Miten te Linuxkäyttäjät voitte olla niin varmoja Firefoxin tietoturvasta. Firefoxissa on lähdekoodia yhtä paljon kuin Linuxkernelissä on yhteensä. Sen sijaan Dillossa lähdekoodia on alle 10 osa Firefoxista. Firefoxin tietoturvaa huonontaa ennestään se, että se on jalostettu esim. Ubuntuun sopivaksi. Lisäksi Firefox on epästandardi, joten miten se voisi ikinä kilpaillakkaan IE:n kanssa? Kaiken kukkuraksi Firefox on avoin, joten kuka tahansa voi löytää siitä aukkoja.
Olkoon niin, että Windowsissa on yhtä paljon aukkoja järjestelmässä kuin Linuxissa, mutta Linuxin järjestelmä on suhteessa pienikokoisempi, koska se ei sisällä webselainta ynm. Näin ollen on kohtuutonta yrittää väittää, että Leluxeissa olisi vähemmän aukkoja. Päinvastoin, Leluxeissa on huomattavasti enemmän aukkoja - ainakin omasta mielestäni ja useiden muiden mielestä.
Sitä paitsi jos Firefox olisi niin hyvä, miksi Apple olisi alkanut kehittää Safariaan, joka kuulemma olisi hyvä.
Tähän haluaisin vastauksen paatuneilta Linux-friikeiltä.
Olkoon niin, että Windowsissa on yhtä paljon aukkoja järjestelmässä kuin Linuxissa, mutta Linuxin järjestelmä on suhteessa pienikokoisempi, koska se ei sisällä webselainta ynm. Näin ollen on kohtuutonta yrittää väittää, että Leluxeissa olisi vähemmän aukkoja. Päinvastoin, Leluxeissa on huomattavasti enemmän aukkoja - ainakin omasta mielestäni ja useiden muiden mielestä.
Sitä paitsi jos Firefox olisi niin hyvä, miksi Apple olisi alkanut kehittää Safariaan, joka kuulemma olisi hyvä.
Tähän haluaisin vastauksen paatuneilta Linux-friikeiltä.
Vastaukset 22
Vanhimmat
"Sitä paitsi jos Firefox olisi niin hyvä, miksi Apple olisi alkanut kehittää Safariaan, joka kuulemma olisi hyvä. "
Varmaan siksi, että he halusivat oman osansa voitoista. Miksi minä teen töitä, kun muut voivat tehdä ne puolestani?
"Kuulemma" --> otapa itse selvää, älä luota huhupuheisiin
Safari ei ole standardi vaikka se läpäisi HTML-CSS-testin. Microsoftin IE6:nen on tällä hetkellä standardi. Seuraavaksi standardiksi tulee IE7:män. Se on fakta.
Yrititkö muuten tahallasi kääntää puheenaiheen muualle kun kävi selväksi, ettei Firefox ole sen tasoinen kuin väitätte.
seitsemänmän = mans man?
Ain't that gay or what?
Se itse mans man :D
Sulla taitaa olla sana standardi vähän hakusessa.
Markkinajohtaja != standardi.
Miksi IE ei täytä CSS-standardia? Ei edes IE7...
Niin minä pitelen hevosta..
Firefox nyt sattuu vaan olemaan parasta mitä tältä linnunradalta löytyy...
Missä ovat kaikki lähteesi?
>>Firefoxissa on lähdekoodia yhtä paljon kuin Linuxkernelissä on yhteensä.>Sen sijaan Dillossa lähdekoodia on alle 10 osa Firefoxista.>Firefoxin tietoturvaa huonontaa ennestään se, että se on jalostettu esim. Ubuntuun sopivaksi.>Lisäksi Firefox on epästandardi, joten miten se voisi ikinä kilpaillakkaan IE:n kanssa?>Kaiken kukkuraksi Firefox on avoin, joten kuka tahansa voi löytää siitä aukkoja.>Olkoon niin, että Windowsissa on yhtä paljon aukkoja järjestelmässä kuin Linuxissa, mutta Linuxin järjestelmä on suhteessa pienikokoisempi, koska se ei sisällä webselainta ynm. Näin ollen on kohtuutonta yrittää väittää, että Leluxeissa olisi vähemmän aukkoja.>Päinvastoin, Leluxeissa on huomattavasti enemmän aukkoja - ainakin omasta mielestäni ja useiden muiden mielestä.>Sitä paitsi jos Firefox olisi niin hyvä, miksi Apple olisi alkanut kehittää Safariaan, joka kuulemma olisi hyvä.>Tähän haluaisin vastauksen paatuneilta Linux-friikeiltä.
Käyttää edes sitä linuxia oikein.
">>Firefoxissa on lähdekoodia yhtä paljon kuin Linuxkernelissä on yhteensä.
Niinhän tuolla sanotaan:
"Internet Explorer, using the Trident layout engine, almost fully supports HTML 4.01, CSS Level 1, XML 1.0 and DOM Level 1, with minor implementation gaps. It partially supports CSS Level 2 and DOM Level 2, with some implementation gaps and conformance issues."
Kyllä IE on aika kaukana standardista.
Kokeilkaa itse: http://www.webstandards.org/action/acid2/
Standardi on se, että sivu näkyy 85% selaimista oikein, eli IE:llä. Naurettavaa kuvitellakkaan, että Linux käyttäjät määrittelevät yleisölle, mikä olisi standardi. Tässä on teille standardi.
http://www.microsoft.fi
Nyt on kyllä taas mr. Torvella pahasti käsitteet hukassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Standardi
>>">>Firefoxissa on lähdekoodia yhtä paljon kuin Linuxkernelissä on yhteensä.
>>>>">>Firefoxissa on lähdekoodia yhtä paljon kuin Linuxkernelissä on yhteensä.
"Tuon kernelin koko oli 40 mb ja firefoxin sivuilta ladattavien sorsien koko ~34 mb. eli firefoxissa on vähemmän koodia..."
Uudemmat kernelit siis ovat pahasti paisuneet. Myönnän, että tietoni on pari kuukautta vanhaa. Mutta tuossa on pienempi kuin Firefox
http://kernel.org/pub/linux/kernel/v2.4/linux-2.4.33.3.tar.bz2
Idea kuitenkin oli siinä, että miten Firefox voi olla noin raskas, että se vaatii 10 000 sivun listaukset. Dillossa muuten on sitä koodia 40:osa.
"Ja ne lähteet? yrität kovalla vaivalla vältellä lähteiden kertomista."
Missä ovat lähteesi, että Ubuntu ei muokkaa Firefoxia lisätesssään sen jakeluunsa. Missä on lähteet siihen, ettei Ubuntun henkilökunta tee tahallaan aukkoja Firefoxiin, että voisivat hakkeroida typerien aloittelevien linuxkäyttäjien laitteistoja.
"Melkein tukee ie standardeja... "
Microsoftilla on omat standardit, ja niistä käy selvästi selväksi, että IE:ssä on vain 8 aukkoa, kun taas Firefoxissa on 5464 aukkoa, että revi siitä.
"Mistäs tuon sait päähäsi? Olisiko lähteitä vai voimmeko olettaa suoraan, että valehtelet? Ja miten koodauskieli vaikuttaa turva-aukkojen määrään? Luulin, että koodarin ammattitaito vaikuttaa... Ja en usko, että koodarin työpaikka vaikuttaa hänen osaamiseensa. "
Mihin tarvitset lähteitäsi? Etkö usko faktaa, vaikka sen kuuletkin omin korvin. Lieneekö Linux-sokeus vai mikä kyseessä?
"Jospa kertaisit vaikka jostakin mitä jakelu tarkoittaa ja tulisit valittamaan vasta sen jälkeen... Ensimmäiseksi distro ei ole ohjelma, toiseksi lainaan linux.fi sivustoa, koska en jaksa alkaa selittää mitä kaikkea distro on: "
Tai koska, et osaa englantia siinä määrin, että tietosi rajoittuu suomen kielisiin sivuihin. Ymmärrät varmaan, etten ole kiinnostunut vastaamaan amatööreille, jotka eivät ymmärrä Linuxista hölkäsen pöläystä.
Suosittelisin siis lukemaan kirjoitukseni
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=500000000000003&posting=22000000017708147
ennen kuin alat änkyttämään mitään secunian tiedotteita.
>>Uudemmat kernelit siis ovat pahasti paisuneet. Myönnän, että tietoni on pari kuukautta vanhaa. Mutta tuossa on pienempi kuin Firefox
http://kernel.org/pub/linux/kernel/v2.4/linux-2.4.33.3.tar.bz2
Idea kuitenkin oli siinä, että miten Firefox voi olla noin raskas, että se vaatii 10 000 sivun listaukset. Dillossa muuten on sitä koodia 40:osa.>Missä ovat lähteesi, että Ubuntu ei muokkaa Firefoxia lisätesssään sen jakeluunsa. Missä on lähteet siihen, ettei Ubuntun henkilökunta tee tahallaan aukkoja Firefoxiin, että voisivat>Mihin tarvitset lähteitäsi? Etkö usko faktaa, vaikka sen kuuletkin omin korvin. Lieneekö Linux-sokeus vai mikä kyseessä?>Tai koska, et osaa englantia siinä määrin, että tietosi rajoittuu suomen kielisiin sivuihin. Ymmärrät varmaan, etten ole kiinnostunut vastaamaan amatööreille, jotka eivät ymmärrä Linuxista hölkäsen pöläystä.>Suosittelisin siis lukemaan kirjoitukseni
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=500000000000003&posting=22000000017708147
ennen kuin alat änkyttämään mitään secunian tiedotteita.
"Varmaan siksi, että firefoxissa on enemmän ominaisuuksia kuin dillossa"
Aivan niin, mutta tuskin Firefoxissa on 100 kertaa enemmän ominaisuuksia.
"en ole asiaan perehtynyt niin en tiedä paremmin. "
Ainoa asia, missä olet oikeassa.
"Minä en väitä, että ubuntun kehittäjät tekisivät jotain tai olisivat tekemättä, sinä taas väität, etkä kerro lähteitä, siinä ero."
Miksi kyselet lähteitä, etkö ole perehtynyt edes siihen http://wiki.linux.fi -osoitteeseen?
"Näemme taas miten kierrät niiden lähteiden esittelemistä"
usko nyt, ei 1 1 lasku tarvitse mitään lähdettä, että tulos on kaksi, usko jo
"Ja jos arvostelukykysi on heikko, mistä me voimme tietää, että et lue noita kertomiasi juttuja joiltakin valheita levitteleviltä nettisivuilta ja pidä niitä tosina? "
Mitä valheita olen antanut? En mitään, siinä fakta.
"Käytän gentoota, eikä minulla sen kanssa ole mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia: kaikki vastaan tulleet ongelmat olen saanut ratkaistuksi itsekseni. Olen käyttänyt myös debiania, ubuntua, susea, fedoraa, mandrivaa ynnä muita jakeluita, joten voin myös sanoa, että kokemukseni ei rajoitu vain yhteen jakeluun."
Se vaan, että toisilla saattaa olla hieman enemmän kokemusta kuin toisilla. Itselläni on kokemusta Suses, Ubuntus, Xubuntu, Kubuntusta, Damn Small, Debian, SuomiKnoppix ja ties mistä muista unix-pohjaisista aina Windowseihin jo ennen versiota 95. Siksi tuollaisten noobien kanssa on turha väitellä, kun he eivät ymmärrä perusasioita.
"Et todista yhtään väitettäsi todeksi lähteillä tai muutenkaan, joten miksi kukaan uskoisi sinua?"
Mihin tarvitset lähteitä, kyselit muistaakseni lähdettä firefoxin koosta suhteessa kerneliin. Joka asiassa tarvitset lähteitä, koska ilman niitä et osaa mitään?
taidanpa sanoa, että palaa Ubuntuusi, jos Gentoota käyttämällä pääsee tuohon tilaan. Sitä enemmän suosittelen käyttämään kehittyneempiä käyttöjärjestelmiä kuten Windows Vistaa tai XP:tä.
"Mistäs tuon sait päähäsi? Olisiko lähteitä vai voimmeko olettaa suoraan, että valehtelet? Ja miten koodauskieli vaikuttaa turva-aukkojen määrään? Luulin, että koodarin ammattitaito vaikuttaa..."
Kyllä se vain kummasti vaikuttaa. Kirjoitettujen komentojen määrä on aikalailla suorassa suhteessa tehtyjen virheiden määrään. Ja koneläheisillä kielillä kuten assemblerilla on erittäin vaikeata hallita suuria kokonaisuuksia. Huomioon otettavien muuttujien määrä yksinkertaisesti kasvaa liian suureksi.
Esimerkiksi C-kielisten ohjelmien yleisimpiä ongelmia ovat virheet muistinvarausten ja merkkijonojen käsittelyissä. Korkean tason kielillä kirjoitetun koodin määrä saadaan vähemmäksi ja rutiininomaiset muistinvaraukset ym. hoidetaan käyttäjän ulottumattomissa, suorituskyvyn kustannuksella tietenkin.
Itseasiassa ohjelmistotuotannon kallein vaihe on aina testaaminen ja virheiden korjaaminen, minkä vuoksi korkean tason kielet ovat niin suuressa suosiossa...
Oleellisempaa on kuitenkin motivaatio koodaajalla.
"Kirjoitettujen komentojen määrä on aikalailla suorassa suhteessa tehtyjen virheiden määrään. "
No jaa! Kyse on monesta asiasta esim. javassa ei ole puskuriylivuotoja. Sitten se, että pyritään käyttämään mahdollisimman yksinkertaista kieltä on ratkaisevassa osassa.
"Korkean tason kielillä kirjoitetun koodin määrä saadaan vähemmäksi ja rutiininomaiset muistinvaraukset ym. hoidetaan käyttäjän ulottumattomissa, suorituskyvyn kustannuksella tietenkin. "
Siinä on toinen pudas faktasi. Mutta on mahdollista tuottaa puhdasta Assemblyä erillisellä ohjelmalla, jolloin voisi teoriassa saada puskuriylivuodot pois. Sitten on tietenkin mahdollista käyttää javaa ynm. Solaris on siinä mielessä turvallinen, vaikka enemmän luotan BSD:ihin.
"Oleellisempaa on kuitenkin motivaatio koodaajalla."
Ehdottomasti! Ajattelin kuitenkin tilannetta yhden ohjelmoijan kannalta, joten motivaatiota ei tarvitse huomioida.
"No jaa! Kyse on monesta asiasta esim. javassa ei ole puskuriylivuotoja."
Toki Java-tulkki huolehtii puskureiden ylivuodot, mutta edelleenkään se ei poista semanttisten virheiden määrää. Esimerkiksi vaikka huolimaton merkkijonojen tarkastus ja siitä SQL-lauseen muodostaminen, joka saattaisi jättää mahdollisuuden tietomurtoon.
"Siinä on toinen pudas faktasi. Mutta on mahdollista tuottaa puhdasta Assemblyä erillisellä ohjelmalla, jolloin voisi teoriassa saada puskuriylivuodot pois."
Mikä nimenomaisesti tarkoittaa korkeamman tason kieltä. Myös tulkatut kielet väännetään lopulta konekieliseen muotoon - ennen ohjelman suoritusta tai suorituksen aikana.
Ongelma on siinä, että pidät kaikkea mitä sanot itsestäänselvyytenä ja tosiasiana. Perustelut ovat ne asiat, jotka todistaisivat, että puhut totta. Sääli kun sinulta ei vain löydy perusteluita. Ei kukaan usko väitteitä, joita ei pystytä perustelemaan.
>>"Minä en väitä, että ubuntun kehittäjät tekisivät jotain tai olisivat tekemättä, sinä taas väität, etkä kerro lähteitä, siinä ero."
Miksi kyselet lähteitä, etkö ole perehtynyt edes siihen http://wiki.linux.fi -osoitteeseen?>usko nyt, ei 1 1 lasku tarvitse mitään lähdettä, että tulos on kaksi, usko jo>Mitä valheita olen antanut? En mitään, siinä fakta.>Se vaan, että toisilla saattaa olla hieman enemmän kokemusta kuin toisilla.>Siksi tuollaisten noobien kanssa on turha väitellä, kun he eivät ymmärrä perusasioita.>Mihin tarvitset lähteitä, kyselit muistaakseni lähdettä firefoxin koosta suhteessa kerneliin. Joka asiassa tarvitset lähteitä, koska ilman niitä et osaa mitään?>taidanpa sanoa, että palaa Ubuntuusi, jos Gentoota käyttämällä pääsee tuohon tilaan. Sitä enemmän suosittelen käyttämään kehittyneempiä käyttöjärjestelmiä kuten Windows Vistaa tai XP:tä.
Hmm.. ilmaisin itseäni huonosti. "Mistä tuon sait päähäsi?"-lausahdukseni viittaa siihen, että ie olisi koodattu assemblylla. En ole koskaan moisesta kuullut, joten pyysin perusteluita.
"Ja miten koodauskieli vaikuttaa turva-aukkojen määrään?" Kysyin tuota herra torvelta siksi, että hän voisi kertoa asiasta, kun kerran luulee kaiken tietävänsä. Ja se, että viittasin koodarin ammattitaidon vaikutukseen, tarkoitti sitä, että luullakseni ammattitaito vaikuttaa koodin oikeellisuuteen ja virheettömyyteen enemmän kuin koodin määrä. Ehkä ilmaisin itseäni huonosti, pahoittelen. Oikeastaan tarkoitin sitä, että ammattitaidoton koodari voi saada aikaan virheitä pienessä määrässä koodia, kun taas ammattitaitoinen koodari voisi kirjoittaa enemmänkin koodia ilman virheitä.
>>Ja koneläheisillä kielillä kuten assemblerilla on erittäin vaikeata hallita suuria kokonaisuuksia. Huomioon otettavien muuttujien määrä yksinkertaisesti kasvaa liian suureksi.
Mies joka saavuttaa hekuman huipun kuvitellessaan bilin työntyvän pakoputkeensa ei välttämättä ole paras henkilö kommentoimaan yhtään mitään. Näin ollen esittäisinkin sinulle ystävällisen toiveen suksia vittuua täältä pelleilemästä, että heteronörtit saisivat rauhassa kinastella käyttisten paremmuudesta ilman kaltaistesi rasvaisten rööriroopejen seuraa.
Jookostapliis? Ois nimittäin aika ihqudaa?!?!?
Syytät muita siitä, että rakkaassa Leluxissasi on vakavia puutteita.
"Näin ollen esittäisinkin sinulle ystävällisen toiveen suksia vittuua täältä pelleilemästä"
Mitä sinä mahdat täällä tehdä
"ilman kaltaistesi rasvaisten rööriroopejen seuraa."
Puhumattakaan sinun kaltaisia teinejä, jotka lätkivät tyhjiä sanoja ymmärtämättä, mitä sanasi tarkoittaa. Jeps