En uskalla pistää itseäni

Minusta miehen rooli näissä ICSI-hoidoissa on NIIN HELPPO (ei tarvitse kuin masturboida purkkiin, jos karkeasti sanotaan), että VÄHIN, mitä hän voi tehdä on auttaa tuossa pistämisessä. Eli jos hänkin lasta toivoo, niin pistä mies töihin vain. Piikkipelko on ihan ymmärrettävää ja todellista. Parempi, että mies pistää kuin että vaikka kuukahtaisit pyörtyneenä siihen paikkaan tai pelkäät koko päivän sitä piikityshetkeä.

Meilläkin mies hoiti homman. Hänellä on aika paljon ensiapukokemusta ja kokemusta myös tipan laittamisesta. Ainakin yleisellä puolella mielestäni ohjeet olivat puutteellisia, mutta onneksi järjestettiin myös pistokoulutus: eli pariskunta - tai nainen yksin - saa keittosuolaliuoksen avulla opetella sitä pistämistä ja vieressä sh/kätilö/terv.hoitaja antaa ohjeita ja neuvoo. Siinä koulutuksessa kaikki kyllä näytettiin kädestä pitäen.

Minusta muuten oli parempi juttu pistää Gonal F:ää perinteisellä menetelmällä, eli että oli ruisku ja liuos sekoitettiin itse. Tuo "kynä" (vähän niin kuin diabetes-kynä) ei minusta ollut hyvä juttu - se tuli hoitojeni loppupuolella - vaikka uskon kyllä useimpien mielestä sen helpottavan pistämistä todella paljon. Itse kun ehdin opetella sen perinteisen pistämisen, niin siinä olisin mielelläni pysynyt.

Yleisellä puolella asioiden ymmärtämistä vaikeuttivat mielestäni lääkärien jatkuva kiire. Kerran lekuri oli puolitoista tuntia myöhässä!!! 1,5 tuntia siis. Parkkimaksu oli tietty mennyt ihan vanhaksi, onneksi ei tullut sakkoja. Kiireestä johtuen myös ohjeet olivat usein sellaisia kärsimättömästi huiskaistuja. Minua myös häiritsi se, että useamman lääkärin osallistuessa hoitoon he eivät näyttäneet konsultoivan toisiaan. Aina sai selitellä, että se ja tuo lääkäri oli käskenyt tehdä eri tavalla jne. Joskus melkein pelkäsin kysyä jotain, kun lääkärit olivat aina niin kauhean kiireisiä ja tuntui siltä, kuin heidän aikansa vieminen olisi ollut kauhea rikos.

Nuo pistettävät mömmöt ovat kuitenkin niin kalliita, että pistokoulutus (jos sellaisen saat) kannattaa ottaa rauhallisesti ja ehdottomasti kysyä kaikkea, mikä tuntuu epäselvältä. Pyydä pistokoulutus, jos sitä ei automaattisesti saa! Sh:t ovat yleensä kärsivällisiä ja vähemmän kiireisiä kuin lekurit, minusta ainakin tuo pistokoulutus oli tosi hyvä juttu. Mies sinne mukaan, että opitte kumpikin piikityksen. Itse piikitin itseäni vain kerran, se oli miehen ollessa ylitöissä. Oli hyvä osata se systeemi, muuten olisi hoito mennyt päin seiniä. :)

Itsekin kammosin pistämistä aivan valtavasti.
Minullle onneksi hoitaja vihjaisi, että voisin kysyä omasta terveyskeskuksestani voisinko siellä pistää ekan piikin jonkun valvovan silmän alla. Klinikalle kun olisi ollut yli tunnin matka, joten sinne vähän huono lähteä piikittämään.
Terveyskeskuksessa olivat täysin sitä mitä, että tottakai :) Sovin sinne iltapäivä ajan ja kävin pistämässä. Pistin siis ihan itse ja kävin seuraavanakin päivänä siellä. Pelkäsin etten muuten onnistu. Kyllä minä sitten lopulta sain tarpeeksi rohkeutta pistää yksinkin... Mutta minulle tuo oli paras tapa pistää. Ei tarvinnut yksin tuskailla meneekö oikein ja hoitaja kannusti koko ajan :)
Minulla ei haitannut vaikka ekat piikit pistinkin klo 15 ja loput (kun yksin pistin) klo 19. Suositeltavaa on pistää suht samaan aikaan, koska silloin noi mielialan vaihtelut yms ei ole niin suuria.

itse koin että en halua päästää miestä piikittämään minua ja ei se olisi joka päivä sitten onnistunutkaan. Mies kun joutui yllättäen lyhyelle työmatkalle.

Vaikein on oikeastaan eka kerta. Mielessään sitä helposti kuvittelee pistämisen paljon kamalammaks kuin se oikeasti on. En edelleenkään kauheasti nauti pistämisestä, mutta se sujuu ja tiedän selviäväni siitä. Ja se on tärkeintä.

Minulla on tapana samalla kun pistän hokea mielessä jotain lorua tai laskea kymmeneen, aina uudestaan ja uudestaan. Silloin ei ajattele vain sitä pistämistä, vaan mielikuvitus pysyy kurissa ;)

Taidan tietää miltä sinusta tuntuu, itse olen piikitellyt jo pidemmän aikaa, ensin irrotuspistoksia ja lopulta ivf-hoitoon kuuluvia pistoksia. Kaamea tunne kun ei vaan kertakaikkiaan saa neulaa pistetyksi ihoon vaikka olisi PAKKO! Kädet tärisee ja toiset lääkkeet oikeasti kirvelevät!

Itse selvisin piikittelystä omin voimin, en halunnut puolison pistävän vaikka hän olisi sen tehnytkin. Kannattaa kokeilla vatsan alueelta ja reiden sivusta olisiko joku paikka "vähemmän tunteva" ja pistää siihen. Navan kohdalla keskivatsalla ja reiden ulkosivulla itselläni toimivat pistospaikat, näihin pistäessä ei sattunut niin paljoa. Lisäksi pidin kylmäpakkausta pistospaikalla ennen pistoa, vähentää tuntoa (en tiedä onko näin suositeltavaa tehdä, esim lääkkeen imeytyminen voi hidastua?) Mutta parempi tapa sekin jos ei muuten saa pistettyä.

Käsi kannattaa ensin laittaa iholle tukevasti, niin että kun laitat neulan ihoon, ei käsi tärise niin paljoa. Kun käsi tuntuu vakaalta, vain päätät että nyt pistän, sattuu tai ei. Pidä silmät auki ja yritä ajatella vain pistämistä ohjeiden mukaan, älä ajattele sitä miltä se tuntuu , sen voit tehdä myöhemminkin.

Pistämistä voi harjoitella kotioloissa vaikka parsineulalla tyynyyn, tai jos sinulla onylimääräinen neula ja ruisku käytössä kuivaharjoittelua varten. Ota tyyny syliisi ja purista tyynystä poimu toisen käden etusormen ja peukalon väliin. Aivan kuin tekisit sen ihollasikin. Harjoittele missä asennossa neula tuntuu luontevalta kädessäsi, miten tuet kättäsi pistessä jne. Itse oikeakätisenä koin helpommaksi pistää vatsan vasemmalle puolelle, näin sain tuettua pistoskäden käsivarren tukevasti vatsalleni. Tätä kannattaa harjoitella ennen pistospäivää monta kertaa niin varsinainen pistos menee helpommin.

Toivottavasti ohjeista oli apua. Kirjoittele miten suoriuduit pistoksista. Tsemppiä sinulle, pystyt siihen varmasti!

Hirmu isot kiitokset teille kaikille ihanista temppaus-viesteistä!

MINÄ TEIN SEN!! Pelotti suorastaan ihan prkleesti, mutta onnistui lopulta! Piti ostaa itselle palkaksi valtava sulkaalevy ja rohkaisuksi pieni lasi punaviiniä. En tiiä olisko sitä saanut ottaa, mutta ei lääkäri kieltänytkään :D

Kuivaharjoittelin käden liikettä siten, että suojakorkki oli paikallan, jäähdytin ihon ja lauloin kun pistin :) Ja hiukan oli voittaja-fiilis!!

Mies vinoili, että saatan olla melko läski alkoholisti, kunhan tää piikittelykuuri on ohi, jos aina pitää olla suklaata ja viiniä. Heh! Ei tarvinnu, toinen piikki meni jo ilman!

Siis suuret kiitokset teille, ihanat ihmiset!