istua, ei,joo.Mutta emmie ala riijoilla sinua pöliättelemhän,non kuule pikku juttu sen rakkauen rinnalla,höystävät vain sitä.Hei sulle ja rakastu.
yksistään liene kiinni
tahtoa ja muutakin .... ainakin tuossa
"elämän loppuun asti"...jutussa
rakastuahan voi vaikka joka päivä ... ;)))
...sakihan rakastu,johan tuolla vauhilla kirkotkin loppuu.
ratkaisee
jos rakastuu samaan kohteeseen joka päivä,
sitten tarvitaan kirkkoa
mutta jos kohde vaihtuu....ei tarvita kirkkoa
eli jos on paljon kohteita,,,niin tarvitaan vähemmän kirkkoa
ja toisinpäin jos on vähän kohteita tarvitaan paljon kirkkoa
miten teillä?
paremmalta maistusi,vaikka pappi aamenen sanosi?
..joo.Värkkasin tuon saunatouhujen kanssa.Olet sie varmhan oikiassa.Nakkasin vähän höystöillä nuo kirkot.
kumpaakin on kokeiltu
kirkon kanssa ja ilman
lopputulos oli sama
mutta kiva..eeeei, kun IHANAAA!!! on huomata monen, monen vuoden jälkeen, että vielä voi rakastuakin....vaikka luuli olevansa jo "ikiroudan" vallassa ;D
kirkko---- tai ei --- tunteet kulkee kulkuaan
Antaisko toivoa tällainen: Tiedän lähes lähipiirissäni ainakin 3, jotka löysivät sen seitsemänkymppisinä... Onnellisilta näyttävät ihan ulkopuolisenkin silmissä...
Ken satuun uskoo sen ehkä todeksi joskus saa...
Ei kai se avio siinä niin oleellista oo?
Eihän tuo ikä ole vielä mitään!Hyvin ehtii tekemään vielä vaikka mitä...:)
Ollaan yli viisikymppisiä ja seurustelteltu jo seitsemän vuotta. Toinen osapuoli (mies) ei silti haluaisi kihloihin tai naimisiin, mutta tämä toinen haluaisi kovasti. Mitä tehdä? Odotanko vaan epävarmuudessa vai lähdenkö suhteesta...
En oikein usko löytäväni enää tälläistä onnea, enkä jaksaisi mennä etsimäänkää...
Jos ollaan eronneita esimerkiksi, tai muuten jo elämää nähty, niin miksi avioliitto. Naisena en ymmärrä, miksi haluaisit naimisiin. Minusta avioliitto on silloin paikallaan kun tehdään pentuja, mutta ei kai enää tehdä ;). Meillä ei rakkaus paranisi yhtään papin tai maistraatin vahvistuksesta. Annetaan toisillemme tilaa, välittämistä ja vaalitaan sitä lahjaa, minkä olemme vielä saaneet. Sillä rakastava kumppani on lahja elämältä.
Kyllähän se niinkin on, jos vaan voisi luottaa toiseen....ettei hän nyt vaan lähtisi pois...
ehkä pelkään sitä. Voihan hän toisaalta lähteä vaikka olisimme aviossakin. kiitos vatsauksesta; ehkäpä sain ajateltavaa..
loppuelämän pituudesta :))
voihan sitä olla muuten vaan, mitä sitä kaks
vanhaa enää hynttyitä yhteen lyömään.
asenteella on sitten sama,vaikka menis jo hautausmaan portille oottelemaan lähtöä....:/
Sateisen päivän parhaat naurut! Kiitos!
kuitenkaan vielä. Elämä voi olla paljon
vilkkaampaa iolman vakinaista suhetta jos
sen oikein oivaltaa;)
Mua vaa kiukuttaa,ku munkin ukko on yli viiskyt ja on tehny ny monenlaista sellasta,mitä tavallisesti tehdään vähän nuorempana eli elämä jatkuu vielä (toivottavasti)kauan.
Ei nyt ole aikaa jäädä paikoilleen...Hyvässä lykyssä, elämää on ainaski vielä seuraavat kolkyt vuotta, ja se on pitkä aika se....:)
Ei elämää voi elää varoen,milloin viikate heilahtaa,vaan täytyy keskittyä sen väistelyyn...:)
Jos nimittäin, haluaa olla vapaa ku taivaan lintu,mut jos taas kaipaa sitä yhtä ja vakituista,silloin pitää antaa palaa...ja suurella roihulla...:)
Jos olisin nuorena ollut vähän viisaampi, en olisi mennyt silloinkaan.
Kyllä elämä on niin paljon ihanampaa, kun ei päästä miehiä nurkkinsa kuleksimaan.
No ilimanmuuta. mikä estää? Jos se nyt ei oo sun veli. Sitähän pappikin kysyy ennen vihkimistä, että omko jollain syytä perua tätä vihkimystä, tai jotain sinnepäin.
Ihanaa, menkää naimisiin ja kerro sit meille kuulumiset kuherruskuukauden jälkeen. Melkein oon kateellinen. Mutta Onnea Teille!!