jos niin halutaan:
http://www.uku.fi/vaitokset/2003/ISBN951-740-336-4hrintala.htm
Tietävät ainakin Savossa, että aiheuttavat korkeita tulehdusvasteita eli
sydän- ja verisuonisairauksia, sokeritautia, verenpainetautia. Savolaiset ovat näemmä kovia pihtaan tietoa. Kyllä kaikissa terveyskeskuksissa suomen niemellä pitäisi olla varoitukset sädesienistä.
=============================
Streptomycetes in indoor environments – PCR based detection and diversity (Streptomykeettien toteaminen ja monimuotoisuus sisäympäristössä)
Vastaväittäjä: Professori Atte von Wright, Kuopion yliopisto
Kustos: Dosentti Aino Nevalainen, Kansanterveyslaitos
--------------------------------------------------------------------------------
Väitöskirjan tiivistelmä:
UUSI MENETELMÄ HOMETALOBAKTEERIN TOTEAMISEEN
Tässä Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osastossa tehdyssä tutkimuksessa kehitettiin PCR-menetelmä streptomykeetti-bakteerien toteamiseen ja sitä testattiin kotipölynäytteiIlä. Vertailussa viljelyn kanssa menetelmä todettiin herkemmäksi ja se ennusti viljelyä paremmin kosteusvaurion esiintymistä rakennuksessa. Sisäympäristöissä esiintyvä streptomykeettilajisto myötäilee luonnossa esiintyvää lajikirjoa, ja tulosten perusteella voidaan olettaa, että mitään erityistä, hometaloissa viihtyvää lajistoa ei ole.
AIHE
Kosteusvauriorakennuksissa esiintyy lukuisten homelajien lisäksi myös bakteereita, joista tunnetuimpia ovat aktinomykeetit eli sädesienet. Näihin kuuluvat streptomykeetit ovat olleet Kansanterveyslaitoksen hometalotutkimusryhmän tutkimuksen kohteina jo vuosia mahdollisten terveyshaittojen aiheuttajina ja kosteusvaurion indikaattoreina. Tässä työssä haluttiin kehittää viljelyä nopeampi ja tarkempi menetelmä streptomykeettien toteamiseksi sisäympäristöissä, sekä tutkia streptomykeettien lajikirjoa rakennuksissa.
TÄRKEIMMÄT TULOKSET
PCR-menetelmän todettiin tunnistavan vain streptomykeettejä. Tutkituista pölynäytteistä streptomykeettejä todettiin 36 %:ssa viljelemällä ja 81 %:ssa PCR -menetelmällä. Streptomykeettien esiintyminen kotipölyssä PCR -menetelmällä todettuna oli yhteydessä kosteusvaurioon, viljelymenetelmällä määritettynä yhteys ei ollut yhtä selvä. Lajikirjoa määritettäessä suurin osa kannoista ryhmittyi 16S rRNA -geenisekvenssin perusteella lajin suurimpaan, Streptomyces griseus –ryhmään. Loput kannat ryhmittyivät kolmeen ryhmään. Näiden tulosten perusteella voidaan sanoa, ettei rakennuksissa esiintyvä lajisto poikkea merkitsevästi luonnossa esiintyvästä lajistosta.
AINEISTO JA MENETELMÄT
Kehitetyn PCR-menetelmän kyky tunnistaa streptomykeettejä määritettiin aluksi geenisekvenssivertailujen avulla. Menetelmää testattiin lisäksi lähisukuisilla bakteereilla, muilla sisäympäristöistä löytyvillä mikrobeilla sekä maa- ja rakennusmateriaalinäytteillä. Streptomykeettien esiintymistä kotipölynäytteissä tutkittiin sekä perinteisellä viljelymenetelmällä että PCR-menetelmällä. Kodeissa, joista pölynäytteet otettiin, tehtiin myös kosteusvauriokuntoarvio. Tutkittuja kohteita oli 47. Streptomykeettien monimuotoisuutta tutkittiin sekvensoimalla 26 eri sisäympäristöistä eristetyn kannan 16S rRNA geeni, sekä monistamalla 16S rRNA -geeniä PCR:n avulla suoraan kosteusvaurioituneista rakennusmateriaaleista, ja tutkimalla geenin vaihtelua tarkoitukseen kehitettyjen tietokoneohjelmien avulla.
TAUSTAA
Hometaloissa esiintyy homesienten lisäksi myös bakteereita, joilla saattaa myös olla merkitystä ihmisten oireilun kannalta. Tähän asti tunnetuimmat näistä bakteereista kuuluvat Streptomyces -sukuun. Streptomykeetit ovat yleisiä maaperässä, ja vaikka ne eivät ole erityisen patogeenejä, niiden on solu- ja eläinkokeissa todettu aiheuttavan korkeita tulehdusvasteita. Mikrobien määritykseen käytetään yleensä viljelymenetelmiä, joilla kuitenkin pystytään osoittamaan vain elinkykyinen osa mikrobistosta. DNA-tunnistukseen pohjautuvilla menetelmillä, kuten PCR, pystytään toteamaan mikrobit niiden elinkyvystä riippumatta.
--------------------------------------------------------------------------------
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A. ISBN 951-740-336-4
--------------------------------------------------------------------------------
Kuopion yliopisto
Viestintä
[email protected]
http://www.uku.fi/vaitokset/2003/ISBN951-740-336-4hrintala.htm
Tietävät ainakin Savossa, että aiheuttavat korkeita tulehdusvasteita eli
sydän- ja verisuonisairauksia, sokeritautia, verenpainetautia. Savolaiset ovat näemmä kovia pihtaan tietoa. Kyllä kaikissa terveyskeskuksissa suomen niemellä pitäisi olla varoitukset sädesienistä.
=============================
Streptomycetes in indoor environments – PCR based detection and diversity (Streptomykeettien toteaminen ja monimuotoisuus sisäympäristössä)
Vastaväittäjä: Professori Atte von Wright, Kuopion yliopisto
Kustos: Dosentti Aino Nevalainen, Kansanterveyslaitos
--------------------------------------------------------------------------------
Väitöskirjan tiivistelmä:
UUSI MENETELMÄ HOMETALOBAKTEERIN TOTEAMISEEN
Tässä Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osastossa tehdyssä tutkimuksessa kehitettiin PCR-menetelmä streptomykeetti-bakteerien toteamiseen ja sitä testattiin kotipölynäytteiIlä. Vertailussa viljelyn kanssa menetelmä todettiin herkemmäksi ja se ennusti viljelyä paremmin kosteusvaurion esiintymistä rakennuksessa. Sisäympäristöissä esiintyvä streptomykeettilajisto myötäilee luonnossa esiintyvää lajikirjoa, ja tulosten perusteella voidaan olettaa, että mitään erityistä, hometaloissa viihtyvää lajistoa ei ole.
AIHE
Kosteusvauriorakennuksissa esiintyy lukuisten homelajien lisäksi myös bakteereita, joista tunnetuimpia ovat aktinomykeetit eli sädesienet. Näihin kuuluvat streptomykeetit ovat olleet Kansanterveyslaitoksen hometalotutkimusryhmän tutkimuksen kohteina jo vuosia mahdollisten terveyshaittojen aiheuttajina ja kosteusvaurion indikaattoreina. Tässä työssä haluttiin kehittää viljelyä nopeampi ja tarkempi menetelmä streptomykeettien toteamiseksi sisäympäristöissä, sekä tutkia streptomykeettien lajikirjoa rakennuksissa.
TÄRKEIMMÄT TULOKSET
PCR-menetelmän todettiin tunnistavan vain streptomykeettejä. Tutkituista pölynäytteistä streptomykeettejä todettiin 36 %:ssa viljelemällä ja 81 %:ssa PCR -menetelmällä. Streptomykeettien esiintyminen kotipölyssä PCR -menetelmällä todettuna oli yhteydessä kosteusvaurioon, viljelymenetelmällä määritettynä yhteys ei ollut yhtä selvä. Lajikirjoa määritettäessä suurin osa kannoista ryhmittyi 16S rRNA -geenisekvenssin perusteella lajin suurimpaan, Streptomyces griseus –ryhmään. Loput kannat ryhmittyivät kolmeen ryhmään. Näiden tulosten perusteella voidaan sanoa, ettei rakennuksissa esiintyvä lajisto poikkea merkitsevästi luonnossa esiintyvästä lajistosta.
AINEISTO JA MENETELMÄT
Kehitetyn PCR-menetelmän kyky tunnistaa streptomykeettejä määritettiin aluksi geenisekvenssivertailujen avulla. Menetelmää testattiin lisäksi lähisukuisilla bakteereilla, muilla sisäympäristöistä löytyvillä mikrobeilla sekä maa- ja rakennusmateriaalinäytteillä. Streptomykeettien esiintymistä kotipölynäytteissä tutkittiin sekä perinteisellä viljelymenetelmällä että PCR-menetelmällä. Kodeissa, joista pölynäytteet otettiin, tehtiin myös kosteusvauriokuntoarvio. Tutkittuja kohteita oli 47. Streptomykeettien monimuotoisuutta tutkittiin sekvensoimalla 26 eri sisäympäristöistä eristetyn kannan 16S rRNA geeni, sekä monistamalla 16S rRNA -geeniä PCR:n avulla suoraan kosteusvaurioituneista rakennusmateriaaleista, ja tutkimalla geenin vaihtelua tarkoitukseen kehitettyjen tietokoneohjelmien avulla.
TAUSTAA
Hometaloissa esiintyy homesienten lisäksi myös bakteereita, joilla saattaa myös olla merkitystä ihmisten oireilun kannalta. Tähän asti tunnetuimmat näistä bakteereista kuuluvat Streptomyces -sukuun. Streptomykeetit ovat yleisiä maaperässä, ja vaikka ne eivät ole erityisen patogeenejä, niiden on solu- ja eläinkokeissa todettu aiheuttavan korkeita tulehdusvasteita. Mikrobien määritykseen käytetään yleensä viljelymenetelmiä, joilla kuitenkin pystytään osoittamaan vain elinkykyinen osa mikrobistosta. DNA-tunnistukseen pohjautuvilla menetelmillä, kuten PCR, pystytään toteamaan mikrobit niiden elinkyvystä riippumatta.
--------------------------------------------------------------------------------
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A. ISBN 951-740-336-4
--------------------------------------------------------------------------------
Kuopion yliopisto
Viestintä
[email protected]
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tietoa on niin perhanasti tuotettu Savosta. Oikein heikottaa, kun lukee näitä tutkimuksia, esim. tästä:
http://www.uku.fi/vaitokset/2003/ISBN951-740-364-Xkhuttunen.htm
Eikö näitä nyt terveysviranomaiset lue? Tietoa on ollut saatavilla jo vuosikausia. Mikrobit yllyttävät toisiaan jopa pahantekoon. Päätetty on, että heikot yksilöt kuolkoon!
============================================
Huttunen Kati 6.6.2003
Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta
Toksikologia
Inflammatory and Cytotoxic Potential of Selected Moldy House Microbes In Vitro (Kosteusvauriotaloista eristettyjen mikrobien aiheuttama sytotoksisuus ja inflammatoriset vasteet in vitro)
Vastaväittäjä: Professori Pentti Huovinen, Kansanterveyslaitos, Turku
Kustos: Dosentti Maija-Riitta Hirvonen, Kuopion yliopisto
--------------------------------------------------------------------------------
Väitöskirjan tiivistelmä:
Hometalossa mikrobit yllyttävät toisiaan pahantekoon
Hometaloaltistukseen liittyvien terveyshaittojen solumallitutkimus on keskittynyt selvittämään, mitkä mikrobit ovat tärkeimpiä haittojen aiheuttajia ja miten altistus johtaa oireiluun. Suuri osa hometaloissa asuvien ja työskentelevien vaivoista liittyy tavalla tai toisella tulehdukseen, joka näkyy esimerkiksi toistuvina flunssina ja hengitystieoireina. Korjaustöiden tarpeellisuuden ja kiireellisyyden määrittely sekä onnistumisen seuraaminen edellyttää, että tiedämme mikä oireiden aiheuttaja on; mitä kohteesta pitää mitata esimerkiksi kuntokartoituksen yhteydessä. Terveyshaittojen mekanismin selvittäminen myös helpottaa syy-seuraussuhteiden todistamista, jolloin muutkin kuin allergisen herkistymisen aiheuttamat ammattitaudit voidaan diagnosoida oikein.
Solumallin avulla kosteusvauriotalosta eristettyjen mikrobien aiheuttamia vaikutuksia voidaan vertailla altistamalla soluja mikrobeille laboratorio-olosuhteissa. Tässä väitöskirjatutkimuksessa kiinnostuksen kohteena olivat muutokset tulehdusvälittäjäaineiden tuotannossa sekä altistuksen vaikutus solujen elävyyteen. Solumallina käytettiin hiiren ja ihmisen makrofagi-, sekä ihmisen keuhkoepiteelisolulinjaa. Eri mikrobiryhmiä vertaillessa huomattiin, että bakteerit, erityisesti aktinomykeetti Streptomyces californicus aiheuttaa voimakkaan tulehdusreaktion soluissa, kun taas homeiden vaikutus on hillitympi. Tietyissä olosuhteissa homeiden tuottamat aineenvaihduntatuotteet voivat kuitenkin olla myrkyllisiä soluille, mutta niiden vaikutuksista ei tiedetä vielä paljoa.
Hometalossa mikrobit kasvavat aina vuorovaikutuksessa, kilpaillen ravinteista ja elintilasta toistensa kanssa. Yksi mielenkiintoisimpia kysymyksiä hometalotutkimuksessa on se, miten esimerkiksi maatalousympäristöön verrattuna suhteellisen pienet mikrobipitoisuudet hometalon sisäilmassa voivat aiheuttaa oireita. Yksi mahdollinen selitys tälle on mikrobien yhteisvaikutus; tutkimuksessa havaittiin, että kaksi tyypillisesti hometaloissa esiintyvää mikrobia, homesieni Stachybotrys chartarum ja bakteeri Streptomyces californicus voimistavat toistensa vaikutusta, jolloin jo pienet pitoisuudet aiheuttavat merkittävän suuren vasteen altistetuissa soluissa. Stachybotryksen tuottamien aineenvaihduntatuotteiden joukosta tunnistettiin ainakin yksi yhdiste, trikodermiini, joka vaikuttaa soluihin samalla tavoin.
Tämän väitöskirjan tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että hometaloista löytyvien mikrobien biologista aktiivisuutta voidaan vertailla soluviljelmien avulla, ja eri mikrobien aktiivisuudessa on merkittäviä eroja. Tulehdusvasteiden aiheuttamiskyvystä päätellen bakteerien osuutta hometalo-ongelman yhteydessä on aliarvioitu. Erityisesti yhteisaltistus tietyille mikrobeille tai niiden tuottamille yhdisteille on todennäköisesti merkittävä oireita pahentava tekijä, jolloin määrää tärkeämpi seikka hometaloaltistuksessa voi olla paikalla elävä lajisto ja niiden ympäristöolosuhteet.
--------------------------------------------------------------------------------
Kansanterveyslaitoksen julkaisusarja. ISBN 951-740-364-X
--------------------------------------------------------------------------------
Kuopion yliopisto
Viestintä
[email protected]
Jussila Juha 24.1.2003
Farmaseuttinen tiedekunta
toksikologia
Inflammatory Responses in Mice after Intratracheal Instillation of Microbes Isolated from Moldy Buildings (Kosteusvauriotalojen mikrobien aiheuttamat tulehdusvasteet hiiren hengitysteissä)
Vastaväittäjä: Professori Kai Savolainen, Työterveyslaitos, Helsinki
Kustos: Dosentti Maija-Riitta Hirvonen, Kansanterveyslaitos, Kuopio
--------------------------------------------------------------------------------
Väitöskirjan tiivistelmä:
Väestötason tutkimuksissa kosteusvaurioituneissa rakennuksissa oleskeleminen on yhdistetty terveyshaittoihin. Haittavaikutukset ilmenevät usein alahengitysteissä, esimerkiksi yskänä, limannousuna ja jopa astmana. Kokeellista tietoa altistumisen ja oireiden välisestä yhteydestä on kuitenkin vain vähän käytettävissä.
Tässä koe-eläimillä tehdyssä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin kahden kosteusvauriorakennuksen sisäilmasta eristetyn bakteerin (Streptomyces californicus, Mycobacterium terrae) ja kahden homeen (Aspergillus versicolor, Penicillium spinulosum) kykyä aiheuttaa haittavaikutuksia. Mikrobisoluja tai niiden itiöitä annosteltiin suoraan hiiren hengitysteihin kerta-annoksena tai toistuvasti.
Tulokset osoittavat, että nämä mikrobit aiheuttivat haittavaikutuksia hiiren hengitysteihin annosteltuna. Ne saivat aikaan tulehdusmuutoksia keuhkoissa ja imusolmukkeissa. Lisäksi havaittiin myös pernasoluihin kohdistuvia haittoja. Pernaan kohdistuva vaikutus saattaa haitata immuunipuolustusjärjestelmän normaalia toimintaa ja siten altistaa esimerkiksi infektioille. Mikrobien kyvyssä aiheuttaa haittavaikutuksia havaittiin kuitenkin huomattavia eroja. Aktinobakteereihin kuuluva Streptomyces californicus aiheutti voimakkaita välittömiä tulehdusmuutoksia, ja toistuvan annon jälkeen todettiin myös pernaan kohdistuvaa immunotoksisuutta. Mycobacterium terrae aiheutti sekä välittömiä että pitkään (ainakin 4 viikkoa) jatkuvia tulehdusmuutoksia keuhkoissa. Homeiden aiheuttamat tulehdusmuutokset keuhkoissa olivat välittömiä kerta-annoksen jälkeen.
Tulokset vahvistavat kokeellisissa soluviljelytutkimuksissa tehtyjä havaintoja, joissa kosteusvauriorakennusten mikrobien on osoitettu aiheuttavan tulehdusvasteita immunologisen puolustusjärjestelmän soluissa. Lisäksi ne tukevat kliinisiä havaintoja, joiden mukaan vauriorakennuksissa altistuneilla on tavallista enemmän tulehdusperäisiä hengitystieoireita.
--------------------------------------------------------------------------------
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A1/2003. ISBN 951-740-331-3
--------------------------------------------------------------------------------
Kuopion yliopisto
Viestintä
[email protected]
=====================================
Kyllä kansanterveyslaitos pitää kansalasistaan huolta! Varsinkin tämä Maija-Riitta Hirvonen, joka kertoo, että alveoliitti onkin astmaa (Duodecim 2004;120:1681-7)!
http://www.uku.fi/vaitokset/2003/ISBN951-740-331-3jjussila.htm
No eipä tuonkaltaisista tutkimuksista ole mitään hyötyä homesairauksien diagnostiikkaan.
Jo aikaja sitten on todettu rakennuksen kostuneiden materiaalien olevan suortuisa kasvualusta erilajisille home-, hiiva- kuin sädesienillekin (bakteerit) ja jopa varastopunkeille.
No onhan se ihan hyvä, että nyt on ihan tieteellisesti todettu, että KOSTEUSVAURIORAKENNUSTEN TUOTTAMA STREPTOMYKEETTILAJISTO EI POIKKEA LUONNOSSA ESIINTYVÄSTÄ LAJIKIRJOSTA.
Tavallinen maalaisjärki on tiennyt tuon jo ajat sitten.
Eikä tuokaan ole mikään uutinen, että noiden streptomykeettien on todettu solu- ja eläinkokeissa aiheuttavan korkeita tulehdusvasteita, koska allergikolle allergeenialtistus saattaa tuottaa myös korkeita tulehdusvasteita niiden tuottamia soluvaurioita myöten.
No onhan taas yksi kosteusvauriorakennusten mittausmenetelmä insinöörien käytettävissä ja työnantajien maksettavana.
Kysyn vain milloinhan Kuopion yliopisto alkaa kehitellä tutkimusmenetelmiä noiden kosteusvauriomikrobien aiheuttamien allergioiden toteamiseen yhtenä maamme kansalaisterveydestä vastaavana tutkimusyksikkönä?
Kosteusvauriorakennusten aiheuttamien ammattitautienkaan toteamiseen tuonnkaltaisista tutkimuksista ei ole sairastuneille mitään hyötyä.
Viestiketjun aloittaja kirjoitteli tyyliin "no nytpä tiedetään..."
Monet palstalle kirjoittelijat eivät ymmärrä lainkaan minkälaisia ovat tieteellisen tutkimuksen perusperiaatteet. Yksi väitöskirja ei kesää tee. Eikä pidäkään tehdä. Sehän on vain yhden ihimisen näkemys asiasta. Tutkimus aletaan ottaa vakavammin siinä vaiheessa kun samasta aiheesta on tehty useampia, no ainakin kolme toisistaan riippumatonta tutkimusta joissa on tehty samat päätelmät.
Samoja asioita tehdään uudelleen ja uudelleen koska tieteellisen tutkimuksen on oltava empiiristä, sen on oltava toistettavaa. Yksi tutkimus ei riitä.
vähintään 2 kertaa peräkkäin asp.fum:lla