Uskaltaakohan sitä enää koskaan lähtee treffeille?
Tästä on jo muutama kuukausi aikaa, mutta siis.. Kävin kaksi kertaa erään pojan kanssa treffeillä. Itse tiesin jo, että meidän jutustamme ei koskaan tulisi mitään. Oli meinaan yksi suuri seikka, mikä olisi tullut seurustelumme väliin (Ainakin minun osaltani)sekä osin hänen ärsyttävä käytöksensä ja lapsellisuutensa. Kuitenkin hän kun pyysi minua ulos, en halunnut kieltäytäkkään koska miksipä me ei kavereita voitaisi olla, minulla kun ei muitakaan kavereita ole.
Okei, eipä sit kulunu kauaakaan kun tää jätkä sanoi olevansa kusessa muhun. En vastannut tästä hänelle mitään. No mentiin sit uudelleen viikon päästä treffeille, juteltiin ja näin.. Treffien lopussa poju sanoi lähettelevänsä viestiä. Odotin viikon, mutta kukaan ei soittanut tai lähettänyt viestiä, jotenpa päätin itse lähettää tekstarin. Ei vastausta. odotin pari viikkoa ja lähetin uuden viestin. Ei edelleenkään vastausta.
Nyt on kulunut kuukausia tuosta, ja täytyy sanoo, että on vittumaisin teko mitä mulle on koskaan tehty! Ensin nähdään pari kertaa, mutta sitten ei enää ilmoitetakkaan tämän jälkeen mistään. Huh huh. Kyllä hänen olisi pitänyt edes sanoa, että ei halua olla tekemisissä kanssani. Itse olen toisaalta aika tyytyväinen, että kävi näin. En pitänyt pojasta missään vaiheessa, mutta silti ottaa päähän tuollainen käytös. Oli aika ilkeesti tehty :/ Melkein vei mun uskoni, että löytäisin edes joskus kavereita ja ystäviä. Ei se oo helppoa olla masentunut ja ilman ystäviä ja kavereita. Oonkohan mä vaan niin tyhmä muiden mielestä, että en kelpaa kenellekkään?
Tästä on jo muutama kuukausi aikaa, mutta siis.. Kävin kaksi kertaa erään pojan kanssa treffeillä. Itse tiesin jo, että meidän jutustamme ei koskaan tulisi mitään. Oli meinaan yksi suuri seikka, mikä olisi tullut seurustelumme väliin (Ainakin minun osaltani)sekä osin hänen ärsyttävä käytöksensä ja lapsellisuutensa. Kuitenkin hän kun pyysi minua ulos, en halunnut kieltäytäkkään koska miksipä me ei kavereita voitaisi olla, minulla kun ei muitakaan kavereita ole.
Okei, eipä sit kulunu kauaakaan kun tää jätkä sanoi olevansa kusessa muhun. En vastannut tästä hänelle mitään. No mentiin sit uudelleen viikon päästä treffeille, juteltiin ja näin.. Treffien lopussa poju sanoi lähettelevänsä viestiä. Odotin viikon, mutta kukaan ei soittanut tai lähettänyt viestiä, jotenpa päätin itse lähettää tekstarin. Ei vastausta. odotin pari viikkoa ja lähetin uuden viestin. Ei edelleenkään vastausta.
Nyt on kulunut kuukausia tuosta, ja täytyy sanoo, että on vittumaisin teko mitä mulle on koskaan tehty! Ensin nähdään pari kertaa, mutta sitten ei enää ilmoitetakkaan tämän jälkeen mistään. Huh huh. Kyllä hänen olisi pitänyt edes sanoa, että ei halua olla tekemisissä kanssani. Itse olen toisaalta aika tyytyväinen, että kävi näin. En pitänyt pojasta missään vaiheessa, mutta silti ottaa päähän tuollainen käytös. Oli aika ilkeesti tehty :/ Melkein vei mun uskoni, että löytäisin edes joskus kavereita ja ystäviä. Ei se oo helppoa olla masentunut ja ilman ystäviä ja kavereita. Oonkohan mä vaan niin tyhmä muiden mielestä, että en kelpaa kenellekkään?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei pahalla, mutta ei tosta nyt kannata masentua... jos toi on pahinta mitä sulle on tehty niin voin sanoa että et oo nähny viel mitään. Pahempiakin pettymyksiä tulevaisuudessa odotettavissa, usko pois.
mukavalta. Et varmasti ole mitenkään tyhmä. Ja toi jätkä kyllä teki sikamaisesti, ite olisin ainaki lähettäny viestin että sori en haluaisi enää olla tekemisissä...
...Saldo puhelimesta on saattanut loppua taikka puhelin on hajonnut.
Ja muutenkin ei pidä olla niin naivi poikia kohtaan, kerroit ettei jutustanne tulisi koskaan mitään. Miksei? Eihän sinulla ole kavereitakaan. Ystäviä pitää aina olla
Itselle käyny melkein samalla tavalla :o onkohan kyseessä vielä sama poika? XDDDDD
Olin lätkässä monta vuotta yhteen jätkään, ja sillon tällön meillä oli aika paljon säpinää, mutta tyyppi aina laitto jarrut päälle kun hyvin meni.
Kerran sitten nähtiin tossa kesällä ja ihan lähikontaktiin päästiin joka oli uutta, ja seuraavana päivänä jätkä oli niinkuin mitään ei ois tapahtunu. yritin sitten saada selvyyttä tilanteeseen mutta en saanu siittä mitään irti.
Sitä sitten kumpiki oltiin niinkuin mitään ei olis tapahtunutkaan, en ihan asiaa hyväksyny mutta en jäänyt murehtimaan. Nyt sitten muutava viikko sitten nähtiin ja kun kahden kesken jäätiin niin oli tosi mukavaa ja lähikontaktiin päästiin jälleen. Sen jälkeen jätkä ei ole taaskaan oikeastaan mitään puhunu ja on niinkuin mitään ei olisi tapahtunut.
Kyllä se pikkasen vituttaa kun ei jätkä edes VOI sanoa että JOO EI KIINNOSTA, UNOHDA KOKO JUTTU.
Mutta ei. ei minkäänlaista viestiä ei merkkiä.
Oli kyllä viimeinen kerta mulle. Saatanan kusipää.
(anteeksi, mutta pakko oli mainita)
oot säkin ihme omaan napaan tuijottaja. Ensin vedätät sitä ihan tosta noin vaan käymällä treffeillä ja kaikkea ja sitten kun hän ei vastaakkaan sulle niin seuraavaksi itket täällä!
Hölmöä käydä treffeillä jos ei ole edes kiinostunut, kannattaisi uskaltaa vaan sanoa niinkuin asiat on.
Niin makaa kuin petaa.....
Vedätin häntä? Hän tiesi varsin hyvin, että olin lähtenyt treffeille kaverimielessä. Hän sattui ihastumaan minuun, mutta minä en. En sentään valehdellut tai sanonut pitäväni hänestä. Vaikuttaa vähän siltä, että se tais valehdella olevansa ihastunut muhun. Se oli mukava poika, mutta seurustelusuhteeseen en olisi alkanut (Ensinnäkin valehteli alussa päin naamaa, sekä eräs toinen seikka, joka laittoi ärsyttämään hänessä).
En oo valehdellut...blaa blaa blaa....
Se että antaa toisen ymmärtää muuta ja asioiden jättämättä sanominen on valehtelua. Vittu te kaikki olette tuollaisia kusipäitä, jotka eivät osaa puhua suoraan tai ylipäätään mitään. Nyt kun oma tyyli osui ja upposi itseensä, niin heti ollaan avautumassa.
Ääliö.